Pitkiä matkoja lentäviltä merilinnuilta nimensä saaneita Albatross-veneitä on Suomessa satoja. Jo puolen vuosisadan ajan niitä on tehty Piikkiössä Veneveistämö Syrjäsuon tiloissa. Joitakin veneitä on myyty vuosien aikana myös muualle Eurooppaan.
Albatross-historia alkaa 1970- luvun alkuvuosista, kun veljekset Esko, Heikki ja Lauri Syrjäsuo perustivat yhteisvoimin Veneveistämö Syrjäsuo Oy:n.
Tuotanto nojasi perinteiseen venetyyppiin, mutta ei veistämöä voi syyttää kaavoihin kangistumisesta. Sellaisia veneitä on tehty, joita ihmiset ovat halunneet ostaa, mutta myös perinteitä on uskallettu muokata – kuten esimerkiksi Sun Albatross pyöreine avotiloineen osoittaa.
Ensimmäinen malli
Albatross 26.
Malliston ensimmäinen vene, Albatross 26, herätti paljon mielenkiintoa. Jopa Tekniikan Maailmakin testasi veneen melko tuoreeltaan. Kiitoksen aiheita löytyi koeajossa enemmän kuin moitteita.
Sitä kuvailtiin tuhdiksi ja tarkoituksenmukaiseksi, jopa kauniiksi. Hiukan alle 8-metrisenä se osui suosittuun perhevenekokoon. Peräkajuutan ansiosta veneen arvioitiin soveltuvan hyvin lapsiperheille tai kahden pariskunnan venematkoille.
Yhtenäisessä keulakajuutassa ja salongissa oli tilaa ruokailla, oleskella ja yöpyä. Ohjauspisteen takana oli veneen keittiö. Säilytystiloja oli veneretkiä ajatellen tarpeeksi. Peräkajuutassa oli myös iso vuode. Sen sai levitettyä vaikka koko tilan peittäväksi vuoteeksi.
Vene luokiteltiin ”sisätilaveneeksi”, sillä varsinaisia oleskelutiloja kansilla oli rajallisesti. Liikkuminen oli helppoa, mutta ajon aikana oleskelu kannella ei ollut mukavaa. Ei ainakaan tuulisella kelillä, sillä pullea runko nosti helposti roiskeet keulan yli.
Salongin ja peräkajuutan välinen avotila oli itsetyhjenevä ja kuomulla peitettävissä. Uppoumarunkoinen matkavene oli painava, mutta samalla vakaa ja siten mukava. Isoa moottoria ei tarvittu ja kulutus pysyi siten kohtuullisena. Muovityö ja veneen viimeistely sai kehuja testaajilta.
Kokemuksia veneestäni: Albatross 26 Kippari 4/2011
Puolet puolivalmiina
Albatross toi lujitemuoviset retkifiskarit veneilevien perheiden ulottuville huolimatta 1970-luvun energiakriisistä. Vaikka polttoaineiden hinnannousu näkyi myös muoviveneiden raaka-aineiden kallistumisena, pystyi piikkiöläisyritys tarjoamaan kohtuuhintaisia veneitä. Se oli mahdollista puolivalmisteiden ansiosta. Veistämö teki veneiden suuret osat ja ostajat itse viimeistelivät kokonaisuuden mieleisekseen.
Esimerkiksi vuonna 1975 Albatross 26 maksoi puolivalmisteena vain 16 000 silloista markkaa. Runko ja kansiosa oli veistämöllä liitetty yhteen ja ikkuna-aukot oli sahattu valmiiksi auki. Sen jälkeen hintaa toki kertyi veneelle lisää, mutta kukin pystyi vaikuttamaan itse loppulaskun muodostumiseen. Noin puolet ”kakskutosista” lähti veistämöltä puolivalmiina.
Vertailun vuoksi kerrottakoon, että veistämöltä sai ajovalmiin veneen moottorin kanssa 40 000 markalla. Täysin valmis vakiovarusteltu vene maksoi veistämöltä haettuna 76 000 markkaa.
Albatross 26 pysyi tuotannossa vuoteen 1981 saakka. Silloin se korvattiin isommalla 29-mallilla. Se oli perusratkaisuiltaan samanlainen uppoumavene, mutta tarjosi enemmän tilaa ja oli paremmin varusteltu.
Troolarityyppinen Albatross 321 on tilava matkavene, jonka matka ei lopu moottoririkon takia. Maston ja purjeen avulla voi matkaa jatkaa.
Kokemuksia veneestäni Albatross 321 Kippari 5/2016
Lisää tilaa
Metri lisää pituutta ei kuulosta paljolta. Albatrossin tapauksessa 26-mallin muuttuminen noin metriä pitemmäksi 29-malliksi toi veneeseen muun muassa wc:n salongin takanurkkaan.
Jo ennen 29-version syntyä oli veistämö tehnyt pienellä apupurjeella varustetun Albatross 32 -mallin, josta myöhemmin kehitettiin malli 321. Se oli iso, troolarityyppinen moottorivene. 321 oli jo enemmän moottoripurjehtija, jossa oli kunnon masto ja ylärakenteet olivat hieman erilaiset kuin edeltäjämallissa.
Albatross 29 on tarkoituksenmukainen ja linjoiltaan yhä ajaton vene, vaikka sen valmistus päättyi jo vuonna 1986.
Perinteitäkin voi muokata. Sen osoitti Flying Albatross, joka peri suosikin aseman 29-mallilta.
Flying ja Sun
Albatrossa 29 oli tuotannossa vuoteen 1986 asti. Sen seuraajaksi tuli Flying Albatross 871. Vene sai täysin uuden rungon ja kansirakenteet. Peruskonsepti oli hyvin samanlainen kuin sen edeltäjillä 26 ja 29, mutta uusi vene nosti Albatrossin suorituskyvyn uudelle tasolle.
Kevättalvella 1990 Kippari-lehti järjesti Helsingin venemessuilla yleisöäänestyksen näyttelyn suosituimmasta veneestä. Albatross näytti edelleen olevan yleisön mieleen ja sijoittui kolmanneksi. Suosituin oli liukuvarunkoinen Marino 9000 Barracuda (Kippari 1/1990) ja kakkosena teräsvene Pikmeerkruiser 1200 Flybridge (Kippari 2/1989).
Äänestäneitä oli kaikkiaan 5563 ja heistä 228 oli nimennyt Flying Albatrossin mieleisekseen. Neljä vuotta aikaisemmin esitelty vene herätti huomiota erikoisella pohjamuodollaan. Silloin se herätti epäilyjä, mutta aika oli näyttänyt veneen toimivan käytössä hyvin.
Albatross 29 on perinteisen tyylin kolmekajuuttainen matkavene.
Veneessä on suurikokoinen köli ja sen sivuilla reilut plaanaustasot. VTT totesi tutkimuksissaan pohjan kulkuvastuksen olevan peräti 25 prosenttia pienemmän kuin normaalilla uppoumarunkoisella. Vene houkutteli varsinkin monia lapsiperheitä myös sisätilojensa järjestelyillä. Ohjaushytin ja takahytin väliin jäi aiemmista Albatross-malleista tuttu pieni avotila. Uudessa mallissa oli kulku veneen vessaan avotilasta. Kuomun avulla veneen sai täysin katettua keulasta perään.
Sun Albatross 840 tuli markkinoille 1990-luvun alkupuolella. Se oli Flying Albatrossin tavoin puoliliukuva ja matkanopeuskin oli yli 10 solmua. Uuden mallin pyöreä avotila herätti paljon huomiota. Kulku taakse uimatasolle oli silti helppoa. Sun Albatross oli edelleen matkavene, mutta se palveli paremmin kahdestaan lomailevaa pariskuntaa kuin perhettä.
Puoliliukuvan veneen runko ja köli oli suunniteltu siten, että moottori saatiin mahdollisimman syvälle ja siten painopiste alas. Potkuriakseli oli lähes vaakasuorassa. Suuntavakaata venettä oli helppo ajaa.
Ohjaamo oli mukava ja näkyvyyden varmistivat lämmitettävät lasit, jotka oli kiinnitetty veneeseen autoteollisuuden tyyliin liimaamalla.
Flying- ja Sun-malleissa moottori ja painopiste saatiin mahdollisimman alas.
Kokemuksia veneestäni Albatross 29 Kippari 7/2004
Testi Albatross Sun 840 Kippari 7/1992
Kuninkaallinen Queen
Syrjäsuon veistämön lippulaivaksi tehtiin vuosituhannen vaihteessa 11-metrinen Queen Albatross. Runkolinjoista vastasi turkulainen Olli Salmela, kun aiemmin Albatrossit olivat syntyneet pääasiassa Lauri Syrjäsuon ja veljesten yhteistyön tuloksina. Monellakin tavalla ihailtavaa ennakkoluulottomuutta edustanut Queen Albatross oli saatavissa myös vesisuihkuvetolaitteella varustettuna.
Seuraava kehitysaskel oli suunnitella liukuva matkavene. Veistämön toimitusjohtajan Esko Syrjäsuon mukaan sen syntyyn vaikutti asiakaspalaute. Albatrosseihin haluttiin vauhtia.
Kesällä 2013 nähtiin 35-jalkainen Aves, joka muutti Albatrossin perinteisen konseptin lähes täysin. Matkavene se toki oli edelleen, mutta nyt nopeakulkuinen sellainen.
Queen Albatross oli melkoinen harppaus aiemmista malleista poikkeavien isojen veneiden luokkaan.
Esittely Queen Albatross Kippari 1/2000
Ajan merkit
Hitaiksi koettujen uppoumarunkoisten ja puoliliukuvien matkaveneiden suosio on hiipunut. Ihmisillä on vesilläkin nyt kiire. Viikkojen oleskelu veneessä ei houkuttele. Syrjäsuon veistämölläkin se jouduttiin huomaamaan ja siksi Aves-mallikin kehitettiin.
Merenkulkijoiden uskomusten mukaan kuolleiden merimiesten sielut muuttuvat albatrosseiksi. Suomen vesillä sadoissa Albatrosseissa on vielä eläviä merenkulkijoita ja varmasti pitkälle tulevaisuuteenkin. Ajan merkit – ei vain kallis polttoaine – ovat sellaiset, että hitaat matkaveneet voivat vielä palata vesille.
Albatross 26
Pituus: 7,8 m, Leveys: 2,55 m, Paino: n. 2500 kg, Syväys: 0,70 m
Valmistusmateriaali: lujitemuovi, Makuusijat: 6, Vesisäiliö: 70 l, Polttoainesäiliö: 2 x 100 l, Tehosuositus: 25-49 hv
Valmistusvuodet: 1974–1981, Valmistaja: Veneveistämö Syrjäsuo Oy, Piikkiö
