Saksalainen makkara tirisee hyvin varustellussa grillikatoksessa Kotkan Lehmäsaaressa. Hapankaali paahtuu lisukkeeksi omassa pannussaan. Veneessä lämmitin pöhisee ja suojaisa itäpuolen luonnonhiekkainen lahti on hiljainen. Itikatkaan eivät häiritse enää loppukesän kulkijaa.
Ajatukset vievät kuitenkin tunnelmiin lähes päivälleen 233 vuoden takaiseen elokuun iltaan. Mitkä mahtoivat olla mietteet yöpuulleen näillä samoilla rannoilla painuvilla miehillä? Saiko monikaan nukuttua? Osasivatkohan he odottaa tulevan vuorokauden verilöylyä?
Idän ja lännen rajoja on soviteltu moneen kertaan nykyisen Kotkan edustalla. Tykinkuulia ovat lennättäneet venäläiset ja ruotsalaiset, myöhemmin myös engelsmannit ja ranskalaisetkin. Ensimmäinen suuri meritaistelu käytiin 24. elokuuta 1789. Päivän mittaisessa taistelussa Ruotsi menetti 40 alusta Venäjän ottaessa voiton.
Tässä se kulki, idän ja lännen raja. Ei se tosin kovin kaukana ole nytkään. Aamutunnelmissa kurvasimme Ruotsinsalmesta sisään 5.50. Soudettavilla fregateilla vauhti saattoi olla hieman verkkaisempi.
Vuoden kuluttua 9. heinäkuuta 1790 oli revanssin aika. Tuon mittelön vei Ruotsi kirkkaasti upottaen yli 60 Venäjän alusta. Ensimmäisen taistelun päivä on nykyäänkin Venäjän merivoimien vuosipäivä, jälkimmäinen Ruotsin ja Suomen merivoimien. Tämä kuvastaa taistelujen merkitystä merisotahistoriassa.
Veneilykohteena Ruotsinsalmen alue tarjoaa upeaa, omannäköistä, karuakin saaristoa ja luontoa. Etenkin historiasta kiinnostuneelle merellinen portti idän ja lännen välillä on ainutlaatuinen vierailukohde. Viereiset saaret, Kirkonmaa ja Rankki ovat nekin nähneet sotatoimia ja vuosikymmenten varuskuntaelämää, mutta jätetään ne toiseen kertaan.
Varissaari ja Kukouri sijaitsevat tykinkantaman päässä toisistaan. Varissaaren tykki on nostettu soutufregatti St. Nikolaista.
Kaikki kohteet lähellä
Veneilijä voi aloittaa päivänsä Varissaaresta, lähimpänä Kotkansaarta sijaitsevalta linnoitussaarelta. Ruotsinsalmen linnoituskaupungin rakennustyöt alkoivat pian taisteluiden tauottua. Katariina Suuren määräyksestä Pietaria suojaamaan rakennettu linnoituskaupunki kohosi Kotkan pääsaaren lisäksi ympäröiville meren saarille. Linnoituksesta kasvoi noin 10 000 asukkaan sotilastukikohta, nykyisen Kotkan edeltäjä.
Varissaari, vanhalta nimeltään Fort Elisabeth sijaitsee vain parin kaapelinmitan päässä Kotkansaarelta. Sen itäpuolella kulkee veneilyn runkoväylä ja länsipuolella 4,7 metrin väylä, joten lähestyminen saaren pohjoispuolella sijaitseviin laitureihin on helppoa. Saareen liikennöi Sapokan satamasta yhteysalus, jonka käyttämään päälaituriin ei saa omalla veneellä kiinnittyä.
Katariinan meripuiston tammisotilaat seisovat ylväinä vartiossa Ruotsinsalmeen katsellen. Puistossa vierähtää helposti monta tuntia ja lapsetkin tuntuivat viihtyvän.
Pieni Varissaari on nopeasti kierretty. Askellusta kannattaa kuitenkin hidastaa, sillä nähtävää on paljon. Rantakallioissa on hakkauksia usealta vuosisadalta, muureilta voi tähystää koko taistelualuetta ja hienosti miljööseen sulautuva Ravintola Vaakku täyttää retkeilijöiden vatsat.
Saarella on myös taisteluista kertova pieni paviljonki, sekä Henrik Bruunin suunnittelema taistelujen muistomerkki vuodelta 1940. Yöpyminen on saarella kielletty, mutta onneksi vaihtoehtoja löytyy lähistöltä runsaasti.
Hankalat vedet
Kuten Itäiselle Suomenlahdelle on tyypillistä, ovat vedet Ruotsinsalmen alueella erittäin rikkonaisia ja karikkoisia. Kivien lisäksi merenkorkeuden vaihtelut ovat Suomenlahden päätyä lähestyttäessä huomattavia.
Viime vuonna vaihteluväli läheisellä Haminan mittauspisteellä oli keskiveden korkeutena -97, +77 senttimetriä, joka tarkoittaa veneilijälle 174 senttimetrin eroa veden syvyydessä. Tämä siis tulee aina ottaa huomioon itäsaaristossa liikkuessa. Historiassa petollisia vesiä on osattu käyttää myös hyödyksi. Niin ovat tehneet sotilaat vihollisen väijytystä suunnitellessaan tai pirtutrokarit virkavaltaa paetessaan. Ruotsinsalmen toisessa taistelussa karikoilla oli myös tärkeä rooli taisteluiden ratkaisussa, kun tuuli painoi Venäjän alukset kiville ja alttiiksi Ruotsin tykistölle.
Ruotsinsalmen merialueet ovat tuhansien miesten ja kymmenien alusten hauta. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen hylkypuisto on vapaasti sukellettavissa, poikkeus on Museoviraston erityisluvan alainen St. Nikolai. Osa hylyistä sijaitsee matalassa vedessä ja ne ovat helposti tavoitettavissa, mutta hylkyihin ei tietenkään saa kajota. Valitettavan paljon niitä on silti rikottu vuosikymmenten ryöstelyn yhteydessä.
St. Nikolain keulakuva Vellamon näyttelyssä on vaikuttava ilmestys. Vaikuttava on varmasti ollut myös näky sen painuessa pinnan alle ruotsalaisen tykistötulen seurauksena.
Linnoitusketjua veneellä seuraten
Täydellä vatsalla jatkamme kaakkoon vajaan mailin päässä sijaitsevaan Kukouriin, Fort Slavaan. Lehmäsaareen johtavan 1,5 metrin reitiltä käännytään saaren itäpuoleiselle laiturille. Laituri on melko tukeva, mutta avoin niin tuulille kuin ohiajavien alusten aalloille. Valitettavasti aikoinaan mahtavasta ja tulivoimaisesta 44 tykillä varustetusta ”kunnian linnakkeesta” ei juurikaan ole ylevyyttä jäljellä. Sen varmisti Krimin sodassa brittiläisen aluksen miehistö räjäyttäen tyhjennetyn linnakkeen taivaan tuuliin. Kuin alleviivaten, oli kyseisen työn hoitaneen aluksen nimi HSS Arrogant.
Kukourin pinta-ala on tarkkaan käytetty ja paljon sitä on myös maantäytöllä aikanaan kasvatettu.
Mailin verran Kukourista etelään on yöpaikkamme Lehmäsaari. Vaikka se ei suoranaisesti liity linnoitusketjuun tai taisteluihin, on saari todistanut niitä paraatipaikalta. Se on myös tarjonnut suojan ryhmittyville joukoille ja sen matalille länsi- ja pohjoisrannoille huuhtoutui valtava määrä romua ja ruumiita etenkin toisen meritaistelun illan koitteessa. Saareen johtava reitti kulkee kareja kierrellen, joten liikaa ei ajatusten kannata antaa harhailla menneissä.
Lehmäsaaren maasto on valtaosin soraa ja hiekkaa ja nykyisin retkisatamana toimiva itälahti onkin entinen soranottomonttu. Hiekkakerroksesta voi myös löytää jääkauden jälkeisen simpukkamaakerrostuman.
Laitureita retkisatamassa on runsaasti ja keula rantaan on helppo kiinnittyä hiekkapohjaan. Lahdella sijaitsee kelluva septityhjennysasema. Reilun kokoiset keittokatokset käymälöineen sijaitsevat sekä itä-, että länsipuolellla.
Elokuisessa illassa on jotain maagista, eikä nukkumaan malttaisi mennä. Aamulla miehistö revitään kuitenkin poikkeuksellisen aikaisin ylös. Aurinko nousee 5.50 idästä ja silloin haluamme olla Ruotsinsalmessa kuvaamassa. Tämä miehistö voi kuitenkin nukahtaa levollisin mielin. Uhkaavinta lähestyvässä aamunkoitossa voisi olla korkeintaan kuvaukset pilaava sumu.
Kuvassa on merkittävä osa Suomen meritaisteluhistoriaa. Etualalla Kukouri, takana Lehmä sivuillaan Rankki ja Kirkonmaa. Horisontissa naapurin nappaama Suursaari.
Saaret
1. Varissaari
60°26’46.0″P, 26°57’17.8″I
Kaupungin kainalossa sijaitseva linnoitussaari, jossa kannattaa pistäytyä. Vierailun yhteydessä voi tutustua Ruotsinsalmen näyttelypaviljonkiin. Merellinen ravintola ja vuokrattava saunalautta palvelevat vierailijoita.
Lisätiedot: Varissaari
2. Kukouri
60°26’30.5″P, 26°58’29.0″I
Helppo lähestyä ja rantautua. Tuuliolosuhteet ja ohiajavien alusten aallot huomioitava. Ainutlaatuinen saari, mutta nopeasti kierretty läpi. Sopii hyvin myös picnic-pysähdykselle. Suosittuina ajankohtina voi laiturissa olla ruuhkaa.
3. Lehmäsaari
60°26’46.0″P, 26°57’17.8″I
Kaikilla tuulilla suojainen yöpymispaikka. Hiekkarannat kutsuvat myös päiväretkeilyyn. Ei ravintolapalveluita, mutta asialliset keittokatokset omatoimikokeille. Sisään itäpuolella ajettaessa alueella nopeusrajoitus.
Lisätiedot: Lehmäsaari
Kotkansaarella lisää nähtävää
4. Merikeskus Vellamo
60°28’26.5″P, 26°56’44.3″I
Kantasataman kulttuurikeitaasta löytyvät Suomen merimuseo ja Kymenlaakson museo. Rakennus on helppo tunnistaa jo kaukaa lähestyttäessä merihenkisestä arkkitehtuurista ja rakennusta laitureissa valvovista jäänmurtaja Tarmosta, sekä majakkalaiva Kemistä. Museolla on oma laituri.
Lisätiedot: Merikeskus Vellamo
Katariinan Meripuisto.
5. Katariinan Meripuisto
Lisätiedot: Katariinan Meripuisto
60°26’53.7″P, 26°56’10.6″I
Kohteista ainoa, johon ei omalla veneellä pääse. Kauas ei tarvitse kuitenkaan venettä jättää, Sapokan satama on kulman takana. Palkittu puisto ilahduttaa istutuksillaan, maisemillaan ja pikkukippareita leikkipaikoillaan. Linnoituksen majakan raunioille rakennetusta Pookinmäen näköalatornista avautuu koko Ruotsinsalmen siluetti.
Teema jatkuu maissa
- Historiasta kiinnostuneen veneilijän kannattaa ehdottomasti piipahtaa myös Kotkansaarella, eli kaupungin keskustassa.
Merikeskus Vellamossa Kantasatamassa jatkuu 17.1.2027 asti Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely, joka esittelee meritaistelujen ja niitä seuranneen linnoituskaupungin rakentamista laajasti. Näyttelyssä on esillä mittava määrä aluksista sukellettua esineistöä, sekä rungon osia. Modernia tekniikkaa hyödyntäen laaja näyttely imaisee mukaansa ja kokemuksen mukaan lapsia on sieltä vaikea saada lähtemään pois.
Venematkailijaa ajatellen museolla on oma ilmainen laituri, johon veneen saa vierailun ajaksi parkkiin. Linnoitusteema jatkuu myös kaupungilla. Katariinan meripuisto sijaitsee saaren eteläkärjessä, lähellä Varissaarta. Sen siluettia hallitsee päälinnoituksen, Fort Katarinan rauniot. Palkintojakin voittaneen meripuiston rannalla seisoo 28 hylyistä syntynyttä tammisotilasta. Rintamasuunta merelle, sinne jonnee, niin kuin Kotkassa sanotaan.
Linnakkeen nimi ”Slava” on viimeaikoina tullut tutuksi aivan toiselta rintamalta. Puinen laituri sijaitsee samalla paikalla kuin aina.
