Moottoriöljy voitelee ja pienentää siten kitkaa liikkuvien osien välillä. Samalla se myös sitoo itseensä palamisessa syntynyttä nokea ja happamia palamistuotteita. Nelitahtimoottorin öljy ei pysty sitomaan niitä loputtomiin, ja siksi öljy on ajoittain vaihdettava.
Venemoottoreiden öljynvaihtovälit ovat erittäin lyhyitä, tyypillisimmillään vain 100 tuntia. Se tulee monille täyteen yhden veneilykesän aikana. Öljynvaihto pitää siis tehdä ennen veneen seuraavaa käyttöönottoa ja paras hetki vaihtoon on syksy, jolloin laadultaan heikentynyt öljy ei jää koko talveksi syövyttämään moottoria.
Moottoriöljy myös hapettuu eli vanhenee käytössä ilman sisältämän hapen vaikutuksesta. Öljyn kuumeneminen nopeuttaa sen hapettumista, joten kova rasitus täydellä kaasulla ajettaessa nopeuttaa vanhenemista.
Perämoottoreissa taas on uistelun aikana käytössä rasituksen toinen ääripää, jolloin lähes tyhjäkäynnillä ajettaessa öljyn joukkoon pääsee kosteutta ja polttoainejäämiä. Myös nämä heikentävät öljyn laatua vaatien lyhyitä vaihtovälejä.
Kirkas peräöljy kertoo, että perän tiivisteet ovat kunnossa, eikä öljytilaan ole päässyt vettä. Harmaana ulos juokseva öljy kielii vesivuodosta, joka olisi syytä saada kuntoon ennen veneilykautta.
Auton öljy on erilaista
Netin palstoilla keskustellaan paljon siitä, pitääkö venemoottorissa ja erityisesti perämoottorissa käyttää valmistajan suositusten mukaista erikoisöljyä vai kävisikö auton moottoreihin tarkoitettu öljy yhtä hyvin.
Tarve pohdintaan tulee siitä, että perämoottoriöljyt ovat yleensä hieman kalliimpia, eikä niistä ole erikoistarjouksia yhtä usein kuin auton moottoriöljyistä.
Vastaus kysymykseen on, että öljyyn kannattaa kyllä satsata hieman enemmän ja ostaa valmistajan suosittelemaa perämoottoriöljyä, sillä niiden ominaisuudet poikkeavat auton moottoriöljyistä. Perämoottoriöljyjen on täytettävä perinteiset viskositeetti- ja laatuluokitukset, mutta sen lisäksi niillä on vielä omia laatuluokituksiaankin.
Laatuluokituksina käytetään yhdysvaltalaisen venevalmistajien yhdistyksen NMMA:n määrittelemiä, nelitahtisille vesijäähdytteisille perämoottoreille tarkoitettuja luokituksia, joihin kuuluu oleellisena osana erittäin vaativa suolasumutesti. Se simuloi merivesikäytössä olevan perämoottorin sylintereiden kokemaa erittäin suolaista ympäristörasitusta. Jotta perämoottoriöljy selviää testistä, on sen lisäaineistuksen kyettävä todella hyvään suojaukseen ruostumista vastaan.
NMMA-testeissä on myös suorituskykymittaus, jolla testataan öljyn kykyä ehkäistä moottorinosien kulumista. Tämä testi tehdään 115-hevosvoimaisella perämoottorilla, kun vastaavat testit auton moottoriöljyille tehdään tietenkin auton moottorilla. Näin varmistetaan öljyn soveltuvuus nimenomaan perämoottoreille.
Peräöljy laitetaan moottoriin alakautta. Näin ilma pääsee nousemaan uuden öljyn edellä ja poistuu tasontarkastusreiästä.
Perämoottorin pystysuuntainen rakenne vaatii öljyltä parempaa kiinnipysyvyyttä, jotta öljy ei pääse valumaan pois kampiakselin ja nokka-akselin pinnoilta moottorin ollessa pidempään pysäytettynä. Erityisen raskaaksi testin tekee se, että öljyssä täytyy olla testin aikana seitsemän prosentin polttoainelaimentuma heikentämässä voitelukykyä.
Perämoottoriöljy poikkeaa muista öljyistä myös kulumisenestolisäaineiltaan, sillä perämoottorin lisäaineiden pitää aktivoitua alhaisessa lämpötilassa.
Peräöljynkin vaihto syksyllä
Kaksitahtisesta moottorista ei moottoriöljyä tietysti tarvitse vaihtaa, sillä moottorin voitelu tapahtuu joko polttoaineeseen sekoitetulla öljyllä tai niin sanotun tuorevoitelujärjestelmän avulla. Kaksitahtisen moottorin öljy palaa joka tapauksessa polttoaineen mukana, joten sitä ei vaihdeta, ainoastaan lisätään. Sen sijaan peräöljyn vaihto on vuosittainen huoltotoimi aivan kuten nelitahtisissakin.
Koska perä eli voimansiirron kulmavaihde työskentelee veden alla, on vaarana, että öljyn joukkoon pääsee vettä esimerkiksi potkuriakselin tiivisteestä. Öljynvaihdon yhteydessä päästäänkin samalla tarkastamaan öljyn vesipitoisuus, jotta mahdolliset tiivistevauriot nähdään ennen kuin ne aiheuttavat suurempaa vauriota. Mikäli öljy on harmaan väristä, on syytä etsiä vuotopaikka ja korjata se.
Aivan kuten moottoriöljy, myös peräöljy eroaa autokäytön öljystä. Suurin ero on siinä, että veneen öljy on tehty sietämään paremmin vettä. Lisäksi öljyn on voideltava tehokkaasti myös kylmissä olosuhteissa.
Öljynsuodattimen tehtävänä on poistaa öljyn joukosta kaikki kiinteät hiukkaset.
On siis monia seikkoja, jotka puoltava säännöllistä öljynvaihtoa käyttäen juuri venemoottoreille tarkoitettua öljyä. Kun vaihdon vielä ajoittaa veneilykauden loppuun, on edessä taas huoleton kesä.
Jos syksyinen öljynvaihto jäi kuitenkin tekemättä, on se syytä tehdä viimeistään keväällä ennen ensikäynnistystä, jotta öljystä mahdollisesti talven aikana erottunut vesi ei pääse mukaan voitelukiertoon.
