Jutut

Kippari-lehti 30 vuotta – Venetestit ovat olleet aina lehden selkäranka

Veneilyn kehityksessä moottoriveneiden osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut vahvasti. Sen myötä myös Kippari-lehdestä kehittyi moottoriveneilyn erikoislehti.

12.01.2020

TekstiJuha Virtanen

KuvatKipparin arkisto

Ehkei lehdestä vielä ihan klassikoksi ole, ja aikaansa voi toki tuhlata paremminkin, mutta sallittaneen käyttää pieni hetki Kippari-lehden menneiden vuosien tarkasteluun.

Tänä vuonna Kipparille tulee täyteen kolme vuosikymmentä moottoriveneiden ja veneilyn parissa. Merkkipaalun ohittamista juhlitaan tietysti työn merkeissä.

Oikeastaan lehden historia on paljon pitempi. Tuonnempana selviää, miksi nyt juhlitaan vain 30-vuotista rupeamaa.

Asiakaslehdestä asiaan

Kippari-nimellä ilmestynyt lehti perustettiin jo vuonna 1982. Ensimmäisenä päätoimittajana oli Eero Mattila. Lehti oli alussa keskittynyt lähinnä vain silloisen kustantajansa Venetalo Bensowin omiin tuotteisiin ja ilmestyikin lähinnä satunnaisesti, vain muutama numero vuodessa.

Bensow oli viime vuosisadan alkupuolella perustettu kauppahuone, josta kehittyi vuosikymmenien mittaan monialayritys. Sen toimi vahvasti muun muassa teknisellä alalla, veneiden maahantuonnista laivanvarustukseen ja Solifer-mopoista Suzukin moottoripyörien maahantuontiin.

Bensow keikkui 1980-luvun kasinotalouden myrskyissä, mutta lehti jatkoi sitkeästi eteenpäin ja suuntasi kohti auringonnousua. Lehti myytiin Kipparilehden Kustannus Oy:lle, jonka osakkaiden joukossa oli myös lehden silloista toimituskuntaa.

Purjeita pullollaan

Vanhassa Kipparissa purjeveneillä oli vielä vahva asema. Esimerkiksi vuonna 1989 tehtiin kahdeksan normilehden lisäksi jopa näyttävä erikoisnumero, jossa keskityttiin pelkästään Whitbread-veneisiin.

Englannin suurimman panimoalan yrityksen rahoittama purjehduskisa maailman ympäri 1989-1990 kiinnosti lähes kaikkia suomalaisia, myös moottoriveneilijöitä. Olihan kilpailussa mukana peräti kolme venekuntaa Suomesta: Union Bank of Finlandia kipparoi Ludde Ingvall, Belmont Finland II oli Hjallis Harkimon ja Martela O.F. Markku Wiikerin kipparoimat veneet.

Juttuaiheena saattoi olla joskus aikaisemmin jopa talvinen pilkkikalastus, mutta kustantajan vaihtumisen myötä keskityttiin siihen, mistä Kippari nykyisinkin tunnetaan.

Vuoden 1989 lopulla neuvotteluja oli käyty uuden kustantajan löytämiseksi. Suuri aikakauslehtitalo Yhtyneet Kuvalehdet Oy otti Kipparin haltuunsa. Nykyisin kustantaja tunnetaan Otavamediana.

Tultaessa 90-luvulle, alkoi nykymuotoisen Kipparin ajanlasku ja moottoriveneilyn erikoislehden 30-vuotinen historia.

Konevoimalla eteenpäin

Kippari muuttui puhtaasti moottoriveneitä, moottoriveneilyä, moottoreita ja niihin liittyviä laitteita ja ilmiöitä käsitteleväksi lehdeksi. Aika oli uuden linjan valinnalle suotuisa.

Amerikkalaisveneiden rynnistys Suomen markkinoille 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa oli mielenkiintoinen ilmiö, jollaista ei sen koomin ole nähty. Jenkkiveneen saattoi ostaa vaikka postimyyntiliikkeestä. Myyntiin tuotiin vaikka mitä merkkejä, veneinä niin hyviä kuin täysiä susiakin. Myynti sahasi ylös ja alas valuuttakurssien heilehtelujen tahdissa ja veneiden parissa oli kaikenlaista ”touhuilua” ennen kuin pudottiin kunnolla lamaan.

Satunnaisesti on saattanut purjeilla liikkuviakin veneitä livahtaa puuveneistä kertovalle palstalle, mutta vain hyvin harvoin ja harkitusti.

Lehden silloinen päätoimittaja, Vesa Leppä, näki lehtensä tulevaisuuden olevan moottoriveneilevissä lukijoissa. Kipparin palkkalistoille Leppä oli tullut keväällä 1987, ensin toimituspäälliköksi ja sittemmin pitkäaikaiseksi päätoimittajaksi.

”Maassa oli Kipparin lisäksi jo kaksi venealan yleislehteä. Suurin osa veneilijöistä oli silloin, ja on nytkin moottoriveneilijöitä. He kaipasivat omaa erikoislehteä”, Vesa Leppä muistelee.

Testit päärooliin

Testeihin paneuduttiin ja niitä kehitettiin. Lukijoiden luottamus, lehdentekijöiden paras palkinto, näkyi tasaisena tilaajamäärien kasvuna ja tekemiselle saatiin lisäpotkua ja kannustusta, kun Kipparin mittaustuloksiin luotettiin ja niitä alettiin käyttää myös monissa ulkomaisissa venealan lehdissä.

”Isot vertailutestit olivat ainutlaatuista sisältöä missä tahansa veneilevässä maailmassa ja varsinkin pitkät, usean sadan tunnin mittaiset moottorien ja veneiden käyttötestit ovat olleet sitä”, Vesa Leppä kertoo.

Vastaavia vertailutestejä ei ole toteutettu missään muualla, joten Kipparin voi ehkä sanoa olleet niiden osalta venealan lehdistössä eräänlainen edelläkävijä.

”Kipparissa on pyritty aina olemaan mukana kehityksessä ja tietämään missä alalla mennään”, Leppä toteaa.

Ilmestymiskertoja lisättiin

Kippari ilmestyi vielä vuonna 1990 vain kahdeksan kertaa vuodessa. Alkuvuodet uuden ison kustantajan omistuksessa eivät olleet pelkkää juhlaa.

”Lama teki sen, ettei tilaavaa uutta lukijakuntaa ollut heti paikkaamaan sitä aukkoa, minkä entiset purjehtijalukijat jättivät lopettaessaan Kipparin lukemisen”, Vesa Leppä kertoo.

Irtonumeromyynnissäkään ei päästy enää samanlaisiin ennätyslukemiin kuin 1980-luvun lopulla oli ylletty. Aika oli toinen.

Vuosikymmenen edetessä lama alkoi taittua ja lehti alkoi pikkuhiljaa nousta. Ilmestyskertoja uskallettiin lisätä yhdellä numerolla vuodessa.

Toiselle vuosikymmenelle lähdettäessä lehden ilmestymiskertoja nostettiin yhdeksästä kymmeneen ja kasvu jatkui. Nykyisinhän lehti tulee jo 12 kertaa vuodessa.

Joskus on tuuletettu tukkaa Miami Vice-sarjan Don Johnsonin aidolla jenkkiveneelläkin. Tämä juttu on julkaistu Kipparissa 5/1989.

Vanhoja juttuja

Uusien veneiden testit ja esittelyt ovat olleet jo pitkään lehden tärkeintä sisältöä, mutta vuosien varrella lukijoilta on tullut paljon toivomuksia käytettyjen veneiden testeistä.

”Käytettyjen veneiden testit ja vertailut ovat olleet yksi vahva tekijä Kipparin suosiossa. Kaikkihan ajavat käytetyllä veneellä. Kun vene on ostettu ja ensimmäisen kerran ajettu, niin käytetty venehän se jo on”, Leppä naurahtaa.

Haluttuja ovat aina olleet myös vanhojen juttujen valokopiot. Kippari on aina mielletty luotettavaksi ja lahjomattomaksi lähteeksi etsittäessä tietoja joistain tietyistä veneistä. Voitaneen paljastaa eräänkin ison kotimaisen venevalmistajan lopettaneen yhden venemallinsa valmistuksen jo alkutekijöihinsä, kun testitoimittaja Karel Kakko oli lehdessä antanut esisarjan veneen ominaisuuksille tylyn tuomion.

Veneitä on jouduttu joskus jopa korjaamaan, ennen kuin niistä on päästy edes testaamaan.

Vanhatkin kansansuosikit on aina silloin tällöin syynätty tarkasti läpi, tai veneiden omistajien omien kokemusten kautta on tutustuttu erilaisiin venemalleihin ja niiden ominaisuuksiin.

Testiryhmän piirissä ”ritsaryhmiksi” kutsutuista veneistä on käyty viimeisen 20 vuoden aikana läpi niin vanhat avovenesuosikit kuin tuulilasi- ja HT-veneet, daycruiserit ja edulliset matkaveneetkin. Juttujen huima suosio yllätti lehden tekijät.

Vanhat, noin 1 000 euron käytetyt 1960-luvun tuulilasiveneet testattiin ja esiteltiin Kipparin numerossa 5/2008.

Valokopioita on pyydetty toimituksesta vedonlyöntien ja väittelyjen tueksi, ja varsinkin silloin, kun on mietitty jonkun tietyn veneen ostamista. Nykyisin valokopiot ovat jääneet historiaan, mutta vanhoja testijuttuja pääsee lukemaan Kipparin verkkosivuilla.

Moni lehden vakituinenkin lukija saattoi tilata valokopiot jutusta, vaikka lehti olisi ollut omassa kirjahyllyssä tai varastossa. Kopioiden tilaaminen oli toki omatoimista etsimistä helpompaa.

Varsinkin vertailutestit ovat aina olleet suosittuja artikkeleita. Miksipä ei, yksi juttu on antanut tiedot useasta venemerkistä ja mallista. Eikä lehteen tai valokopioihin uhrattu muutaman markan tai euron hinta niistä ole ollut veneen hintaan verrattuna kummoinenkaan kuluerä.

Testijutut eivät vanhene

Yksi tilatuimmista kopioista oli vertailujuttu vuodelta 1989. Silloin vielä Kipparilehden Kustannus Oy:n lehdessä oli vuoden ykkösnumerossa iso, neljän kotimaisen veneen vertailu. Asuttavista ”kabiiniveneistä” vertailussa olivat mukana Finnsport 650 AC, Marino 7000, Nordic 68 ja Sea Star 7000 Cruiser.

Kyseistä juttua kysellään vielä nyt, 30 vuotta myöhemminkin. Valmistus on päättynyt, mutta kaikki edellämainitut merkit ja mallit pyörivät yhä käytettyjen veneiden markkinoilla, joten kiinnostusta niitä kohtaan on yhä olemassa.

Ostopäätös on ollut helppo tehdä, kun arvion vanhasta tai uudesta veneestä on voinut – ja voi nykyäänkin – lukea Kipparista.

 

Lue myös nämä

X