Tilaa
Jutut

Jääpeitettä edelleen hyvin vähän – vaaranpaikat kannattaa tunnistaa

Perämeren pohjukkaa lukuun ottamatta meret lainehtivat jäättöminä, eikä Etelä-Suomen järvillekään ole vielä muodostunut jääpeitettä. Tilanne on hyvin harvinainen.

22.01.2020

TekstiMarkus Mäntykannas

Olemme siirtyneet tammikuun jälkimmäiselle puoliskolle, eikä pysyvästä talvesta ole vieläkään tietoa eteläisessä Suomessa. Perämeren pohjukkaa lukuun ottamatta meret lainehtivat jäättöminä, eikä Etelä-Suomen järvillekään ole vielä muodostunut jääpeitettä. Tilanne on hyvin harvinainen.

Tuulet ja lämpöasteet estävät jääpeitten synnyn

Jääpeitettä löytyy tällä hetkellä lähinnä Pohjois-Pohjanmaan rannikkokaistaleelta, missä jäänpaksuus vaihtelee 30 sentin molemmin puolin. Muut Suomen rantakaistaleet ovat täysin jäättömiä ja pohjoisella Itämerellä meriveden lämpötila huitelee yhä yli viidessä asteessa.

Mikä sitten on syynä siihen, ettei jääpeitettä ole tänä vuonna päässyt juurikaan muodostumaan? Usein syy löytyy tuulista ja lauhasta säästä. Jääpeitten synty vaatii sen, että veden pintakerros jäähtyy suolaisessa vedessä hieman nollarajan alapuolelle, jonka jälkeen itse jäätymisprosessi pääsee käynnistymään. Jos tuuli kuitenkin pitää veden pintakerroksen “liikkeessä”, ei jäätä pääse muodostumaan pakkasellakaan. Viime aikaiset myräkät ja voimakkaat länsituulet ovat pitäneet huolen siitä, ettei vesi ole ollut tarpeeksi tyynessä tilassa jääpeitteen muodostumiseksi.Veden suolaisuus on yksi tärkeä tekijä, joka vaikuttaa veden jäätymispisteeseen. Itämerellä vesi jäätyy -0,2 asteessa, mutta valtamerillä jäätymispiste vaihtelee -1 ja -2 asteen välillä.

Vaarapaikat vesillä

Matkustin vuodenvaihteessa Käsivarren Lappiin Kilpisjärvelle, missä jäänpaksuus on tällä hetkellä Suomen parhaimmistoa, noin 54 senttiä. Siitä huolimatta jäähän oli muodostunut railoja, joiden kautta pinnalle puski vettä jään alta. Vesi jään päällä säikäyttää aina, vaikka tässä tapauksessa se oli vaaratonta ja johtui ilman lämpötilan voimakkaista vaihteluista. Paukkupakkasten ja plusasteiden välillä poukkoileva ilman lämpötila voi muodostaa railoja paksuunkin jääpeitteeseen.

Sekä järvillä että merellä kannattaa välttää siltojen, laitureiden ja paksun heinikon yhteydessä kävelemistä. Näiden lähistöllä jään paksuudessa on paljon paikallista vaihtelua. Myös veneiden ja muiden jäätä sitovien esineiden lähettyvillä jääpeitteessä on vaihtelua.

Helmikuun Erä-lehdessä kerrotaan tarkempia vinkkejä, miten toimia, jos jää pettää alta ja kuinka kauan ihminen selviytyy kylmässä vedessä. Lukusuositus!

Lue myös nämä

X