Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Kippari matkalla: Korppoon välisaaristo – Björkö, Nötö ja Bodö

Korppoon kultainen kolmio kerää pääosan saaristomerellä veneilevistä, vuodesta toiseen. Nyt alueen satamien uudet yrittäjät ovat yhdistämässä voimiaan.

24.06.2022

Tekstija kuvat markus ånäs

Korppoon ”kultainen kolmio” lienee Suomen keskeisin saaristomeren kyläsatamien alue. Vapaa-ajan veneilyn historia ulottuu täällä niin kauas kuin se on mahdollista. Vain pienten välimatkojen päässä toisistaan sijaitsevien Nötön, Aspön, Trunsön ja Björkön alueelle moni on menettänyt vuosikymmenten saatossa sydämensä, lopuksi ikäänsä.

Viehätys ei ole vähentynyt, vaikka veneilyn tavat ovat murroksessa, oikeastaan päinvastoin: alue on saanut vakuuttavan vahvistuksen Bodöstä.

Saaristomeren kansallispuiston alueelle sijoittuvien saarten viehätys löytyy paikallisuudesta. Kaikissa on asuttu näihin päiviin asti ja toisaalta paikalliset ovat täällä olleet aina vieraanvaraisimpia. Lause ”kun turisti tulee saaristoon on parempi kun ei tule ollenkaan” ei ole koskaan pitänyt näillä laitureilla paikkaansa. Aspön pelimannit, Nötön kauppiaat ja Björkön kalastajat ovat antautuneet lähelle.

Ja sama pätee alueen satamien uusiin yrittäjiin. Täällä veneilijästä pidetään huolta.

Björkön iso remontti

Björkö on elänyt pitkään hiljaiseloa, mitä tulee paikallisiin. Sen sijaan vuosi vuodelta yhä useampi veneilijä on löytänyt Björkön mainion vierassataman Byvikenin. Helppoutta ja mutkattomuutta myös luonnonsatamista haluava uusi veneilijäkansa on päässyt täällä harjoittelemaan kalliorantaan kiinnittymistä kaikkein vaivattomimmassa muodossa. Kalliolenkkejä on, ranta on syvä ja kalliot loivapiirteisiä. Ja kaiken lisäksi saaressa on todella omalaatuista nähtävää: Insjön, saaren sisältä löytyvä syvä järvi.

Omat vierailuni ajoittuvat reilun parinkymmenen vuoden aikajänteelle. Eikä koskaan täällä ole ollut tällaista kansainvaellusta kuin viime vuosien kuumina kesinä. Nytkin makean veden järven rannoilla roikkuu perheveneilijöitä jo juhannuksen jälkeen taukoamattomana nauhana, ympäri koko Insjönin. Ilakointia on mainio seurata! On romanttisella tuulella olevia nuoria pariskuntia ja toisaalta suuria perheitä, joiden lapset hyppivät korkeimmilta kallioilta veteen.

”Siinä on kuusi metriä vettä, hyvin voi hypätä”, huutaa kannustukseksi eräskin pikkunakki.

Insjönissä syvyys mahdollistaa kunnollisen pomminväännön.

Björkön viehätys perustuu juuri tähän, kuumina kesinä levättömään järveen. Aikanaan Björköseen kiinnittäytyneitä veneilijöitä houkutteli paikalle myös paikallisten kalastajien takuuvarmasti tuoreet kalat, joita he saapuivat veneistä kauppaamaan. Sellaisia ei näy enää, mutta toisaalta kahtena viime kesänä saari on saanut uudenlaisen isäntäpariskunnan Piia Kaartovuoresta ja Santeri Knaapisesta.

Vaikka saaren perinteinen suosio oli heillä tiedossa, kävijämäärän suoranainen räjähdys tuli yllätyksenä.

”Ensimmäisenä kesänä oli iltoja, jolloin lahdella oli kiinni yli sata venettä”, Kaartovuori kertoo.

”Uskon, että saimme tarjottua heillekin kivan elämyksen.”

”Mutta kovaa työtä se vaatii: ruuhkaisimpina päivinä leipien leipominen pitää aloittaa puoli kuudelta aamulla ja silti ne loppuvat kesken.”

Saariston suosituin luonnonsatama on aina vaan Björkö, eikä syyttä. Byvikenissä rantautuminen onnistuu melkein mihin kohtaa tahansa, mutta luoteisranta on suosituin.

Björkössä on tukevia kalliolenkkejä. Ankkuroitumisessa kannattaa muistaa, että pohja on kalliota, joten pitkä köysi tarvitaan.

Kaartovuori ja Knaapinen ostivat Björkön komean kantatilan loppuvuodesta 2019. Jo seuraavana juhannuksena heillä oli siellä kahvila auki. Suoritus on mykistävä, sillä rakennukset olivat jo liki raunioituneet. Talven aikana yhdessä lähisukulaisten kanssa pariskunta kunnosti villieläinten valtaaman kivijalan, rakensi sortuneen verannan, vaihtoi sekä katon että seinälaudat ja remontoi tulisijat ja hormit sekä ison osan sisätilojen pintamateriaaleista, aina lattiasta kattoon.

”Pelkästään piha oli niin umpeen kasvanut, että läpi ei päässyt kävelemään”, Kaartovuori kertoo.

Björkön kantatilan ponit ovat Salosta Santeri Knaapisen äidin tilalta.

Sen lisäksi piharakennuksetkin vaativat osansa, sillä pariskunta toi mukanaan poneja ja hevosia ja kanoja ja niille piti kunnostaa vanhat suojat.

Mutta miten nuori pariskunta päätyi pitämään kahvilaa saaristoon?

”Se oli Santerin päähänpisto”, naurahtaa Kaartovuori.

”Olemme molemmat viettäneet lapsuudesta asti kesiä saaristossa. Olimme vaihto-oppilaina Australiassa ja vierailimme siellä ihanissa bed & breakfast -paikoissa. Siellä heräsi ajatus, että haluaisimme itsekin pyörittää jotain vastaavaa paikkaa.”

Knaapinen oli haaveillut omasta pienestä vierassatamasta. Kun Björkön paikka tuli myyntiin ja kun Knaapisen isä vielä lähti rahoittajana mukaan toimintaan, suunnitelmasta tuli yht’äkkiä totta.

”Emme miettineet varsinaisesti mitään, aloitimme vain tekemisen. Nyt toiseen kauteen on ollut paljon helpompi lähteä: pystymme nauttimaan työstämme ihan eri lailla, kun ei ole koko ajan niin valtava kiire”, Knaapinen kertoo.

Piia Kaartovuori ja Santeri Knaapinen pitävät Cafe Björkötä.

Nötön uusi hippi

Ensimmäisen kesän kiire ei ole vielä hellittänyt ainakaan Nötössä, jossa kuulu boden on saanut uuden kauppiaan. Mutta missä hän on?

”Laiturilla, yhteysalus tulee. Lotta on sellainen hipin näköinen nainen”, opastaa nuori kaupan myyjä kysyvää.

Vaikka kesällä yleensä turvoksissa oleva pieni kyläsatama ei ole vielä juhannuksen jälkeisellä viikolla lähellekään täynnä, kesää huviloilleen viettävät ovat jo saapuneet. Yhteysalus kolistelee rantaan tuoden uusia vieraita ja kauppiaan Lotta Laaksosen on hypättävä mönkijän selästä roudaamaan tavaroita.

”Kaupan kunnostamisessa oli kova homma, sillä uusin koko sisustan. Nyt tavaroita on tullut ja kauppa alkaa olla valmis vastaanottamaan asiakkaita”, Laaksonen kertoo.

Laaksonen on pitänyt aiemmin paria eri luomutuotteisiin keskittynyttä liikettä. Se näkyy myös Nötöbodenissa, jossa tuotteet on valittu pääsääntöisesti pientuottajien valikoimista. Toisaalta, kuten Laaksonen sanoo, ”maito on maitoa”, ja sitä menee saaristossa paljon. Kuten myös grillimakkaroita, joita kylmäkaapin alalaatikot ovat täynnä.

Nyt hankintareissulle mantereelle lähtevä Laaksonen jättää kaupan lapsiensa hoitoon.

”Pidämme kauppaa täällä yhdessä. Mukana ovat myös heidän poikaystävänsä.”

Lotta Laaksosella pitää kiirettä, kun yhteysalus saapuu täydentämään kaupan varastoja.

Ruska-Lintu Huhtanen ja Miikka Asell saivat Nötön kaupan vastuulleen, kun Lotta Laaksonen lähti käymään mantereella.

Laaksonen sopii lastensa luonnehtiman profiilin mukaan hyvin Nötöseen, joka on ollut 1970-luvulta asti erilaisten aktiivisten ihmisryhmien suosiossa.

Ensimmäisen kerran saaren löysi ja sen vanhoja alkuperäisiä asukkaita – joita Nötössä asui tuolloin viitisentoista – kauhistutti ekoaktivistiryhmä, joka muutti tänne lokakuussa 1974 ”sivilisaation ulkopuolelle” viljelemään maata ja kalastamaan silakkaa. Oraansuojelijoihin löyhästi liittyvän ryhmittymän aktiivisimmat olivat Robi Sundström, Gösta Sjöholm ja Kaj Johansson-Bur, mutta Nötössä viihtyi aikanaan myös Heidi Hautala. Karvaturrit saivat kunnalta vuokrattua asunnokseen kyläläisille rakkaan vanhan kansakoulun ja palan peltoa. Ei ihme, että vastaanotto oli ”jo itsessään kokemus omassa luokassaan”, kuten aktivistit ovat muistelleet.

”Saimme poikkeuksetta vain negatiivisia vastauksia ajatuksillemme”, yhdistyksen historiikissa kerrotaan.

Sen sijaan Nötön alkuperäinen kauppias otti miesten mukaan heidät avosylin vastaan.

”Saavuimme Nötön lahteen iltahämärissä ja meille avautui näky joka sai vatsanpohjan pistelemään. Kylä venevajoineen, punaisine taloineen ja tuulimylly korkealla kalliolla eräänlaisena kylän monumenttina. Astuimme sisään kylän kauppaan, joka sijaitsee aivan satamanrannassa ja jota kutsutaan Stockmanniksi. ’Stockmann’ itse omassa persoonassaan otti meidät avosylin vastaan. Hän ei epäröinyt hetkeäkään sanoessaan, että olimme tulleet aivan oikeaan paikkaan.”

Stockmanniksi kutsuttu mies oli valovoimainen alueen suurin kauppias Runar Abrahamsson, jonka pitämänä Nötö Handel otti koko Korppoon saariston kaupan haltuunsa aina vuodesta 1950 vuoteen 1988, jolloin hän vetäytyi eläkkeelle.

Nötö on ollut aina 1920-luvulta asti tunnettu kauppapaikka, sillä siellä myymälöitä on ollut historian saatossa useita. Innovatiivinen ja uuteen uskova Abrahamsson sai peräti itse Urho Kekkosen käymään Nötössä ja lupaamaan rahat uuteen yhteysaluslaituriin. Nyt sen vieressä on kyläläisten pitämä vieraslaituri, jossa on näinä päivinä harvinainen vapaaehtoinen käyntimaksu.

Viime vuodet Nötössä ovat viihtyneet taiteilijat, kuten esimerkiksi valokuvaajakaverukset Stefan Bremer ja nyt jo edesmennyt Jouko Lehtola, joka hurmasi veneilijät rannassa myymällään, itsepyydetyllä savustetulla kalallaan.

Taiteilija on myös jo kuudetta vuotta samassa vanhassa koulurakennuksessa miehensä kanssa kahvila Skolania pitävä Lotta Green – Skolanissa on esillä Greenin ensimmäinen oma näyttely In natura.

Valokuvaaja Lotta Green on pitänyt jo vuosia Nötön kylätalolla vanhassa koulussa kahvilaa. Nyt hän on debytoinut myös taiteilijana – näyttelyssä oli kesällä myös esillä installaatioita.

”Teokset ovat käyneet odottamattoman vilkkaasti kaupaksi”, Green iloitsee.

Green on saanut täksi kesäksi vihdoin hankittua pienellä perämoottorilla varustetun oman veneen, Terhin.

”Sillä pitäisi mennä käymään ainakin Fårössä. Tämä saaristo on niin kaunis, että on sääli viettää kesät vain yhdessä paikassa.”

Nötön laitureilla suositaan ankkurikiinnitystä, mutta ensimmäisillä paikoilla rannan lähellä se on nykyisin kiellettyä.

Bodö pidentää kautta

Me jatkamme matkaa tämän saaristonosan uusimpaan kohteeseen Bodöhön, joka oli pitkään merivartioston käytössä. Ja liki yhtä pitkään se oli myös käyttämättömänä. Merivartiosto lähti saaresta jo vuonna 1991, mutta vasta 25 vuoden tauon jälkeen se avattiin yleisölle; vuonna 2016 Nötön kaupan pitäjä Nina Liski-Tirkkonen miehensä Janne Tirkkosen kanssa avasi paikassa vierassataman.

Nina Liski-Tirkkonen ja Janne Tirkkonen.

Bodöstä tuli nopeasti veneen kannelle toimitettuine aamiaissämpylöineen valtaisa menestys.

Nyt Tirkkoset ovat siirtyneet pyörittämään Öröä. Uudet vierassataman pitäjät löytyivät oman henkilökunnan joukosta, kun Laura Simonen-Spicer miehensä Matt Spicerin kanssa aloittivat yrittäjinä tänä kesänä.

”Tarkoitus oli avata Englannissa oma paikka, mutta koronan vuoksi se jäi. Nyt olemme tässä yrittäjinä neljä seuraavaa vuotta”, Simonen-Spicer kertoo.

Laura Simonen-Spicer aloitti Bodön uutena yrittäjänä yhdessä miehensä Matt Spicerin kanssa. ”Haaveilemme rakentavamme tänne uuden pizzaravintolan”, Simonen-Spicer kertoo.

Suuria uudistuksia ei ole heti luvassa, jos ei lasketa sitä isointa: jatkossa Bodo aikoo avata huhtikuussa ja jatkaa kautta lokakuuhun asti. Nykyisin veneilijöitä on liikkeellä runsaasti jo alkukaudesta, mutta satamat eivät avaa kuin vasta vanhaan tyyliin juhannukseksi.

”Toukokuussa oli vain yksi ilta, ettei ollut yhtään venettä. Viimeisenä toukokuun viikonloppuna meillä yöpyi 19 venettä. Koska kaikki paikat ovat kiinni, uskon että kysyntää löytyy.”

Bodon yrittäjäpariskunta on ystävystynyt eritoten Björkön kahvilanpitäjien kanssa – Nötön kauppaan yhteydet ovat vanhaa perua. Kultaisen kolmion saaret ovatkin nousemassa uuteen kukoistukseen, sillä yrittäjät aikovat pitää yhtä.

”Olemme ystävystyneet erityisesti Björkön Santerin ja Piian kanssa. Olemme puhuneet, että alkaisimme nostaa näitä saaria, Bodö, Björkö, Nötö, Aspö, esiin kokonaisuutena, muun muassa yhteisten kotisivujen kautta”, Simonen-Spicer kertoo.

Klassisesti: mitä enemmän, sitä enemmän.

”Kaikkien meidän näkemys on, että parempi on tehdä yhteistyötä kuin jokaisen pärskiä yksin omassa saaressaan.”

”Veneilijät kiertävät kuitenkin saaresta toiseen, kuten aina ennenkin.”

Bodön metsää kiertää lasten peikkopolku.


Korppoon välisaaristo

Satamat

1. Nötö

59°57’14.7”P 21°45’17.8”I

Kyläsatamassa on aina vilske. Kahdelle vieraslaiturille ankkuroidutaan ja veneitä otetaan kylkeen, jos tila loppuu. Huomioi, että satama-altaassa on rannan läheisyydessä ankkurointikielto. Vapaaehtoinen satamamaksu, joka maksetaan kyläyhdistyksen omaan lippaaseen. Ei varsinaisia palveluita. Puucee löytyy kylältä, sähkö tulee bensiiniä ja dieseliä myyvältä huoltoasemalta ja jätehuolto on Pidä Saaristo siistinä -yhdistyksen hoitama. Nähtävää saarella riittää, luontokohteista historiallisiin.

Nötö

2. Aspö

59°57’04.4”P 21°36’51.7”I

Aspö on ollut kansainvälinen paikka jo kauan: saksalaiset sotilaat pitivät kylää tukikohtanaan II maailmansodassa, 1950-luvulla uutta tiilikirkkoa tuli rakentamaan 50 kirkon maailmanneuvoston vapaaehtoista kaikkialta maailmasta. Kyläsatama on ruuhkainen: charter-veneellään asiakkaita pitkin kultaista kolmiota kuljettavan Tore Johanssonin yhdessä vaimonsa Marika Johanssonin kanssa pitämässä laiturissa on noin 25 ankkurikiinnityksellä toimivaa venepaikkaa. Satamamaksu on 10 euroa. Sähköä saatavilla. Puulämmitteinen sauna. Majoitusta vanhoissa taloissa.

Visit Aspö

3. Björkö

59°54’31.5”P 21°40’51.8”I

Jo 1200-luvun karttoihin ankkuripaikaksi merkitty Byviken on yksi vaivattomammista luonnonsatamista. Björkössä on asuttu aina keskiajalta asti ja se on täynnä muinaismuistokohteita. Ahtaan sisääntulon suojaama lahti on syvä ja rannat helpot. Kiinteitä kalliolenkkejä ankkuroitujille (muista pitkä ankkuriköysi) löytyy lahden lounaiskulman kalliolta. Metsähallituksen ylläpitämänä saarelta löytyy grillipaikka ja puucee. Jätepiste ja kelluva septityhjennys. Ilmainen.

Björkö

4. Bodö

59°54’28.8”P 21°44’54.8”I

Entisessä merivartioston saaressa oleva vierassatama on kuulu palvelustaan. Ravintola edustaa perinteistä saariston vallannutta hampurilaismuotia, mutta itseleivotut sämpylät hurmaavat veneen kannella aamulla. Majoitusta löytyy vanhoista vartijoiden tuvista ja tentsile-puumajoitteista. 27 euron satamamaksu. Laitureissa puolensataa paikkaa poijukiinnityksellä. Ankkuroituminen kielletty.

Bodo

5. Trunsö

59°52’56.3”P 21°46’22.6”I

Vaatimattomin alueen satamista, sillä kylälaituri on jo aika rähjäisessä kunnossa; uudistus on työn alla. Trunsössä ei ole enää ympäri vuoden asuvia, mutta vanhat torpat ja tilat ovat saaneet uudet kunnostajansa. Pidä saaristo siistinä -yhdistyksen isännöimässä satamassa on muun muassa sauna, jätepiste, puucee, grilli ja vuokramökki Nuottatupa. Satamamaksu on PSS:n jäseniltä 12 euroa, muilta 17. Laiturissa reilu kymmenen paikkaa ankkurikiinnityksellä. Hieno kulttuurihistoriallinen kohde, vahvalla merellisyydellä!

Trunsö


Käy

6. Nötön kirkko

Nötön 1700-luvun puolivälissä rakennettu kirkko on paatuneimmankin ateistin kulttuurillinen käyntikohde. Erityisen koristeellinen, vahvoilla väreillä maalattu dekooraus on häikäisevä ja alkuperäinen: muun muassa saarnastuoli ja votiivilaiva ovat alkuperäisiä.

7. Fiskeboden

Aspön erityisen pittoreski Fiskeboden on nähtävyys jo itsessään. Kalaa, paikallista lihaa ja leipää (sekä toki jäätelöä) on myynnissä kuin ennen vanhaan. Savukalaa voi syödä Fiskebodenin kahvilassa. Aspössä vietetään siestaa joka päivä kello 12 ja 14 välillä. Kauppa on kiinni, eikä paikallinen liiku mönkijöillään mihinkään, minkään asian kanssa. Silloin on hyvä veneilijänkin rauhoittua makaamaan varjossa binimin alla.

8. Aspö Spelmän

Aspö on kuulu pelimanneistaan, joista maineikkain oli edesmennyt ”Aspön Erik”, Erik Jansson. Traditio jatkuu yhä ja nykyisin aspöläisten soittajien tähdittämät kiertueet ulottuvat jo koko saariston alueelle asti. Kulkuvälineinä ovat isot talonpoikaisveneet. Aspön omat musiikkijuhlat ovat heinäkuussa, mutta mikäli et juuri niihin ehdi, on joka tapauksessa todella huonoa tuuria, jos kiinnittäydyttyäsi Aspöseen kesällä vältyt kuulemasta perinteistä saaristolaista haitarinsoittoa.

9. Insjön

Björkön sisäjärvi Insjön on vanha merenlahti, joka kuroutui merestä irti 1700-luvulla. Vaikka myrskyllä aallot lyövät kapean kannaksen yli ja tuovat järveen suolavettä, pintavesi on nykyisin makeaa. Järvestä kalastettiin vielä 1800-luvulla silakkaa. Järven syvin kohta on 17 metriä, mutta sen vesi vaihtuu harvoin, vain noin 15 vuodessa. Siksi siellä pesuaineilla peseytyminen on kiellettyä, mutta uintikohteena se on verraton – suorastaan ainutlaatuinen. Rannat ovat jyrkkiä, mikä mahdollistaa muun muassa sarjamaisen pommituksen.

10. Café Björkö

Björkössä keskiaikaiset tilat ovat säilyneet kesäkäytössä yhä samojen sukujen hallinnassa, paitsi yksi: tyylillä uudessa omistuksessa kunnostettu Café Björkö on pakollinen käyntikohde jokaiselle saareen kiinnittäytyvälle. Herkullisia kotileipomuksia kermakakuista porkkanakakkuihin, korvapuusteihin ja piiraisiin. Majoitustakin löytyy savusaunan ja aitan yhdistelmästä.

11. Buudingit

Bodössä lapsille on luontopolun alussa oma tehtävä- ja seikkailupolku, jossa voi tutustua saaren asukkaisiin – buudinkeihin!

Kippari vieraili saarilla kesällä 2021.

Saaristossa ilta painuu mailleen ja satama hiljenee myös Bodössä.

Lue myös nämä

X