Harvempi tietää, että jo ennen rallimenestystä hän oli Suomen mestari moottoripyöräilyssä. Vielä harvempi tietää, että Aaltonen saavutti mestaruuksia myös kilpaveneilyssä.
Sorarinkien voittaja
Lontoon Kensingtonissa syntynyt John Alfred Prestwich (1874–1952) oli brittiläinen insinööri, jonka nimi on jäänyt monelle moottoriurheilua seuranneelle yllättävän tuntemattomaksi. Sen sijaan hänen kehittämänsä Jap-kilpamoottori on todennäköisesti kaikkien motoristien tuntema merkki.
Prestwich perusti jo hyvin nuorena, vuonna 1895 Prestwich Manufacturing Company -nimisen yrityksen. Se valmisti Japmoottoreita Tottenhamissa, Lontoossa 1920- ja 1960-lukujen välillä. Merkin kulta-aika oli toisen maailmansodan jälkeen, jolloin Jap todella murskasi ennätyksiä sorapintaisilla ovaaliradoilla.
Mutta nyt soraränneistä takaisin veden äärelle, ja Lontoosta Suomen Turkuun. Turkuun siksi, että se oli 50 vuotta sitten Suomen kilpaveneilyn kannalta merkittävä kaupunki. Aurajoella järjestettiin vuosittain paljon kilpailuja. ”Nuo rohkeat miehet vaneriaskeissaan” päräyttelivät joella kuin konsanaan Pariisin kuuden tunnin kisoissa
Vuonna 1951 lehtitiedot kertoivat ensimmäisten Aurajoen Vauhtikisojen saaneen liikkeelle 7 110 maksanutta katsojaa – ja pummilla sisään livahtaneet pikkupojat sekä tuhatkunta Samppalinnanmäen salakatselijaa päälle. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita tultiin katsomaan ja kokemaan Ruotsia myöten, sillä siihen aikaan ajettiin kilpaveneillä myös maaotteluja.
Kun naapurin kuskit saapuivat satamaan, seuraavan aamun lehdestä saatiin lukea, keitä kilpasankareita oli saapunut haastamaan kotimaisia kilpakuskeja. Siihen aikaan myös mekaanikot muistettiin mainita uutisissa.
Tällä veneellä A. Aaltonen ja R. Aaltonen ajoivat Japin moottorin vauhdittamina useita mestaruuksia.
Kilpaveneen ratti 1950-luvulta. Vasemmalla näkyy ”dead man´s handle”, ruotsiksi ”död mans grepp”. Kauhukahva oli oikeastaan ainoa paikka veneessä, josta kuski roikkui mukana kyydissä. Kaasuvipua puristettiin kahvaa vasten ja kone pysähtyi kuskin otteen irrotessa esimerkiksi veneen kaatumisen takia.
Japin suora pakoputki melusi varmasti miehekkäästi ja Aurajoen rannoilla koettiin vauhdin hurmaa katsomossakin.
Jap kävi aalloilla
Venemessuilla oli Nissen museon osastolla Rauno Aaltosen vesispeedway-kilpavene, jonka on rakentanut Jorma Pulkkinen Loviisassa vuonna 1953. Veneellä on kilpailtu kansainvälisessä C-luokassa. Moottorikokonaisuus on suunniteltu ja rakennettu Turussa, Oy A.F. Aaltosen kilpatallissa 1954. Sen perustana oli alunperin speedwaypyöriin suunniteltu Jap-moottori, jonka on rakentanut Englannissa edellä mainittu Prestwich Industries Ltd.
Jap oli kummajainen Evinrude, Johnson-, Archimedes- ja Mercury- kilpamoottorien joukossa, mutta osoittautui toimivaksi ja tehokkaaksi. C-luokassa Japista tuli valtamerkki joksikin aikaa ja myös pienemmässä, Mercuryn hallitsemassa A-luokassa Jap näytti kyntensä, ohjaimissaan tietysti nuori Rauno Aaltonen.
Yksipyttyisen moottorin sylinteritilavuus on 500 kuutiosenttimetriä. Sylinterin halkaisija on 80 millimetriä ja iskun pituus peräti 99 millimetriä. Puristussuhteeksi ilmoitettiin 15,5:1. ”Kynttilälle” tuotti virtaa magneettosytytys ja polttoaineena käytettiin metanolia. Tehoa Jap antoi noin 55 hevosvoimaa, kun kierroksia koneessa oli noin 6 800. Rauno Aaltosen veneelle se antoi parhaimmillaan peräti 63 solmun nopeuden, joka on tällaisilla pienillä ”lätkyttimillä” ajaville varmasti ollut unohtumaton kokemus.
Aluksi moottorit sijoitettiin veneeseen samaan pystyasentoon kuin moottoripyörissäkin. Sitten ne käännettiin kyljelleen painopisteen laskemiseksi. Hankaluutena oli saada öljy kiertämään koneessa, eikä polttoaineensyöttökään ollut ongelmatonta. Tankki, jonka yhteydessä oli yleensä myös öljysäiliö, oli ensin moottorin päällä. Kun sitä laskettiin, metanoli ei enää valunutkaan kaasuttimelle omalla painollaan.
Avuksi keksittiin ilmalla täytetty kuorma-auton sisäkumi, joka tungettiin pienen keulakannen alle. Renkaasta saadulla paineilmalla saatiin painettua polttoainetta koneelle juuri lähdön verran. Messuilla esillä olleessa Rauno Aaltosen veneessä ei ilmeisesti kuitenkaan käytetty tätä sisärengaskikkaa, vaan sähkötoimista polttoainepumppua, joka imi ja painoi keulakannen alla olleesta pienestä tankista tarvittavan määrän ”kakkua” koneelle.
Japissa oli myös erikoisuus, jolla se poikkesi muista perämoottoreista. Käännettäessä varsinainen voimaosa pysyi paikallaan ja vain alaosa, siis rikiputki ja potkuri, kääntyivät.
Vanha kuva ilmeisesti Aaltosten kilpatallilta. Japit olivat vielä tässä vaiheessa pystyasennossa moottoripyörien tapaan. Edessä alhaalla ”Ragge” Friberg Ruotsista, vasemmalla H. Hietarinta, oikealla ”Augu” Aaltonen ja ylimpänä Gunnar Lindroos. Mutta kuka on tuo viides?
Mestaruuksia ja kylmiä kylpyjä
Kyseistä venettä ja monia muita vastaavia ajoivat sekä kauppaneuvos August Aaltonen että Rauno Aaltonen. Tallin saavutuksiin kuuluivat mm. Pohjoismaiden mestaruus sekä useita Suomen mestaruuksia eri luokissa. Aina ei Aaltosillakaan juhlittu. Välillä Aurajoesta nostettiin märkä ja viluinen mestari. Kisan aikana syntyvä ristiaallokko on jokiuomassa joskus oikullista ja vauhdissa piilee aina omat vaaransa. Veneitä kaatui tuon tuostakin.
Ensimmäiset kisat pidettiin varhain keväällä, ja Rauno Aaltonen totesikin jossain haastattelussa aloittavansa uimakauden yleensä jo toukokuussa.
Rauno Aaltosen vene ja Jap-kilpamoottori nostettiin varastoon 1959. Nyttemmin se on liitetty arvoiselleen paikalle Turun Forum Marinumin kokoelmiin.
