Jutut

Naantalin Venemessut 2018: Uutta ja vanhaa auringon loisteessa

Kauempaa saapuneet saattoivat taas kerran todeta, että Naantalilla on tarjota mitä kadehdittavin miljöö uivien venemessujen järjestämiseen. Tänä vuonna se korostui erityisesti, kun alkukesän helteet hellivät vieraita koko viikonlopun.

28.05.2018

Tekstija Kuvat: Timo Sarkkinen

Kolmipäiväisille uiville messuille pääsi viime vuosien tapaan ilmaiseksi. Ratkaisua on tuskin purnannut kukaan. Ranta-alueellahan pyörii joka tapauksessa jos jonkin sortin kesäpäivänviettäjää, eikä kukaan hyödy siitä, että veneiden näkemistä rajoitettaisiin pääsymaksuilla.

Todisteena tapahtuman vetovoimasta, Naantalin Venemessut teki ennätyksensä niin näytteilleasettajien kuin veneiden määrän suhteen. Paikalla oli kaikkiaan yli 130 venettä – käytännössä niin paljon, kuin käytettävissä oleville laitureille ja maapaikoille mahtui. Edellisvuosien tapaan käytetyille veneille oli oma laiturinsa. Sekin on hyvä perinne, sillä harvoissa näyttelyissä pääsee tutustumaan sekä uusiin että käytettyihin veneisiin.

Uutuusmallien esittelyyn alkukesä ei ole otollisin, sillä kiinnostuneille jouduttaisiin monessa tapauksessa ilmoittamaan, ettei vene ehdi kuluvan kesän laineille. Muutamia uutuuksia Naantalissa kuitenkin nähtiin, ja monta sellaista, jotka olivat ensi kertaa omassa elementissään. Esimerkkinä vaikkapa Helsingin venemessuilla messujen matkamoottoriveneenä palkittu Galeon 470 Skydeck, joka laidoilta avautuvine sivuterasseineen sai monen silmät pyöreiksi.

Palkintoja jaettiin myös Naantalissa, mutta ei veneille. Saaristomeripalkinto myönnetään messuilla vuosittain taholle, joka omalla toiminnallaan on edesauttanut veneilykulttuurin ja -olosuhteiden kehittymistä. Tänä vuonna palkinnon sai Metsähallitus työstään kaikille avointen satama- ja saarikohteiden kehittäjänä ja ylläpitäjänä.

Naantalin Venemessut järjestettiin nyt jo yhdeksättä kertaa, ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Tapahtuman vahvuus on siinä, ettei se rajoitu vain veneiden ja muiden veneilyyn liittyvien tuotteiden esittelemiseen, vaan merihenkistä ohjelmaa tarjotaan messujen alusta loppuun tauotta. Huimin ohjelmanumero oli tällä kertaa moottoripyörien nopeusennätysyritys vedessä.

Samaan aikaan messujen kanssa järjestettiin ensi kertaa myös keskustelutapahtuma Saaristo Areena. Sen teemoina olivat saaristomatkailu ja veneilyturvallisuus, ja puhujina nähtiin muun muassa alueen yrittäjiä, poliitikoita, viranomaisia ja toimittajia.

Jumboluokan saaristojuhta

Monia veneitä kuuluu kutsuttavan saariston kuormureiksi, mutta Nokialta tuleva Sirmet on sellaisena ihan omassa luokassaan. Tilaustyönä rantarakentamiskäyttöön suunnitellussa veneessä on nimittäin 50 neliötä avotilaa ja 12 neliön hytti.

Tämä, kuten Sirmetin pienemmätkin mallit, ovat ponttonirakenteisia. Valmistajan edustaja kertoo, että perästä keulaan ulottuvia ponttoneja on neljä rinnakkain, ja että keulassa on vielä kaksi lisäponttonia. Kantavuus on varustuksesta riippuen 7 000 – 8 000 kilon luokkaa.

Potkusta vastaa kaksi 150 hevosvoiman Tohatsua, jotka antavat pyöreästi kahdeksan solmun nopeuden. Ohjaamossa on kaksi rattia, joten kumpaakin moottoria saa käänneltyä aina tarvittaessa erikseenkin.

Sirmet 1240 tarjoaa kelpo kaksion verran kansitilaa. © Timo Sarkkinen / Otavamedia

Koska Sirmetit tehdään tilaustöinä, hytin saa sen laajuisena ja mallisena kuin oma tarve vaatii – tai sitten hyttiä ei tule lainkaan. Myös makuupaikat ovat mahdollisia, mutta tällaisista töistä vastaa yleensä jokin alihankkija, ei veneen valmistaja itse. Sama pätee esimerkiksi nosturin tai muun erikoisvarustuksen asentamiseen.

Sirmet 1240 on 12,7 metriä pitkä, 4,25 metriä leveä ja painaa ilman lisävarusteita 7 500 kiloa. Hinta ilman nosturivarustusta ja moottoreita on n. 100 000 eurosta ylöspäin (alv. mukaan laskettuna).

Lisätiedot Siuron Metallirakenne

Luksusribbi klubijäsenyytenä

Luksusluokan kajuutallinen ribbi on arvokas hankinta. Tämä ruotsalainen Agapi 950 maksaisi kahden 300 hevosvoimaisen Yamahan kanssa pyöreästi 200 000 euroa. Agapilla on kuitenkin ratkaisunsa niille, jotka eivät halua tai pysty ostamaan omaa venettä; käyttöoikeus vuodeksi kerrallaan klubijäsenyydellä.

Klubi toimi samalla periaatteella useissa maissa. Liittymismaksu on 1 500 euroa ja esimerkiksi Agabi 950-veneen saisi käyttöönsä vuodeksi 5 000 eurolla. Koska kyseessä on klubi, samaa venettä käyttävät muutkin asiakkaat ja varaukset pitää tehdä etukäteen kalenterista. Bensakulut jäävät kulloinkin venettä käyttävän maksettaviksi.

Kuten odottaa saattaa, rahalla saa lisäpalveluita – vaikkapa koulutuksen nopean veneen ajoon. Paremmista palveluista pääsee nauttimaan perusjäsenyyttä korkeammilla tasoilla, huippuna on platinajäsenyys, johon kuuluu muun muassa samanlaisen veneen käyttöoikeus Mallorcalla.

Agapi 950 on ruotsalaismerkin kahdesta mallista kookkaampi, pienempi on kahdeksanmetrinen. © Timo Sarkkinen / Otavamedia

Millaisen menopeli  sitten saisi käyttöön? Agapi 950 on laadukkaan oloinen ribbi, jonka kajuutassa on 2-3 hengen makuutilat ja lisäksi avotilassa kuomun alla mahtuu yöpymään pari henkeä. Retkikäyttöä palvelevat erillinen wc-tila sekä ohjaamon penkin alle sijoitettu pikkupentteri.

Matkanteko sujuu vauhdikkaasti, sillä 300 hevosvoiman V6-perämoottorit antavat noin 55 solmun huippunopeuden.

Lisätiedot agapiboating.com

 

Pikku-Flipperin uusi elämä

Flipperin laajaan 1970-luvun mallistoon kuului myös katamaraanirunkoinen 370-malli, joka tuli varsinkin Ruotsissa tunnetuksi Lill-Flipperinä. Nauvolainen Fibresin hankki mallin muotit aikanaan itselleen ja lopputuloksena syntyi esikuvaansa vastaava Penguin 38.

Rakenteeltaan yksikuorinen, vain 75 kiloa painava pikkuvene on kevyt käsiteltävä. Vakaan katamaraanirungon ansiosta se on vaihtoehto vaikkapa suojaisten vesien kalakaveriksi. Perälautaan voi iskeä enintään kymppiheppaisen moottorin.

Penguin 38:n hinta on 1 590 euroa. 70 euron lisähintaan veneen saa takavuosien nostalgiaväreissä, kuten oranssina.

Lisätiedot fibresin.fi

Nauvossa valmistettava Penguin 38 pohjautuu 1970-luvun pieneen Flipper 370 -malliin. © Timo Sarkkinen / Agapi 950 on ruotsalaismerkin kahdesta mallista kookkaampi, pienempi on kahdeksanmetrinen / Otavamedia

 

Erikoisvene erikoishintaan

Käytettyjen laiturilla moni pysähtyi punarunkoisen alumiiniveneen kohdalla. Sen ulkonäössä on työvenemäisyyttä, mutta puuntäyteiset, viihtyisät sisätilat on suunniteltu retkikäyttöäkin varten. Hulppea taka-avotila ja katolle kiinnitetty vaparäkki pistävät mietintämyssyn myös uistelijan päähän: tälläkö sitä lähtisi merelle lohen perään?

Alumiinirunkoinen, vuosimallin 2010 vene on 9,5-metrinen, akselivetoinen ja Yanmarin 237 hevosvoiman dieselmoottorilla varustettu. Huippunopeuden kerrotaan olevan 24 solmua ja sopivan matkanopeuden 16-18 solmua.

Veneen on valmistanut tilaustyönä Uudessakaupungissa toimiva Aluworks. Venevälittäjä kertoo, että vastaavanlainen vene maksaisi uutena moottoreineen lähes 200 000 euroa, ja että tämän perikunnan myymän, alle 500 tuntia ajetun veneen hinta on 60 000 euroa.

Lisätiedot blueocean.fi

Aluworksin hyttiveneen voisi ulkonäön perusteella kuvitella olleen viranomaiskäytössä, mutta kyseessä on kuin onkin retki-, yhteys-, ja kalavene.

 

Kasari-Sea Ray tuoreemmalla tekniikalla

Sea Ray 21 Seville on 1980-luvun tilaihme, sillä runkopituudeltaan 6,3 metriä pitkässä veneessä on keulakajuutan lisäksi ohjaamon alle jäävä minikajuutta, pentteri sekä erillinen wc-tila. Silti vene ei ole liian ahtaan tuntuinen, ja oleilla kelpaa myös avotilan sohvilla.

Vuosimallin 1987 veneessä on neljännesvuosisadan verran nuorempi voimanlähde, MerCruiserin 4,3-litrainen 220 hevosvoiman bensasisäperämoottori. Ajotunteja sille on kertynyt vasta 110.

Jenkkipaketin hintapyyntö on 19 900 euroa.

Lisätiedot nautione.fi

Sea Ray 21 Seville ei kovin käytännöllinen kansitiloiltaan, mutta sisällä on kaksi toimivaa kajuuttaa. © Timo Sarkkinen / Otavamedia

Yhä puksuttava höyryhinaaja

S/S Vetäjä V edusti messujen nostalgiaosastoa. Vuonna 1891 rakennettu alus on viimeisin Suomessa käytössä ollut höyryhinaaja, vielä 1980-luvun alkuvuosinakin se toimi satamahinaajana. Vuosina 2011-2017 se koki vaiheittaisen peruskorjauksen, ja alus on edelleen täysin toimiva.

Hieman yli 21-metrinen Vetäjä V kuuluu merenkulun erikoismuseon, Forum Marinumin Aurajoen museolaivastoon.

Lisätiedot forum-marinum.fi

Höyryhinaaja S/S Vetäjä V palvelee edelleen, 127 vuotta syntymänsä jälkeen, koe- ja esittelyajoissa. © Timo Sarkkinen / Otavamedia

Lue myös nämä