Jutut

Nissen aarteita: Selvahan se!

Italiaa ei aina mielletä kovin helposti ”perämoottorimaaksi”, mutta on sielläkin koneita rustattu. Selva Marine on yksi pitkään alalla olleista merkeistä, ja siksi on ehkä perusteltua käydä läpi hieman merkin historiaa ja katsoa, mistä se on kotoisin. Tämä juttu on julkaistu Nissen aarteita -palstalla Kipparissa 7/2004.

13.01.2019

Tekstija kuvat Juha Virtanen

Ensimmäiset Selvat tulivat markkinoille sotien jälkeen vuonna 1945.  Yhtiömuoto on muuttunut vuosien varrella toiminnan laajentumisen mukaisesti, mutta sen perustivat Lorenzo Selva Sr ja Ezio Selva Sr. Aluksi Lorenzo Selva pyöritti yritystä yksin. Ezio Selva Sr. oli johdossa vuosina 1964–71.

Alunperin yritys käynnistyi Sesto San Giovannissa Milanossa, josta se muutettiin 1959 nykyiseen paikkaansa Tiranon kaupunkiin, joka sijaitsee Valtellinassa lähellä Italian ja Sveitsin rajaa.

Selva Marinen tuotannossa on ollut perämoottorien ohella myös veneitä. Suomessakin tunnetaan erityisesti Selvan kovapohjaiset kumiveneet. Yritys on myös tehnyt alihankintana osia muille venemoottorivalmistajille, kuten OMC:lle ja Yanmarille. Aivan alussa yritys toimitti myös Innocentille joitakin osia legendaariseen  Lambrettan skootteriin.

Erään englantilaislähteen mukaan italialaisilla olisi ollut yhteistyötä myös British Seagullin kanssa, ja uusimmat Seagullit olisivat olleet periaatteessa Selvan  moottoreita.

Suomessa vähän

Selvoja on viety ympäri maailmaa, Suomessakin maahantuontia on yritetty esimerkiksi 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Silloin esimerkiksi helsinkiläinen  Oy Tradex Ab toi maahan 6-, 12-, 22- ja 35-hevosvoimaisia Selvan moottoreita.

Pienin, kuvissakin oleva kuuden hevosvoiman kone oli yksisylinterinen. Isommissa pyttyjä oli kaksi. Vuodelta 1970 peräisin olevien teknisten tietojen mukaan tämä kuusihevosvoimainen moottori kiersi parhaimmillaan 5 200 kierrosta minuutissa. Sen sylinteritilavuus oli 114 kuutiosenttimetriä.

Konekopan tarra kuulemma kertoo moottorissa olleen kärjettömän sytytyksen.

Vesijäähdytteinen moottori voitiin varustaa myös kaukohallintalaitteella, joka oli lisävaruste. Vaihteistossa oli tyypilliseen tapaan asennot eteen–vapaa–taakse.  Välityssuhde oli 12:23. Kuusiheppaisen paino oli 25 kiloa. Moottori maksoi reilut kolmekymmentä vuotta sitten vähän yli 1 500 markkaa.

Selvaa on yritetty tuoda maahan myös ilmeisesti jossain muussa vaiheessa, mutta markkinat eivät ole auenneet kunnolla. Vasta 1990-luvun puolivälissä Selvaa ryhdyttiin tuomaan tosissaan, mutta se ei ole koskaan päässyt lohkaisemaan isoa lovea isojen valtamerkkien hallitsemista markkinoista.

Vuosimalli löydettävissä

Jos sattuu törmäämään vanhaan Selvaan, moottorin valmistusvuoden saa selville numerosarjasta, joka on stanssattu yleensä moottorin kylkeen. Sarjanumeron  ensimmäiset kaksi numeroa kertovat vuosimallin. Esimerkiksi vuoden 1971 syyskuun ja vuoden 1972 elokuun lopun välisenä aikana on tehty vuosimallin 1972 moottoreita ja sarjanumero alkaa luvulla 72. Sääntö pätee vuosimalliin 1980 asti.

Koneeseen stanssattu numerosarja paljastaa Nissen museossa olevan moottorin olevan vuosimallia 1975.

Sen jälkeen numero on väärin päin, eli vuosimallin 1981 moottorin sarjanumero alkaa numeroilla 18, ja kun tullaan vuosimallin 1990 Selvaan, niin sarjanumero
alkaa numeroilla 09. Samaa logiikkaa noudatetaan vuosimalliin 1994 asti. Sen jälkeen systeemi muuttuu, mutta ei siitä sen enempää, koska tällä palstallahan
käsitellään vain vanhoja moottoreita.

Vanhoihin perämoottoreihin pääsee tutustumaan kesäaikaan Outboard-museossa, joka sijaitsee Tirmoossa Porvoon saaristossa, Kalastusosuuskunnan rantavajassa.

Museossa esitetään sarjavalmisteisen perämoottorin 100-vuotista historiaa Nisse Häggblomin opastuksella. Kaikki moottorit ovat käyttökunnossa.

Tämä juttu on julkaistu Nissen aarteita -palstalla Kipparissa 7/2004.

Lue myös nämä

X