Tilaa
Jutut

Kippari 30 vuotta sitten: Löpöä tai lyijytöntä

Kippari ilmestyi vuonna 1990 vain kahdeksan kertaa, joten toukokuussa lukijat saivat käteensä vasta numeron neljä.

17.05.2020

Tekstijuha virtanen

Kuvatkipparin arkisto

Veneilykausi oli alkamassa ja lehdessä esiteltiin niin uusia matkaveneitä ja varusteita kuin retkikohteitakin.

Viimeksi mainituista kotimaisina kohteina esiteltiin sekä Kolovesi että upea Saaristomeremme. Jutussa muistutettiin myös kansallispuistoistamme, joita oli tullut saaristoon ja sisävesille lisää. Niiden myötä oli saatu rantoja suojattua mökkiytymiseltä.

Kansallispuistojen tarkoitus ei ollut muodostua veneilijöiden reservaateiksi. Niiden avulla haluttiin, ja halutaan, varmistaa suomalaisen saaristoluonnon säilyvän eläimineen ja kasveineen alkuperäisessä asussaan.

Kippariin oli listattu kaikki venejakeluasemat, joista oli mahdollista tankata veneeseen niin löpöä kuin lyijyllistäkin.

Nuoremmille veneilijöille termit taitavat nykyään olla tuntemattomia, vai ovatko? Diesel ja lyijytön ovat tutumpaa tavaraa.

Moni polttoaineasemakin tuossa listassa on tuntematon, sillä yksi ja toinen jakeluasema on häipynyt historiaan. Samoin kuin esimerkiksi Esso, Kesoil ja Finnoil jakeluyhtiöinä.

Tuttujakin paikkoja toki 30 vuoden takaiselta listalta löytyy, ja uusia jakeluasemiakin on tullut sinne tänne. Pumppujen värit ja logot ovat monissa paikoissa myös jo vaihtuneet useaankin kertaan vuosien mittaan.

Varaosia tai tarvikkeita on turha toivoa löytävänsä, sillä pienen myymäläkopin tilalla pönöttää nyt useissa paikoissa pelkkä korttiautomaatti, johon tankkaus maksetaan.

Polttoaineen hinta on aina askarruttanut. Kipparissa pohdittiin toukokuussa 1990 kannattaisiko veneen bensakäyttöinen sisäperämoottori vaihtaa hinnaltaan lähes kaksinkertaiseen dieselmoottoriin.

Pohdintaan kannusti bensan neljän markan litrahinta, kun polttoöljystä tarvitsi maksaa vain 1,50 markkaa.

Silloin maksoi Volvo Pentan 146 hevosvoiman bensamoottori 40 700 markkaa ja 130-heppaisesta dieselmoottorista sai pulittaa myyjälle 72 400 markkaa.

Ihan heittämällä ei moottori vaihdu ja lehdessä käytiin läpi operaation vaatimuksia. Lopuksi todettiin, että veneilijälle, jolle vuodessa tulee ajotunteja 200–300, vaihtoa kannattaa miettiä.

Vähillä ajotuntimäärillä vaihto ei enää ollut kannattavaa. Bensakone oli kuitenkin yhä monessa tapauksessa hyvä vaihtoehto.

Nykyisinhän dieselin ja bensiinin litrahinnassa ero on supistunut, joten moottorin vaihtoa pitää ehkä perustella itselleen jollain muulla seikalla.

Lue myös nämä

X