Pieni uistelumoottori ison päämoottorin rinnalla oli yleinen uisteluveneissä vanhan tekniikan kaksitahtisten aikana, mutta nykyisin erilliset uistelumoottorit ovat lähes kadonneet. Sama moottori vie kalapaikoille ja kuljettaa venettä uistelussa parin solmun nopeudella. Uistelu ajokoneella on vaivattomampaa kuin apumoottorilla uistelu, eikä polttoaineen kulutuksessakaan ole suurta eroa.
Vaikka isotkin nykymoottorit hyrisevät koko päivän ongelmitta, ei pitkäaikainen tyhjäkäynnillä tai hyvin pienillä kierroksilla ajo silti ole ongelmatonta.
”Venemoottori on suunniteltu antamaan jatkuvasti paljon suurempaa tehoa kuin esimerkiksi auton moottori, ja jäähdytysjärjestelmä on suunniteltu sen mukaan. Vaikka moottoreissa on termostaatti, on öljyn lämpötila kriittinen asia. Hyvin pienillä kierroksilla öljy ei ole käyttölämpötilassa”, kuvaa Mercury-moottoreiden Suomen ja Baltian tuotepäällikkö Freddy Strömsholm.
Kylmä öljy voi johtaa kondenssiveden muodostumiseen ja palamattoman polttoaineen kulkeutumiseen sylintereistä moottoriöljyyn. Öljy laimenee, sen laatu heikkenee ja mittatikusta nähtävä öljyn määrä voi alkaa lisääntyä.
Isolla moottorilla uistellessa kannattaa käyttää jarrupusseja (näkyvät molemmilla sivuilla), jotka kasvattavat vastusta ja moottorin kuormaa. Silloin moottoriöljyn lämpö pysyy korkeampana.
Onneksi on ratkaisu
Vaikka öljyongelma vaivaa kaikkia isoja nelitahtimoottoreita, ei yksikään valmistaja kiellä moottoreidensa käyttöä uistelussa. Ongelman voi nimittäin ratkaista.
”Moottori pitää muistaa ajaa lämpimäksi ennen uistelua sekä uistelun jälkeen”, sanoo Yamahan tuotepäällikkö Raine Honkanen.
Jotta öljyn lämpö säilyisi riittävänä uistelurupeaman aikana, veneen vastusta ja uistelukierroksia kannattaa kasvattaa esimerkiksi jarrupussien avulla. Yksinkertaisin jarru on ämpäri narun päässä veneen perässä. Öljyn lämpötilan turvallisia raja-arvoja kukaan ei anna eikä niistä olisi hyötyäkään, koska moottorin lämpömittarit eivät yleensä kerro öljyn lämpöä.
”Varsinkin kylmissä oloissa jarrupussien käyttö on suositeltavaa”, sanoo Hondaa maahantuovan Brandtin jälkimarkkinointipäällikkö Tomi Lassila.
”Mitään moottoreitahan ei ole varsinaisesti suunniteltu kalastuskäyttöön”, hän muistuttaa. Moottorillaan paljon uistelevan siis pitää itse huolehtia siitä, että väärä käyttö ei aiheuta koneelle vahinkoa.
Käytännössä riittävän pitkät matka-ajot sekä lisävastukset uistellessa pitävät öljyn tarpeeksi lämpimänä. Öljyyn mahdollisesti uistelun aikana kertynyt ylimääräinen vesi tai bensa haihtuvat pois.
Kymmenen minuuttia kovaa ajoa ennen ja jälkeen uistelun riittää. Pahinta on jos lähtee suoraan uistelemaan mökkilaiturista ja palaa uistellen samaan laituriin.
Kova ajo auttaa myös toiseen mahdolliseen pitkän uistelun ongelman: tulppien karstoittumiseen.
Erillinen uistelumoottori on nykyisin harvinaisuus. Vetouistelun SM-kisoissa Pyhäjärvellä lähes kaikki luottivat yhden moottorin taktiikkaan.
Liikaa öljyä, tiheämpi vaihto
Jos kaikesta huolimatta öljyn taso nousee, on öljynvaihtoväliä tihennettävä. Aktiivisen uistelijan on seurattava aktiivisesti myös moottoriöljyn määrää ja tarkastettava tulpat säännöllisesti. Freddy Strömsholm suosittelee tulppia puhdistavien lisäaineiden käyttöä. Raine Honkanen muistuttaa, että uistelukäyttö on tavallista kuluttavampaa eli huoltoväliä voi joutua joka tapauksessa lyhentämään.
Oikein käytettynä nelitahtimoottorit kestävät tuhansia tunteja uistelua.
Jos uistelija vetää raskaalla kalustolla, siis käytössä on isot plaanarikelkat viemässä vieheitä sivulle ja lisäksi useita syvätakiloita, kuormaa moottorille riittää kalastusvarusteistakin runsaasti. Silloin voi pärjätä ilman lisävastuksiakin.
Kova tuuli tekee asian hankalaksi. Vastatuuleen uistelu vaatii kierroksia reippaasti yli tyhjäkäynnin, mutta myötätuulessa vauhti kiihtyy tyhjäkäynnilläkin turhan kovaksi ilman lisäjarruja. Vetonopeudet vaihtelevat vieheistä riippuen selvästi alle kahdesta solmusta lähes kolmeen solmuun.
Moottoreissa on yleensä varusteena myös uistelunopeuden säädin, jolla nopeutta voi säätää tarkemmin kuin kaasukahvasta. Se on erinomainen varuste, mutta ei vapauta moottoriöljyn lämpöongelmasta.
Isoimmissa uisteluveneissä voi olla kaksikin isoa perämoottoria. Se mahdollistaa koneiden käyttämisen vuorotellen uistelumoottorina, jolloin ihan koko hevosvoimamäärä ei pyöri tyhjäkäynnillä uistellessa.
Kaksitahtinen käy hyvin
Uuden tekniikan suoraruiskukaksitahtisia on nykyisin tarjolla vain Evinrudeissa. Kun aikanaan isot kaksitahtiset olivat uistelukäytössä ongelmallisia, nyt asetelma on kääntynyt liki päälaelleen. Kaksitahtisessa moottorissa ei nimittäin ole öljypohjassa jäähtyvää moottoriöljyä lainkaan.
”Evinrudella voi uistella niin paljon kuin lystää niin pitkiä aikoja kuin haluaa”, sanoo Evinrudea maahantuovan Frydenbon huoltopäällikkö Daniel Eriksson. Evinrude saavuttaa Erikssonin mukaan oikean käyntilämpötilan myös tyhjäkäynnillä.
Edellytys on kuitenkin Evinruden oman XD 100 -öljyn käyttö moottorin voitelussa. Uusimman sukupolven Evinrudeissa huokeammalla XD 50 -öljylläkin saa uistella, mutta Eriksson suosittelee niissäkin XD 100:n käyttöä.
Markettien halpoja kaksitahtiöljyjä ei saa laittaa uuden tekniikan kaksitahtiseen. Voiteluöljyä palaa moottorissa niin pieniä määriä, että öljyn laadussa ei kannata säästellä.
Vaikka kaikilla isoilla perämoottoreilla voi oikein käytettynä uistella, yhtä ongelmaa ei pääse karkuun. Uistelutunnit lisäävät kalliin koneen käyttötunteja ja käyttötunnit taas vaikuttavat jälleenmyyntiarvoon. Halpaa kalaa uistelemalla ei saa.
Juttu on julkaistu Kipparissa 2/2019.
