Kuvitelkaapa, jos olisimme osa nykyistä Skandinavian ja Baltian mannerta, eikä välissämme olisikaan Itämerta. Liikkuminen maanteitse helpottuisi ja ilmastomme muuttuisi varsinkin rannikkoalueilla. Itämeri tuskin on häviämässä, mutta nykyisestä Perämerestä on ajan saatossa muodostumassa järvi, kunhan maankohoaminen kadottaa Merenkurkun ja hitsaa Pohjanmaan rannikon ja Ruotsin yhteen.
Talvet kylmempiä, lumipeite aikaisemmin
Itämeri on maapallomme yksi pienimmistä merialueista, mutta siitä huolimatta vaikutus rannikkoalueidemme ilmastoon on merkittävä. Talvisin sulana oleva meri lämmittää rantakaistaletta ja esimerkiksi Helsingissä talvi alkaa useita viikkoja sisämaata myöhemmin. Meren vuoksi pysyvä lumipeite saadaan lounaisrannikolle ja saaristoon usein vasta vuodenvaihteessa, jos silloinkaan. Jos Itämerta ei olisi, sademäärä tipahtaisi syys- ja talvipuolella erityisesti rannikkokaupungeissa ja suurin osa sateesta tulisi yksinomaan lumena. Loskakelit siis vähenisivät ja pakkanenkin pääsisi kiristymään nykyistä useammin. Talvistamme tulisi mantereisempia eli kuivempia ja kylmempiä. Suuressa osassa Lappia ja itärajalla Itämeren häviäminen ei kuitenkaan ilmastoa juurikaan muuttaisi.
Kesät lämpimämpiä ja sateisempia
Merituuli viilentää rannikon ilmastoa ja pitää sen aurinkoisempana erityisesti kesän alkupuolella. Merituuli saa alkunsa kylmän meren ja lämpimän mantereen välisistä lämpötilaeroista. Meren läheisyys pienentää sademääriä kesäkuukausina rannikoilla, koska kylmän meren yllä ei pääse syntymään kuurosateita. Jos Itämerta ei olisi, kesäkuukaudet olisivat Helsingissä ja Turussa nykyistä kosteampia: sade- ja ukkoskuuroja syntyisi herkemmin ja sydänkesän sademäärä olisi nykyistä korkeampi. Mantereisempi sijainti mahdollistaisi lämpimämmät kesäpäivät ja tuplaisi helteen todennäköisyyden, mutta yöt hieman viilenisivät. Sumujen painopiste siirtyisi keväästä syksyyn.
Mitäs sanot: Suomi Itämeren kanssa vai ilman?
