Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Klassikko: Marino Super – Luokkansa vauhdikkain

Marinon ensimmäinen ht-vene oli askel kohti valmistajansa myöhempiä matkaveneitä. Superista ei silti kannata odottaa retromallia.

27.04.2020

TekstiJuha Virtanen

KuvatMarino Oy ja Otavamedian arkisto

Suomessa on moni venealan yritys alkanut ennakkoluulottomasta kokeilusta autotallissa tai muussa vastaavassa tilassa.

Niin syntyi myös Oy Marino Ab. Yritys, joka viettää toimintansa 60-vuotisjuhlaa, sai alkunsa Helsingin Kulosaaressa kellarissa tehdystä jollasta vuonna 1958.

Tor-Björn Fagerström työskenteli silloin Bensowilla. Yritys harjoitti tuohon aikaan agentuuri- ja pankkiiritoiminnan lisäksi tuontia ja tukkumyyntiä, johon sisältyivät veneet ja veneilytarvikkeet sekä perämoottorit.

Olikin luonnollista, että työnantajansa kautta Fagerström sai paljon tietoa ja vaikutteita ulkomailta ja varsinkin Amerikasta ja Ruotsista, missä tuohon aikaan lasikuitu oli lyömässä läpi uutena veneenrakennusmateriaalina.

Koulutukseltaan Fagerström oli kemian insinööri ja veneilyä harrastavana myös hän näki uuden materiaalin mahdollisuudet ja edut veneiden sarjatuotantomaisessa valmistuksessa.

Marino markkinoi 1960-luvun lopulla ahkerasti tuotteitaan niin Suomessa kuin muuallakin, kuten esimerkiksi Ruotsissa.

Alkuvauhti Hangosta

Jollaplugin tekemisen jälkeen Marinon historia käynnistyi 1959 Hangossa, mistä Fagerström sai omalle yritykselleen vuokrattua toimitilat. Hän ei saanut Bensowin silloista johtoa innostumaan oman venevalmistuksen aloittamisesta, joten hän päätti aloittaa itse uudesta materiaalista tehtävien veneiden valmistamisen.

Yhteistyö kuitenkin toimi niin hyvin, että Bensowin veneliikkeessä myytiin Fagerströmin Marino-merkkisiä veneitä. Edellä mainittu 2,25 metriä pitkä jolla oli tuotannossa seuraavat kaksi vuotta.

Hangossa ehdittiin rakentaa myös Vikloja, lasikuituisia yksityyppiveneitä. Englanniksi Snipe eli Vikla on kahdelle tarkoitettu kevyt purjevene, jota tehtiin vuoteen 1965 asti.

Suosituimmaksi alkuvuosien veneeksi nousi kuitenkin Marino Family Sport. Sen runko oli lasikuitua mutta kansi ja muut rakenteet puuta. Kahden erilaisen materiaalin yhdistämistä epäiltiin, mutta ainakin Marinon tapauksessa se toimi.

Hangosta Marinon tuotanto siirrettiin vuonna 1965 Jokelaan, mutta veneet varustettiin valmiiksi ja toimitettiin asiakkaille perheen pihalta Helsingissä. Sipoon tehdas valmistui vuonna 1967 joen rannalle, josta oli hyvä yhteys merelle ja veneiden testaamiseen.

Super päiväristeilijä

Tuulilasivene ei tarjoa kunnollista suojaa sään vaihtuessa päivänpaisteesta sateeseen. Eikä se houkuttele yön yli kestäviin reissuihin, kun veneessä ei ole suojaisaa yöpymistilaa.

Ratkaisuksi tarjottiin 1960-luvun lopulla ”päiväristeilijää”, mikä Marinon tapauksessa sai mallinimekseen Super V-18 HT.

Kovakattoinen hardtoppari oli jo askel Marinon myöhempien vuosien matkaveneiden suuntaan. Se tarjosi tilaa alussa kuudelle ja myöhemmin se hyväksyttiin seitsemälle henkilölle.

Kova katto olisi ehkä kirjoitettava lainausmerkkeihin, sillä Superissa kovaa kattoa oli vain nimeksi ja vakiovarusteena sai ison kattoluukun peittävän kuomun.

Veneen takaosan sai katettua myös taittuvalla irtokuomulla, jolloin koko oleskelutilaa saattoi hyödyntää huonollakin ilmalla yöpymiseen. Poikittaiselle takaistuimelle sai hyvin pedattua vuoteen esimerkiksi lapselle.

Superin kilpailijoita olivat muun muassa Fjordling 17, Hurrican Cabin ja Nordic 53 HT. Kyseinen nelikko oli Vene-lehden tekemässä laajassa vertailussa 1969.

Marino osoittautui nelikon vauhdikkaimmaksi veneeksi, eikä tuo ole ihme. Tor-Björn Fagerström ja poikansa Christer Fagerström, olivat sentään ajaneet Superilla Pohjoismaiden mestaruuteen avomerikilpailuissa. Isojen matkaveneidensä myötä Marinon historia kilpaveneilyn puolella on jäänyt hieman unohduksiin.

Super HT maksoi 7 950 markkaa vuonna 1969. Hintaan ei sisältynyt vielä moottoria.

Lisävarusteista peräkuomu nosti hintaa 380 markalla ja retkiveneen ominaisuuksia parantaneen pentterilaatikon sai 350 markalla. Pentteri sijoitettiin veneen takaistuimen istuinosan alle, josta se voitiin nostaa selkänojan saranoiden ansiosta esille. Varustukseen kuului kaksiliekkinen liesi, pesuallas ja säilytyslaatikko astioille.

Vuonna 2007 Marino yllätti aloittamalla Swing-avoveneensä valmistamisen uudelleen.

Kilpaversiosta kate oli poistettu ja ”isä ja poika” saavuttivat sillä menestystä avomerikisoissa ja loivat Superille mainetta.

Retrohenkeä

Swingin ensiesittely tapahtui jo vuonna 1972, ja pikkuveneen konstruktio edusti tietysti tuon ajan näkemystä mökkiläisen tai saaristolaisen perusveneestä.

Silti sen runko päihittää yhä edelleen ajossa monta modernimpaa kilpailijaansa.

Vuonna 2015 oli Marino Mustangin vuoro tehdä näyttävä paluu markkinoille, josta se ehti olla pois peräti 40 vuotta.

Venettä oli tehty vuosina 1969 - 1979. Jo silloin se oli suosittu.

Helsingin venemessuilla talvella 2015 Mustang ilahdutti messuväkeä ja sen jälkeen hieman uudistetun veneen myyntimäärät ovat yllättäneet myös Marinon oman porukan.

Mustangin laaja värikirjo on ollut varsinkin naisten mieleen. Erinomaiset ajo-ominaisuudetkaan eivät ole ainakaan haitanneet veneen myyntiä.

Mustangista muokatulla kilpaveneellä on viime vuonnakin ajettu avomerikisoissa palkinnoille asti.

Marino Superin osalta retromallin odottaminen voi kuitenkin venyä pitkäksi.

Syvä V-pohja antoi hyvät kulkuominaisuudet ja tehokas moottori tarjosi vauhdin hurmaa.

Muotit katosivat

Toimitusjohtaja Ben Fagerströmin mukaan sitä ei edes suunnitella. Uustuotannosta haaveilemista hankaloittaa mallin muottien katoaminen.

Joitakin vuosia sitten kerättiin veneveistämöiltä vanhoja lasikuitukappaleita ja runkomuotteja kierrätykseen. Marinollakin päätettiin takapihaa siivota ja kierrätysyhtiön piti hakea rojut pois. Siivousinnossa ilmeisesti Superin muotitkin kulkeutuivat vahingossa noutajan kyytiin.

Toisaalta, kuusi vuotta sen jälkeen, kun Super-Marinon valmistus oli päättynyt, veljessarjan kolmas, Jan Fagerström, kehitti Marino 19 Hardtopin. Se perustui Superin runkoon ja sen muotit ovat tallella. Kukapa tietää…

Lue myös nämä

X