Broom-venemerkki ei Suomessa puhuttele montakaan veneilyä harrastavaa. Toisin on asia Brittein saarilla ja Keski-Euroopassa, jossa lähes 120 vuotta toimineen maineikkaan perheyrityksen veneenveistotaito tunnetaan hyvin. Englannin itärannikolla Norfolkissa toimiva yritys valmistaa ja vuokraa veneitä, jotka sopivat käytettäviksi jokiolosuhteissa, kanavilla ja merellä.
Purjeveneistä 1898 aloittanut yritys on sopeuttanut tuotteensa hyvin vuosikymmenten kuluessa muuttuneisiin olosuhteisiin ja kysyntään. Tuotanto siirtyi ensimmäisten vuosikymmenten jälkeen purjeista moottorikäyttöisiin vaiheittain. Ensimmäiset moottoripurjehtijat valmistettiin 1930-luvulla, jolloin venekäyttöön soveltuvia moottoreita alkoi olla saatavilla. Siitä kehitys kulki vääjäämättä puhtaasti moottorikäyttöisiin veneisiin, joita oli helpompi vuokrata ja manööverata jokiolosuhteissakin.
Lasikuitu alkoi syrjäyttää mahonkia laajemmin runkojen valmistuksessa 1960-luvulla, jolloin Martin Broom tuli perheen kolmannessa polvessa mukaan veistämötoimintaan. Kokonaan lasikuiturakenteisiin siirryttiin 1970-luvun alussa. Samalla luotiin myös perähytillisiin veneisiin perustuva konsepti Broomin tulevien vuosikymmenten venemallistoon.
Punaisena lankana oli tilakonsepti, jossa veneen keskellä on tilava sisäohjaamo ja salonki, keulakannen alla majoitustilaa sekä iso ja hyvin varusteltu omistajan kajuutta perässä. Peräkajuutan päällä on ulko-ohjaamo, josta on hyvä näkyvyys ja esteetön kulku joka puolelle venettä.
Parhaimmillaan tämäntyyppinen tilanjako on Broomin 35-jalkaisessa European-mallissa. Perähytillinen tilaratkaisu on jäänyt elämään niin vahvana, että Broom tunnetaan peräkajuutallisten risteilijöiden uranuurtajana.
Broomin veistämön kehitys kulki hitaista uppoumarunkoisista jokiveneistä ensin puoliliukuviin ja 1990-luvun alusta myös puhtaasti liukuvarunkoisiin veneisiin. Puoliliukuvissakin rungoissa oli vielä melko kookkaat kölit, joiden ansiosta vene kulki helposti suoraan myös jokiliikenteen hitaissa nopeuksissa. Ensimmäinen puhtaasti meriolosuhteisiin tarkoitettu liukuva runko oli 1990-luvun alussa markkinoille tulleessa 36-jalkaisessa Broomissa.
Veneiden paras aika oli 1970-luvulla. Suosituin puoliplaanaava malli oli Broom 35 European, jota valmistettiin (vuosina 1973—1983) 157 kappaletta. Broom 35:ä tehtiin pienempiä määriä myös eri tilaratkaisuilla mallimerkinnöillä Sedan, Captain, Solent ja CL.
Broom 35 Europeanit varusteltiin alkuvuosina melko pienillä konetehoilla. Moottoreina käytettiin pääasiassa Perkinsin 2×115 hv tai 145 hv dieseleitä, joilla matkavauhti oli 7 solmua ja huiput noin 10 solmua. Myöhemmin käytettiin turboahdettuja 2×120 hv Ford Mercraft tai 2×140 hv Volvon moottoreita, joilla nopeutta saatiin enemmän. Suuremmilla konetehoilla nopeutta saatiin lisää, mutta melko kookas köli asetti omat rajoituksensa nopeuden lisäämiseen. Kuskilta vaadittiin silloin jo kokemuksen tuomaa ajotuntumaa ja runkotrimmien käyttöä.
Broom 35:n jatkona mallikehityksessä oli samalla rungolle ja kansirakenteille tehty Broom 10/70, jossa pohja oli modifioitu jo lähes puhtaasti liukuvaksi. Sillä päästiin jo moottoritehoista riippuen 20 solmun nopeuksiin. Nykyisellään Broomin mallisto käsittää viisi eri mallia kokoluokissa 30—43 jalkaa, joista osa on uppoumarunkoisia ja osa puoliliukuvia tai liukuvia.
Lue omistajan kokemukset veneestään Kipparista 9/2017.
