Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Näin leudot talvet ovat vaikuttaneet venevakuutuksiin

Vakuutusyhtiöt ovat havahtuneet talviveneilyn lisääntymiseen poistamalla vuodenaikarajoituksia venevakuutusten sopimusehdoista. Mutta vain osin. Joillain vakuutusyhtiöllä on yhä vanhentuneita ehtoja talvikuukausina vesillä tapahtuneiden vahinkojen varalle.

21.04.2020

TekstiMarkus Ånäs

KuvatTomi Tähti

Suomen merialueen yli raivosi suuri myrsky 2000-luvun ensivuosikymmenen lopulla. Talvi oli tulossa, mutta koska oli vasta lokakuun loppu, saaristossa huviloilleen matkaavat pitivät vielä runsaslukuisena veneitään vesillä. Tuhot olivatkin aikamoiset, sillä venevahinkojen määrä ylitti jopa valtakunnallisen uutiskynnyksen.

Vaikka veneeni oli hyvin kiinnitetty, muun muassa vedenkorkeuden vaihtelu sai Busterin kolisemaan laituria vasten. Parraslista repeytyi irti ja näky oli lohduton, kun saavuin rantaan Korppoossa marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna. En ollut aiemmin tarvinnut venevakuutusta mihinkään, joten nyt pengoin korvaushakemusta varten vakuutusehdot esille. Hiukset nousivat pystyyn. Marraskuun alun jälkeen vesillä tapahtuneista onnettomuuksista korvattaisiin vain osa. Mutta ei hätää – vaikka jollain hauskalla naisennimellä nimetty myrsky ei näistä sopimusehdoista tiennyt mitään, se oli kuitenkin ajoittanut saapumisensa erinomaisesti, lokakuun viimeistä edellisen päivän iltaan. Koska myrsky oli todennettu jopa television pääuutislähetyksiä myöten ja samalta laituriltakin oli muita veneitä vaurioitunut, onnettomuushetki oli selkeästi todennettu ja kuului näin täyden korvauksen piiriin – tuurilla.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja veneilykausi on pidentynyt talven ajalle, joinain vuosina jopa ympärivuotiseksi. Myös vakuutusyhtiöt ovat seuranneet perässä. Vuodenaikarajoitukset ovat poistumassa monilta vakuutusyhtiöiltä, mutta päinvastaistakin on: Folksamin vakuutusehdoissa oli lauseke, ”marraskuun 1. päivän ja maaliskuun 31. päivän välisenä aikana vesillä sattuneissa vahingoissa on vakuutuksenottajalla 25 %:n lisäomavastuu vahingon määrästä”, mutta kun Folksamin asiakkuudet siirtyivät Fennialle, ehdot huonontuivat: ”Lisäomavastuut: vesillä marraskuun 1. päivän ja maaliskuun 31. päivän välisenä aikana sattuneen vahingon määrästä 30 %.”

Vakuutusehdot ovat kuitenkin nyt muuttuneet myös Fenniassa, jossa on poistettu omavastuun talvikorotus.

”Olimme jo aiemmin vahinkokäsittelyssä huomioineet sen vain niissä tilanteissa, joissa talviolosuhteilla oli vaikutusta vahingon tapahtumiseen. Näin ollen ehtomuutoksella ei ollut kovin suurta vaikutusta korvausratkaisuihin”, kertoo Fennian vastaava asiantuntija Anne Salonen-Kakko.

”Muita syitä talviomavastuun poistamiseen olivat muun muassa ilmastonmuutos ja kilpailutilanne.”

Ilmasto ei muutu Popissa

Toisaalta esimerkiksi Pop-vakuutus ei ole vielä reagoinut talvikuukausina lisääntyneeseen veneilyyn ja sen painoarvoon vakuutuksia valittaessa: ”Jos veneilet talvikaudella, vakuutuksen lisäomavastuu on 20 prosenttia vahingon määrästä joulukuun 1. ja maaliskuun 31. päivän välisenä aikana, ja vahinko on törmäys- tai myrskyturvasta korvattava.”

Paljon talvikuukausina veneilevien kannattaakin olla tarkkana, mihin vakuutusyhtiöön luottaa – kuten Salonen-Kakko näkee, kilpailu on koventunut myös tältä osin ja parempaa, kuin se vanha ja pitkään voimassa ollut, saattaa nykyisin olla tarjolla. Esimerkiksi OP Pohjola, LähiTapiola ja If vahinkovakuutusyhtiö sekä muun muassa Fennia ja Alandia eivät enää erittele talvikuukausina huvilalleen matkaavaa.

”Omavastuun talvikorotuksesta on luovuttu”, kertoo OP Pohjolan johtaja Markus Uimonen.

”Aiemmin talvikuukausilta ei peritty vakuutusmaksua. Veneilykausi kun päättyi, veneet laitettiin seisontaan ja kasko poistettiin. Nyt vakuutus on voimassa läpi vuoden, mutta sen hinnoittelu on talvikuukausilla matalampi.”

Uimonen näkee, että erityisesti isot veneet telakoidaan edelleen kuten ennenkin, säännöllisesti, mutta pienemmissä veneissä reagointi on lisääntynyt.

”Koska venevakuutus on nykyisin meillä aina voimassa, veneilijä voi laskea veneensä säiden niin salliessa myös talvella veteen, vakuutettuna. Nykyisin veneilijän ei tarvitse myöskään enää tehdä syksyisin tai keväisin ilmoitusta veneen telakoinnista tai vesillelaskusta.”

 

Jäissä ajat yhä omalla riskillä

Vaikka esimerkiksi Alandialla ei ole päivämäärärajoja, vakuutusehdoissa on nostettu erikseen esille talvikauteen liittyviä rajoituksia: ”Vakuutus ei korvaa jäissä käytöstä syntyneitä vahinkoja.”

Samoin Alandia ei korvaa muustakaan ”jäätymisestä, jäästä tai lumesta” seuranneita vahinkoja lainkaan, mutta niitä eivät korvaa muutkaan, eivät If, Fennia, LähiTapiola tai OP, jotka eivät itse jäissä ajamiselle aseta erikseen ehtoja. On kuitenkin luultavaa, että jos rikot veneesi ajamalla sillä jäiden keskellä, tämä kohta sopimuksesta nousee korvauksen maksamisen esteeksi edelleen.

”Vahinkotapahtuman sattuessa korvattavuus ratkaistaan tapauskohtaisesti. Laajasta venevakuutuksesta korvataan ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta aiheutunut vahinko. Tilanteessa, jossa ajat tarkoituksella veneellä jäiden seassa ja vene vahingoittuu, ei ole tapahtunut mitään vakuutusehdoissa korvattavaksi mainittua tapahtumaa. Tämän lisäksi venevakuutuksen rajoitusehtojen mukaan jäästä aiheutunutta vahinkoa ei korvata”, Salonen-Kakko täsmentää.

Uimonen kertoo, että suomalaiset veneilijät ovat huolellisia ja tietävät pääsääntöisesti hyvin veneensä soveltuvuuden eri olosuhteisiin.

”Esimerkiksi talviveneilyn lisääntyminen ei ole näkynyt korvaushakemusten määrässä millään lailla”, Uimonen sanoo.

Jäissä ajamisen aiheuttamista vaurioista ei Uimosen mukaan OP Pohjolalle ole tullut tänä talvena yhtään korvaushakemusta. ”Enkä muista, että olisi aiemminkaan.”

Lue myös nämä

X