Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Kippari matkailee: Savonranta – Rauhallinen ja palveleva

Jos suunnittelee venematkaa Joensuuhun, Liperiin, Rääkkylään, Lieksaan tai Nurmekseen, kannattaa pysähdyspaikaksi valita Savonranta. Toki sinne voi hyvällä syyllä suunnata jo itse kylän takia, sillä Savonranta on miellyttävä satamapaikka lapsiperheillekin.

18.07.2021

Tekstija kuvat vesa leppä

Kenelle: Kaikille Joensuuhun ja Pieliselle meneville tai sieltä palaaville veneilijöille. Tarjoaa myös hyvin suojaisen levähdyspaikan rauhallista ja lapsillekin sopivaa satamapaikkaa etsiville.


Savonrantaan päästään kääntymällä Vihtakannan kanavan läntiseltä suulta pohjoiseen. Siinä 4,2 metrin väylä vaihtuu matalammaksi, mutta huviveneille syvyys riittää, samoin korkeus. Satamaan johtavalta väylältä on nyt poistettu aiemmin esimerkiksi purjeveneitä rajoittanut sähkölinja.

Matkaa Savonlinnasta on vajaat 40 mpk ja Joensuusta noin 50 mpk. Oravista Savonrantaan on noin 20 mpk.

Satamaan johtava väylä on kapea ja mutkitteleva. Ensimmäisenä tulee vastaa Vuokalan luotsiasema, jonka takaa ilmaantuu näkyviin vanha Vuokalan saha, jonka ympärille Savonrannan kylä aikanaan muodostui.

Satama sijaitsee lahden pohjukassa suojassa tuulilta ja myrskyiltä. Laitureita on kaksi ja tarjolla on niin peräpoijupaikkoja kuin kylkikiinnityspaikkojakin. Laiturit ovat tukevia ja niihin on helppo kiinnittyä.

Sataman kaikki peruspalvelut ovat kunnossa. Ravintolalla on uusi yrittäjä ja ennen oikutellut bensanjakelupistekin on uusittu kokonaan.

Parinsadan metrin säteellä ovat tarjolla kylän palvelut.

Mielenkiintoinen nähtävyys on ennallistettu koskialue, josta on purettu kaksi patoa ja koskiin toivotaan nyt lohikaloja. Koskista ne pääsisivät aina Vuokalanjärveen asti, josta vesi laskee alla olevaan Pyyveteen.

Savonrannan satamaa lähestyttäessä ensin tulee esiin Vuokalan luotsiasema, joka on aktiivisessa käytössä.

Paasveen piru

Savonrannan itäpuolella avautuu suuri Paasselkä, joka on muodostunut meteoriitin putoamisesta noin 200 miljoonaa vuotta sitten. Teorian järven synnystä voi päätellä jo kartasta, siinä näkyvästä hyvin pyöreästä muodosta ja siitä, että järvessä ei ole juuri lainkaan saaria.

Paasselällä esiintyy erikoinen valoilmiö. Sitä kutsutaan Paasveen piruksi. Se näkyy toisinaan punaisena, toisinaan valkoisena. Se siirtyy joskus nopeasti paikasta toiseen. Pirun synnystä ei ole varmaa tietoa, mutta sen syyksi on esitetty muun muassa ufoja, virvatulia, pohjaan uponneen aluksen miehistön sieluja tai jopa meteoriitin mukanaan tuomien, maapallon ulkopuolisten organismien aiheuttamaa bakteeritoimintaa.

Todellisuussa kysymys lienee pohjasta tulevista kaasupurkauksista.

Laiturit ovat tukevat ja leveät. Tarjolla on sekä peräpoiju- että kylkikiinnityspaikkoja.

Paholaiskivet

Paasselän myyttisiin erikoisuuksiin kuuluvat myös Paholaiskivet. Ne sijaitsevat Paaselän länsirannalla olevalla, pienellä Läpisyöksyn saarella. Ne ovat kiviä, joissa on erikoisia onkaloita ja saaren sisäosassa sijaitseva kivirykelmä muistuttaa ihmiskasvoja.

Perimätiedon mukaan paholaisen pasuunoiksi kutsutuissa kivien onkaloissa asuu henkiolentoja, eikä saarella mielellään yövytty. Pasuunanimitys tulee siitä, että etenkin pohjoistuuli saa aikaan erilaisia ääniä kulkiessaan onkaloissa. Syy onkaloihin lienee kiven rapautumisessa vuosien saatossa.

Paasveen piruun ja Paholaiskiviin voi tutustua Yle Areenassa Metsien kätköissä ohjelmasarjan jaksossa 4.

 

Lue myös nämä

X