Aika. Siitä on monelle kaupallisen veneiden talvisäilytyspaikkaa tarjoavan palveluihin siirtyneen mukaan puute.
Sama ilmiö on supistanut talkootoimintaa lasten harrastuksista veneseuroihin. Mieluummin maksetaan muutama kymppi enemmän kuin leivotaan mokkapaloja tai hakataan seuran saaressa halkoja.
Ei siis ihme, että etenkin yhteysvenekokoluokassa houkuttelevaa on paatin jättäminen rantaan syksyllä ja siihen jälleen keväällä hyppääminen – ilman omaa työtä.
Toisaalta veneet muuttuvat koko ajan arvokkaammiksi sijoituskohteiksi, eikä niiden säilyttäminen ulkona tunnu mielekkäältä. Kun on laittanut satatuhatta euroa uuteen veneeseen, siitä haluaa pitää myös parhaalla mahdollisella tavalla huolta.
”Nykyajan veneet ovat muuttuneet yhtä teknisiksi kuin uudet autot, joita juuri kukaan ei kuvittele enää huoltavansa itse”, näkee Korpo Marine Servicen Karri Knaapinen.
Toisaalta – onko veneilystä tulossa vain rikkaiden etuoikeus?
Veneiden käyttöikä on vaikka autoihin verrattuna pitkä ja vesillä liikkuu myös ihan tavallista väkeä, joiden alla on vanhempaa ja edullisempaa kalustoa. Sellaiset veneet ovat myös yhä usein isoja ja yöpymisen mahdollistavia. Veneilyharrastus kun Suomessa on ainakin näihin päiviin asti ollut koko kansan hupia, ja monessa tapauksessa retkeilyä.
Löytyykö tälle kalustolle enää jatkossa ulkosäilytystiloja?
Ei välttämättä ainakaan suurimpien kaupunkien keskustojen läheltä.
Näin veneen omistaminen muuttuu kalliimmaksi: telakointimatka muuttuu ensin kuorma-auton lavalla pidemmäksi, kuten samalla myös useat talvikunnostusmatkat, joilla ne pohjat maalataan, kyljet vahataan, mahongit lakataan ja öljyt vaihdetaan.
Samalla myös auton omistaminen tulee lähes pakolliseksi osaksi veneilyä – esimerkiksi Helsingissä iso osa veneilijöistä kun ei ole omaa autoa omistanut.
Jos veneelle etsii yksityiseltä markkinalta sisäpaikan, hintaa tulee vieläkin enemmän. Toisaalta moni paikka, kuten Inkoon Venehotelli, ei edes myy pelkkää neliötä. Huollot ja nostot saa ostettua samalla kertaa, mutta tällöin vertailuun pitäisi laskea kaikki ne kustannukset myös ulkoa. Esimerkinomaisesti AG Marine myy lattiapaikan kylmässä hallissa Hangossa 10 metriä pitkälle ja 3,5 leveälle veneelle 1 365 eurolla, kun se maksaa Helsingin Verkkosaaressa ulkona taivaan alla 260 euroa. Kumpaankaan ei sisälly nostoa tai laskua.
”Toisaalta meillä on vain muutamia asiakkaita, jotka ottavat meiltä vain talvisäilytyksen, ilman mitään muita palveluita”, kertoo AG Marinen Alexander Pajanen.
Helsingin Verkkosaaren talvisäilytysaluetta.
Kaava ei armahda
Helsinki on kaavaillut veneiden tuleviksi talvisäilytysalueiksi muun muassa Malmin lentokentän aluetta ja Porvoon Tolkkista. Suunnitelmissa on ollut kieltää trailerivetoisen kaluston säilyttäminen rantojen lähelle jäävillä veneiden kunnallisilla talvissäilytyskentillä.
Pienvene kulkee vielä trailerilla, mutta isommalle matkaveneelle paikka olisi löydyttävä myös jatkossa.
Alkusyksystä Yliskylän satamaan Helsingissä toimitettiin nähtäville kaavaluonnos, jonka mukaan koko alue myllättäisiin uusiksi.
Yliskylän venekerhon satama, jossa on myös kerhotila sekä talvisäilytysalueen telakka ja siinä jätehuoltopiste, tultaisiin sen mukaan hävittämään. Tilalle on kaavailtu noin sadan veneen uutta laiturialuetta, mutta esimerkiksi vuokratontilla oleva venekerhon tukikohtarakennus joutuisi poistumaan.
”Talo on meidän oma, sen rakentamisen ovat jäsenemme itse maksaneet. Maa on kuitenkin kaupungilta vuokrattu ja sen vuokrasopimus umpeutuu vuonna 2025”, kertoo Yliskylän venekerhon kommodori Martti Jokinen.
Uutta laiturialuetta ei ole vielä luvattu venekerhon käyttöön. Jokinen arvelee, että jos se saadaan, kaava voisi mahdollistaa myös kerhorakennuksen säilymisen. Veneiden talvisäilytysalueelle hän ei sen sijaan povaa kovin valoisaa tulevaisuutta: tilalle on tulossa kerrostaloalue.
”Toki, jos valtuusto kaavan joskus ensi vuonna hyväksyy, valitamme siitä. Olemme jo jättäneet oman lausuntomme, jossa vastustamme suunnitelmia.”
Helsingin kaupunki on osin luovuttamassa talvisäilytysalueongelman edessä.
Maanhankintaa on viety uusien alueiden kohdalla eteenpäin ja joitain vanhoja poistuviksi jo tuomittuja alueita on saatu suunniteltua jatkettavaksi vanhassa käytössään supistettuina. Kaupunki on kuitenkin kehitellyt syitä sille, miksei se jatkossa haluaisi ottaa vastuuta veneiden talvisäilytyksestä.
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan viime vuonna julkaistussa lausunnossa ei pidetä mahdollisena löytää laajasti uusia alueita veneiden talvisäilytykseen.
Nykyisen hinnoittelumallin, jossa kaupunki tarjoaa erittäin edullista talvisäilytystä, nähdään myös estävän uusien yrittäjien pääsyä markkinoille. Kaupungin hallinnoima talvisäilytyspaikka kun on huomattavasti edullisempi kuin markkinoilta ostettu.
”Sen lisäksi kiristyvässä taloustilanteessa tulee lausunnon mukaan tarkastella kriittisesti kaupungin tuottamia palveluja”, Helsingin Sanomat uutisoi.
”En usko, että kunnalliset kentät ovat meidän kilpailijoitamme. Suoraa siirtymää tulee todella vähän, sillä hintaero täyden palvelun konseptiimme on niin merkittävä”, näkee Inkoon Venehotellin toimitusjohtaja Kristian Räme.
”Sen sijaan rantojen kaavoittaminen asuinkäyttöön estää tehokkaasti tällaisen kaupallisen toiminnan kehittymisen urbaaneilla alueilla. Ei ole salaisuus, että me etsimme mahdollisuutta rakentaa uusi Venehotelli pääkaupunkiseudulle, mutta kaavoituksessa sellaista ei mahdollisteta.”
Helsingissä on krooninen veneiden talvisäilytyspaikkojen puute. Ongelmaa on ajateltu lievitettävän väliaikaisella alueella Malmin alkuperäisestä käytöstään poistetulla lentokentällä.
Muutos on alkanut
Kaupallisen talvitelakoinnin tarjonta on lisääntynyt etelärannikolla viime vuosina merkittävästi. Suurimpien toimijoiden talousluvut ovat olleet suotuisia, mikä todentaa, että kaupallinen säilytystoiminta on tullut keskeiseksi vaihtoehdoksi.
Lähes kaikki merkittävimmät säilytystä tarjoavaa ilmoittavat liikevaihtonsa kasvaneen 2020-luvun vaihteesta ja suurimmalla osalla toiminta on voitollista.
Lattiapinta-alaltaan Suomen suurin toimija on AG Marine. Sillä on yrityksen itsensä ilmoittamana 1 000 neliötä Espoossa, 4 000 Tammisaaressa ja 10 000 Hangossa. Liikevaihto on kasvanut vuosittain, mutta kaksi viimeistä se on pysynyt tasaantuneena 1,2 miljoonassa eurossa. Tulosta AG Marine teki vuonna 2021 83 000 ja 2022 34 000 euroa.
”Hallimme ovat täynnä. Merkittävää kasvua ei voi tulla, jos emme investoi uuteen lattiapinta-alaan”, kertoo Alexander Pajanen.
Pajanen listaa useita syitä, miksi veneilijät ovat siirtymässä ulkoa kaupalliseen sisätilaan. Veneiden elektroniikka ei kestä pakkasta, veneet ovat kalliita ja veneilykulttuuri on muutoksessa – ”nyt halutaan helppoutta”.
Ja lisäksi kyse on samasta ilmiöstä, joka on taannut nousut ravintola-alalle tai Lapin matkailulle: mitä enemmän on tarjontaa, sitä enemmän on kysyntää.
Samalla kun tarjontaa lisääntyy, kilpailu muuttuu kovemmaksi. Nyt kilpaillaan hinnalla, näkee myös Pajanen.
”Kuluttajan kannalta se on hieno asia.”
Nyt ratkaisevat kustannusten hallinta ja investoinnit, joilla kuluja saadaan myytyä yksikköä kohti pienemmäksi.
”Me olemme investoineet paitsi kuljetuskalustoon myös muun muassa maalämpöön ja tuulivoimaloihin”, Pajanen kertoo.
Uutta kerrosta
Samaa viestittää Inkoon Venehotelli, joka on noussut liikevaihdoltaan jo suuremmaksi, 1,3 miljoonaan euroon.
Inkoon Venehotellin kahteen säilytyshalliin mahtuu tällä hetkellä viiteen kerroshyllyyn yli 400 keskikokoista alle 11 metrin pituista moottorivenettä. Kookkaammat, 10–13 metriset veneet talvehtivat lattiatasolla. Yhteensä lämmitettyjä säilytyskuutiometrejä on 80 000, eli ”parin tuomiokirkon verran”, kuten Räme kuvailee.
Yritys investoi tulevalle kaudelle uuteen isoon venetrukkiin. Nykyinen säilytyskapasiteetti lähestyy myös Inkoossa täyttä käyttöastetta, joten suunnittelupöydällä on syntymässä kolmas halli.
”Nykyisellään paras veneen pituus on meidän kannaltamme 30 jalan molemmin puolin. Uusi halli mitoitetaan isommille veneille ja uusi trukki mahdollistaa yhä painavampien veneiden hyllyille nostot.”
Investoinnit ovat vieneet Inkoon Venehotellin tappiolle, mutta trendi osoittaa parempaa: vuoden 2020 329 000 euron miinuksesta se nousi viime vuoden 173 000 euron negatiiviseen tulokseen.
Myös Venehotelli on panostanut maalämpöön, kuten myös pesuvesien käsittelyyn. Räme kertoo, että tiedostavimmille veneilijöille ammattimainen säilytys on selviö nimenomaan ekologisuuden vuoksi.
”Olemme myös varautuneet jo nyt sähköveneiden aikakauteen eri ratkaisuissamme, kuten sähkökapasiteetilla sekä muun muassa palontorjuntalaittein.”
Kipparin lukijat: Onko veneelle helppo löytää talvisäilytyspaikkaa?
”Ei aivan yksinkertaista. Etelä-Savossa ei ole riittävästi sisäsäilytystä. Hinnat ovat myös huippukorkeat. Vene on 12-metrinen teräsvene.”
”Helppo oli aikoinaan löytää Uudestakaupungista Bella 660:lle talvisäilytyspaikka. Yksi puhelinsoitto. Huollot tekee pääsääntöisesti ammattilainen. Itse lähinnä retusoin puuosia ja heilun rätin kanssa epäpuhtauksien perässä.”
”Talvisäilytyspaikkojen hinnat vaihtelevat paljon ja yritykset vastaavat huonosti sähköposteihin pääkaupunkiseudulla. Vene on 8-metrinen moottorivene.”
”Kustannussyistä vien veneeni yli 100 kilometrin päähän säilytykseen.”
”Ei ole, koska hinnat ovat pääkaupunkiseudulla kovat ja veneeni (9 metriä, 4 000 kg) kuljetus on ongelma.”
”Toinen veneistäni on Naantalissa. Siellä kaupungin viimeinenkin talvisäilytyspaikka muutetaan asiuinalueeksi, eikä kaupungin toimintaan jatkossa kuulu tarjota talvisäilytyspaikkoja veneille.”
”Ei ole kovin helppoa Pirkanmaalla. Mainoksia lämpimistä venepaikoista riittää, ne ovat kuitenkin todella kalliita. Viime vuodet vene on ollut pihassa pressun alla, rakensin sille paikan.”
”Ainakin vielä on suhteellisen helppoa löytää säilytyspaikka. Vene on Lauttasaaressa Helsingissä, yksityisessä kerhossa, mutta kaupungilta vuokratulla maalla.”
”Kuopiossa pursiseuralla on vielä vähän paikkoja, mutta käyttämättömät veneet vievät jo paljon paikkoja.”
”Helppo. Maatilan isännällä Hurissalossa.”
Lähde: Kipparin lukijapaneeli
Liity lukijapaneeliin! Mielipiteesi kiinnostaa meitä. Vastaa kyselyihin ja kerro kommenttejasi – tuloksia voi lukea Kipparin jutuista. Voit liittyä lukijapaneeliin tästä.
