Jokainen valtio voi näiden lisäksi antaa omia määräyksiään, jotka Suomessa tunnetaan ”Sisävesisääntöjen” nimellä. Ne ovat voimassa järvillä, joilla ja rannikolla alueella, joka ulottuu kahden meripeninkulman etäisyydelle sisäisten aluevesien ulkopuolelle.
Kansainväliset meriteiden säännöt ja sisävesisäännöt eroavat toisistaan lähinnä siten, että sisävesisääntöjen veneiden varustusvaatimukset ovat helpommat.
Kulkuoikeusmääräykset ovat tietysti täsmälleen samat. Kotimaan vesillä moottoriveneellä liikuttaessa pätevät siis käytännössä sisävesisäännöt. Jos haluaa laajentaa reviirinsä Itämerelle, tulevat meriteiden säännöt hallitseviksi. Tämä koskee lähinnä veneen varustusta ja niiden käyttöä. Euroopan kanavilla noudatetaan niillä voimassa olevia erikoismääräyksiä.
Tavallisin väistötilanne on kahden moottoriveneen kohtaaminen, jolloin molemmat muuttavat suuntaansa oikealle.
Jos moottoriveneiden suunnat leikkaavat toisensa, väistää se, jota toinen vene lähestyy oikealta.
Jos lähestyvä vene on perävalon sektorissa (135° tai enemmän kuin 22,5° veneen poikkiviivan perän puolella), sitä pidetään saavuttavana veneenä. Sääntöjen mukaan saavuttava vene on aina väistämisvelvollinen ja on sitä siihen asti, kunnes ohitus on kokonaan onnellisesti tapahtunut. Jos on epävarmaa, onko poikkiviivan perän puolella kulkuoikeutettu vai ei, on sitä pidettävä saavuttavana ja siis väistövelvollisena veneenä.
Moottorivene väistää purjevenettä
Poikkeuksena on tilanne, jossa purjevene on saavuttava alus, joka väistää aina. Varsinkin viikonloppuisin purjeveneet kiirehtivät kotisatamaansa apumoottorinsa vauhdittamina, usein purjeet tai ainakin isopurje vetäen. Tällainen purjevene on väistämissääntöjen mukaan moottorivene, ja sitä siis koskevat moottoriveneiden väistämissäännöt, minkä merkiksi sillä pitäisi olla keulan puolella nostettuna päivällä selvästi näkyvä musta kartio kärki alaspäin ja yöllä normaalit moottoriveneen kulkuvalot.
Moottoriveneen tulee väistää laivoja. Tästä ei säännöissä ole suoraa mainintaa, mutta sääntöä jonka mukaan muiden on väistettävä alusta, joka voi kokonsa vuoksi kulkea vain keskellä väylää, sovelletaan veneen ja laivan kohtaamistilanteessa kaikilla Suomen vesillä niin, että vene väistää. Tätä tulkintaa tukee myös käytännön järki.
Lisäksi moottoriveneiden tulee väistää kaikkia ohjailukyvyttömiä ja rajoitetusti ohjailukykyisiä aluksia. Tällaisia voivat olla vedenalaista työtä tekevät, kuten sukeltajien tukialukset, sekä kaapelia laskevat, ruoppaavat, miinoja raivaavat, hinaavat ja kalastavat alukset. Jokaisella näistä on omat sääntöjen vaatimat tunnuskuvionsa päivällä ja tunnusvalonsa yöllä. Käytännössä moottoriveneilijä siis väistää kaikkia, joilla on hiukankin tavallisuudesta poikkeavia merkkikuvioita tai valoja.
Vastakkaisiin suuntiin ajavat moottoriveneet väistävät toisiaan styyrpuuriin oikealle.
Oikealta tulevaa väistetään. Kohtaavista moottoriveneistä väistää se, jolla on vene oikealla puollellaan.
Huviveneet väistävät laivaliikennettä.
Saavutettava vene väistää aina riippumatta siitä, onko se purje- vai moottorivene.
Moottorivene väistää purjehtivaa purjevenettä. Väistä mieluiten perän takaa tai tuulen alapuolelta ja pidä kohtelias etäisyys.
Säännöt puuttuvat myös väistämistekniikkaan
Ensinnäkin kulkuoikeutetun veneen tulisi säilyttää suunta ja nopeus niin pitkään, kunnes on selvää, ettei törmäystä voi välttää pelkästään väistämisvelvollisen toimenpitein. Väistävä vene osoittaa ammattitaitoa, kun se muuttaa suuntaansa ajoissa ja tarpeen mukaan vauhtia hidastaen väistää perän takaa. Hidas suunnanmuutos aiheuttaa epävarmuutta, kun taas määrätietoinen, vähintään kymmenen asteen suunnanmuutos on selkeä ja tilannetajua osoittava merkki väistäjän aikeista.
Pienille veneille on sisävesisäännöissä luotu oma ryhmä, jonka tulee väylillä liikkuessaan mahdollisuuksien mukaan väistää kaikkia yli 12 metriä pitkiä aluksia. Tähän ryhmään kuuluvat alle 7 metriä pitkät ja alle 7 solmua kulkevat moottoriveneet, alle 7 metriä pitkät purjeveneet ja soutuveneet.
Jos kaikki menee pieleen ja veneet törmäävät, ei meriteiden sääntöjen mukaan voi tulla kyseeseen selitys, ettei huomannut toista. Jokainen vene on velvollinen tähystämään ja kuuntelemaan asianmukaisesti. Seuraava kysymys on, oliko nopeus valittu oikein vallitseviin olosuhteisiin.
Lähde: Moottoriveneilijän käsikirja (2012) – Matti Murto ja Timo Utter
