Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Kippari matkailee: Tervetuloa Hankoon

Etelärannikon keskeisin veneilyn satama on vuosikymmeniä ollut Hanko. Silti vasta nyt se on pääsemässä kunnolla lentoon. Portti saaristoon on kehittymässä täysveriseksi kaupunkilomakohteeksi, jossa pysähtymiseen riittää syytä useamman päivän ajaksi.

07.07.2021

Tekstija kuvat markus ånäs

Hanko on ollut etelärannikon keskeisin satama varmasti niin kauan kuin huviveneilyä on ollut. Silti tarjonta ei ole vastannut kysyntään. Hangossa esteenä on ollut monen suomalaisen pikkukaupungin tapaan jähmeä kunnallispolitiikka ja asenne, jossa turisti kun tulee saaristoon, on parempi kun ei tule ollenkaan.

”Kun Hankoon ihastuneet alkoivat ostamaan noin viisitoista vuotta sitten vanhoja puutaloja, jotka olivat ihan lääviä, paikalliset suhtautuivat vihamielisesti: saatanan helsinkiläiset, tulevat tänne”, kertoo Anders Augustsson.

”Viime vuosien aikana se asenne on kadonnut täältä täysin. Nyt ymmärretään, että kakkoshankolaiset ovat tärkeitä.”

Augustsson on itse syntyperäinen hankolainen. Hän pitää kaupungissa useita ravintoloita.

”Lähdin yhdeksännellä luokalla maailmalle ja kuvittelin, että minusta tulee käsipalloammattilainen. Lopulta ei tullut edes pääsarjatason pelaajaa. Kiersin ravintoloissa kokkina sesonkiduunarina Thaimaassa, Italiassa, Sveitsissä ja Ruotsissa, kunnes 2006 tulin takaisin Hankoon ja perustin ensimmäisen ravintolani Smörmagasinetin.”

Nyt Augustsson isännöi myös Beach Bar Plagenia ja viime kesänä avautunutta Coco Beach Clubia, jonka tiloissa on toiminut aikanaan muun muassa kuulu Circus, monille yölliseen hurjasteluun taipuvaisille veneilijöille illan viimeisten bakkanaalien kohde. Ja vaikka nyt paikka on tyylitelty muotopuhtaaksi ja kävijät ovat aavistuksen varttuneempia, yhä edelleen terassi täyttyy lasinsiruista.

Coco oli viime kesän kuumin uusi tulokas. Tulevalle kesälle Hanko saa ainakin uuden panimon rantamakasiineihin, viinibaarin kävelykeskustaan ja padel-kentän Kuningattarenvuorelle.

”Jalassa pitää olla vähintään sandaalit, ettei siruja mene jalkapohjiin”, Augustsson naurahtaa.

”Haluan, että kuolevaisenkin pitää päästä juhlimaan. On meillä 400 euron Dom Pérignonia, mutta toisaalta talon viinipullo maksoi viime vuonna ainoastaan 24 euroa. Ravintolani ovat aina tehty kaikille.”

Bypias-vaatemerkin suunnittelema vitivalkoinen terassi nousi viime kesänä kaikkien vakavasti otettavien Instagram-tähtösten suosikkiaiheeksi.

”Se lähti ihan lapasesta. Koko ajan joku oli pyytämässä selfieen. Tämä oli The Place to be. Koska meidänkin piti mennä kello 22 kiinni, meillä oli jono jo neljältä ulkona. En ole viime kesän kaltaista vilinää Hangossa ikinä nähnyt.”

Anders Augustsson on ehta Hangon rantaleijona, sillä hän isännöi Smörmnaganisinetin lisäksi sekä Plagenia että Coco Beach Clubia.

Helsinkiläiset Jasmine ja Peter Railakari ovat veneilleet Hangossa lyhyen veneilyhistoriansa aikana usein: ensimmäinen vene Grandezza 28 löytyi alle viime kesäksi. ”Tulemme varmasti Hankoon myöhemmin kesällä uudestaan, ja kenties silloin uuden isomman veneen kanssa”, Peter Railakari sanoo.

Makasiini pysyy

”Kehitys on tyypillistä pienelle paikkakunnalle, jossa raskas työ on ollut elinehto. Turismia ei nähdä elinkeinoksi”, kertoo ravintoloitsija Merja Rahkola-Toivanen, joka on yksi pisimpään Hangossa yrittäneistä.

”Kun avasin noin parikymmentä vuotta sitten Jonathanin, rannassa oli vain Origo ja HSF.”

Sittemmin Rahkola-Toivanen on ollut avaamassa useita konsepteja, kuten Classic Pizzeriaa ja Hangon Makaronitehdasta. Ne ovat olleet niin suosittuja, että niitä on kannattanut viedä muualle Suomeen ketjuiksi asti.

”Molemmat ovat saaneet alkunsa täältä, makasiineilta.”

Itäsataman allasta reunustava 1800-luvulla rakennettu makasiini on vanha kaupparakennus, jossa muun muassa kalaa siirrettiin takapihalla odottaneisiin juniin. Nyt ravintoloiksi muuttuneessa makasiinissa on tyhjillään enää yksi tila.

”Olen yrittänyt ajaa hanketta, jossa edustalta meri ruopattaisiin ja paikallisten pienet veneet siirrettäisiin pois. Silloin tähän voisivat kiinnittyä isommat jahdit”, Merja Rahkola-Toivanen sanoo.

”Hangon suosio tulee kasvamaan entisestään – Hankoon on nyt valtava paine.”

Hangon Makaronitehtaan keittiömestari, syntyperäinen hankolainen Jarkko Hautamäki aloitti uransa sataman ruokalassa 15 vuotiaana. Makaronitehdas sijaitsee sitä edeltäneen Jonathanin tiloissa, jossa Hautamäki opasti vuorostaan keittämiseen 17-kesäisen Tomi Björckin. ”Teemme kaikki pastat linguineksi ja bucatiniksi itse italialaisella pastakoneella durumista.”

Muuttuva silhuetti

Muutoksen ytimessä on ollut vanha Regatta-hotelli: sen vuonna 2017 valmistunut kylpylärakennus oli ensimmäinen uusi rannan rakennus, ja niitä Hankoon on nyt vihdoin nousemassa enemmän.

”Kylpylä teki sen, että olemme saaneet hotelliin asiakkaita ympäri vuoden”, kertoo Regatan hotellinjohtaja Axel Holmström.

Hangon rakentumista ovat olleet edistämässä niin Hjallis Harkimon tapaiset julkkikset kuin vakavasti otettavat kiinteistösijoittajat jo vuosikymmenten ajan, mutta erityisesti Itäsataman altaan viereistä rojuista niemenkärkeä Kuningattarenvuorella ei ole saatu kaavoitettua. Tai jos on, niin juuri silloin koijarit ovat olleet liikkeellä; infrastruktuuri on alueella ollut valmis jo vuodesta 2012 lähtien.

Mutta nyt tapahtuu. Jan-Erik Chydeniuksen ja Elina Seikun omistama Chyde Invest rakentaa Kuningattarenvuorelle kahdeksan kerrostaloa kahdelle tontille. Myös Regatta on liikkeellä, sillä sen tonteille Kuningattarenvuorelle on tulossa muutamaan kerrostaloon loma-asuntoja, joiden ostajiksi Regatan Kari Stadighin kanssa omistava Peder Planting on kertonut tavoittelevansa muun muassa Hangossa yleensä veneellään vierailevia.

”Veneilevät asiakkaat korostuvat myös hotellissa”, Holmström kertoo.

”Nykyisin moni veneilee pariskunnittain siten, että osa seurueesta majoittuu maissa.”

Samoin Regatanrannan alue on muuttumassa, sillä lupa on myönnetty kylpylän viereen nousevalle uudelle hotellikiinteistölle. Investointeja siivittää Hangon imu, joka on vain kiihtynyt korona-aikaan.

”Viime kesä oli hurja. Kuumin sesonki piteni viikoilla. Nyt varauskirjat näyttäisivät, että tästä kesästä tulee vieläkin kuumempi”, kertoo Holmström.

Hangon aurinko kiertää kyllä radallaan, mutta muuten kaikki on Hangossa muutoksessa – erityisesti mereltä myrskyn keskeltä suojasatamaan Hankoon saapuvan veneilijän eteen aukeava kaupungin silhuetti. Hanko – Suomen Punta del Este.

Vapaudenpatsaan leijonat vartioivat Regatanrannan polskijoita.

Satamat

1. Hangonkylän satama

Rauhallisin satama löytyy Hangonkylästä, josta keskustan kauppapalveluihin on kolme kilometriä. Pienessä satamassa on 20 vieraspaikkaa, 25 euroa poijukiinnityksellä, 50 kylki – muuten normaalit palvelut, paitsi ei saunaa. Satamassa sijaitsee sen sijaan maineikas rantaravintola, På Kroken, joka jo perustelee pysähdyksen: Ekströmin meriravintola tarjoilee laajan kattauksen herkkuja kalojen lisäksi äyriäisistä simpukoihin – tarjolla myös nykyisin eksoottisempia eväkkäitä, kuten kilohailia.

2. HSF Marine

Itäsataman suurin vierassatama on samalla Suomen suurin 220 paikallaan. Etukäteisvarauksessa on vain 31 paikkaa, joten vilskettä riittää. HSF:n operoimaksi muutama vuosi sitten siirtyneen sataman uudet, mutta väliaikaisiksi tarkoitetut konttisaunat ovat ahtaat, mikä takaa, että täällä kuullaan perinteisesti kaikkein rajuimmat meriseikkailut ja veneilykommellukset. Satamalla on tyylikäs toriterassi. Kesäsesongilla pienet veneet 30 euroa yö, yli 32-jalkaiset 35 – hintoihin sisältyy mm. sähkö ja septityhjennys.

3. Itämeren portti

Itäsataman eteläpuolella saaressa oleva vierassatama on tyylikäs vaihtoehto, muttei vähemmän ruuhkainen. Saunat ovat uusittu ja niistä aukeaa komea näkymä merelle. Sataman lasiverantaravintolassa on nykyisin ”beach house” -bistro. Sesonkiaikana 45 euroa yö, sisältää normaalien vierassatamapalvelujen lisäksi lautan, jolla pääsee ostoksille Hankoon.

Syö ja juo

4. Hangon Makaronitehdas

Makasiinien uusin hitti tarjoilee itse tehdyistä kastikkeista ja pastoista mutkattomia annoksia viihtyisässä miljöössä. Ensi kesäksi se saa viereensä remontin kourissa vielä kärvistelevän pienpanimon.

5. Origo

 

Ravintolatoiminnan kala-, suola- ja voivarastona olleessa makasiinissa aloittivat vuonna 1989 Matti Roine ja Anna-Liisa Ruotsi Origollaan. Se on yhä rannan paikoista ainoa, joka on auki ympäri vuoden. Nykyisin ravintolaa vetävät Joanna ja Jan Westerling. ”Suosimme listalla lähituotantoa ja kyllä hitti on ilman muuta saaristolaispöytämme”, kertoo tarjoilija Kaisa Valtanen.

6. Ravintola HSF

Pursiseuran komea rakennus kätkee sisäänsä ravintolan, joka menee samaan kastiin muun muassa Helsingin HSS:n, Tammisaaren Knipanin ja Pietarsaaren Pavisin kanssa veneilijän Grand Tourin kulinaristisina, ikiaikaisina kohteina. HSF pyörittää nykyisin koko vierassataman toimintaa konteista tehdyssä väliaikaisessa satamatoimistossa; ravintolassa HSF:llä on operoijana Royal Ravintolat.

7. Hangon Casino ja Neljän Tuulen Tupa

Vuonna 1879 valmistunut Hangon kasino on yltiöromanttinen kohde, etenkin kun se aukesi uudelleen restauroituna pari vuotta sitten. Viereisellä niemellä Neljän Tuulen Tupaa puolestaan isännöi itse marsalkka Mannerheim vuosina 1927–1933. Klassikkokohteet päättävät ja avaavat upean patikointipäivän Kolavikenin rannoilla.

8. Elvan Bistro

Elvan edustaa Hangossa uudenajan ”fun dining” -ravintoloita. Keskustammasta kaupunkia Bulevardilta löytyvä Elvan on myös paikallisten herkkusuiden suosiossa.

9. Coco Beach Club

Hangossa voi juhlia tyylikkäimmin koko saaristossa. Vanha Circus on päivittynyt todella tyylikkääksi karibiahenkiseksi Cocoksi, jossa pullo kuohuvaa päättää illan. Asiakaskunta ei ole nykyisin yhtä nuorta.

Tee

10. Yövy: Regatta Spa

Itäsataman välittömästä läheisyydestä löytyvä Regatta uusi nahkansa ja siitä sukeutui kaupungin tyylikkäin hotelli. Kesällä kylpylään pääsevät vain yöpyvät asiakkaat, joten jos jossain niin täällä levään kyllästyneiden veneilijöiden kannattaa viettää yö maissa.

11. Urheile: Padel

Hanko on kuuluisa tenniksestään, mutta padel – se on tätä päivää, ja myös täällä. Itäsatamasta Graniittilinnan takaa löytyvät upouudet padelkentät aukesivat toukokuussa.

12. Osta: Silver Clothing

Kauppareissulla on aina kuulunut asiaan visiitti Hangon kävelykadulla, jossa vieri vieressä on kahviloita ja sisustustarvikeliikkeitä. Uusin tulokas on kotimainen Silver Clothing, jonka myymälästä voi ostaa UV-suojattuja vaatteita. Puffihihaiset mekot ovat kuulemma hitti.

13. Patikoi: Rakkauden polku

Itäsatamasta vain lyhyen, pitsihuvila-alueen läpi suoritetun kävelymatkan päässä löytyy ehta luontokohde, Puistovuori, jonka historia virkistäytymisalueena ulottuu aina 1800-luvulle asti. Polkuja on paljon, mutta yksi niistä on nimetty Rakkauden poluksi, joka etenee 1900-luvun alussa Lemmen- tai Kihlajaispolkuna tunnetun reitin jäljillä. Muutaman kilometrin matkalla kävijä saa nähdäkseen huimat maisemat, hiidenkirnun sekä venäläisten sotilaiden 1940-luvun alussa rakentamia tykkiasemia ja bunkkereita. Mutta mitä jos on liikkeellä yksin? Kokeiltu on, ja vain vähän tuntui ikävältä.

14. Ui: Regattaranta, Plagen ja Bellevue

Jos tuntuu siltä, että veneestä avomerellä uiminen ei ole mahdollista, Hangosta löytyy rantoja. Itäsatamasta kävelylle lähtevä kohtaa niistä legendaarisimmat. Ensin tulee keskustan urbaani Regattaranta, sen jälkeen vesikarusellistaan, Casinosta ja rantaklubistaan tunnettu kaiken ikäisten huvitteluranta Plagen ja lopulta Neljän tuulen tuvan jälkeen romanttisella tuulella olevien pariskuntien suosima Bellevue.

15. Kalasta: kampela

Kampela on palannut rannikollemme, ja erityisesti Hangossa, jossa on perinteisesti saatu noin puolet kaikista Suomessa saaliiksi saaduista kampeloista. Hiekkaisesta Hangosta ei paikkoja puutu koettaa pohjaongella saada itsekin ehtaa maariankalaa.

 

Lue myös nämä

X