Kuluneen vuoden aikana Suomen merialueilla on ollut jo 13 myrskypäivää. Tämän myötä harvinaiset talvitulvat ovat piinanneet varsinkin länsi- ja lounaisrannikolla asuvia. Äärevät sääilmiöt herättävät ilmastonmuutoskeskustelun uudelle tasolle: tätäkö kaikki tulevaisuuden talvemme tulevat nyt olemaan?
Pohjoiseurooppalaisen myrskyn resepti
Myrskyjen syntytapa liittyy ennen kaikkea ilmakehän vaakasuuntaisiin lämpötilaeroihin ja saatavilla olevan vesihöyryn määrään. Myrskyt pääsevät kehittymään, kun arktinen ja lämmin ilma joutuvat törmäyskurssille. Atlantin valtamerestä myrskyt puolestaan saavat kosteutta, jonka myötä ne voimistuvat. Maa-alueiden yllä syntyy harvoin myrskyjä: suurin osa niistä on peräisin meriltä. Suomen myrskyt ovat pääosin Atlantilta kulkeutuneita voimakkaita matalapaineita, mutta joskus myrskykehitys voi spontaanisti käynnistä Suomenkin yllä – useimmin Itämerellä.
Tulevaisuuden myrskyt vielä arvoitus – veneilijöillä kuitenkin yksi huolenaihe
Vielä ei tiedetä varmaksi, mitä tapahtuu tulevaisuuden myrskyille ilmastonmuutoksen myötä. On arveltu, että lämpenevä ilmakehä ja meret kykenevät tuottamaan yhä voimakkaampia myrskyjä, joskaan niiden lukumäärä ei välttämättä kasva. Euroopan yllä myrskyrata voi vetäytyä hieman nykyistä pohjoisemmas, mikä tietäisi vähemmän myrskyjä Etelä- ja Keski-Eurooppaan ja vastaavasti enemmän Skandinavian ja Suomen pohjoisosaan. Yksittäiset talvimyrskyt saattavat meilläkin voimistua yhä voimakkaammiksi. Aapeli-myrsky rikkoi meillä tammikuussa 2019 kaikkien aikojen tuuliennätyksiä ja lähenteli jopa hirmumyrskyn voimakkuutta.
Veneilijöiden ja mökkeilijöiden näkökulmasta muutos – jota jo parhaillaan elämme – ei lupaa hyvää. Suuret vesistöt ja merialueet voivat pysyä sulana läpi talvikuukausien, jolloin veneilykausi pitenee, mutta muut uhkatekijät nostavat päätään. Tänä talvena meri on tulvinut useampaan otteeseen erityisesti maan lounais- ja länsiosassa, myös jokien pinta on ollut korkealla tasolla. Alavilla tonteilla vesistöjen äärellä sijaitseville vapaa-ajan asunnoille tämä kehitys ei toteutuessaan lupaa hyvää. Myös veneiden talvikiinnityksiä ja -varastointipaikkoja on syytä miettiä tarkemmin.
Yhä useammin korkealle nouseva ja maa-alueille tunkeutuva merivesi muodostaa useita haasteita. Jos meri ei tulevaisuuden talvina ehdi muodostamaan jääpeitettä, ovat tulvat yhä todennäköisempiä. Eikä tämä ole ainoa huolenaihe: lisääntyvät talvisateet tuovat oman jännityselementtinsä.
