Tilaa
Jutut

Norppakanta saavutti Saimaalla jo vuodelle 2025 asetetun tavoitteen – Näistä syistä se johtuu

Metsähallituksen arvion mukaan saimaannorppayksilöitä oli lokakuun puolivälissä 410.

28.10.2019

TekstiJukka Hiiro

Saimaannorppia oli lokakuun puolivälissä 410 yksilöä, arvioi Metsähallitus. Kanta on siis kasvanut, sillä vuosi sitten lokakuussa norppia arveltiin saimaalla olevan 380–400 yksilöä.

Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan norppakannan kasvu osoittaa, että suojelu on ollut onnistunutta. Saimaannorppa on silti yhä erittäin uhanalainen ja suojelutoimia tarvitaan vielä pitkään.

”Norppakannan kasvu on todellinen ilouutinen. Kun WWF aloitti lajin suojelun vuonna 1979, Saimaassa ui hieman yli 100 norppaa. Nyt yksilöitä arvioidaan olevan yli 400. Kannan kasvu on jälleen yksi osoitus siitä, että kova työ palkitaan myös luonnonsuojelussa”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder toteaa tiedotteessa.

Norppakannan kasvua selittävät WWF:n mukaan erityisesti laajentuneet verkkokalastusrajoitukset sekä se, että vähälumisina talvina norppien pesintää varten on ryhdytty kolaamaan niin sanottuja apukinoksia.

Saimaannorpan suojelua ohjaa ympäristöministeriön vuonna 2017 päivittämä ”saimaannorpan suojelustrategia”. Siinä päätavoite on  norppakannan vakaa kasvu niin kauan, että se on saavuttanut suotuisan suojelun tason.

”Suojelun tasoa voidaan pitää suotuisana, kun kanta on tarpeeksi iso, norpalla on riittävästi sille sopivaa elinympäristöä eikä lajin luontainen esiintymisalue supistu. Käytännössä se tarkoittaa, että strategian päätavoite on saavutettu, kun lajin tulevaisuus on turvattu pitkällä aikavälillä. Vielä ei olla tässä pisteessä”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen avaa termistöä tiedotteessa.

Saimaannorpan suojelustrategian välitavoitteeksi oli asetettu, että kanta kasvaa vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Vaikka raja ylittyi jo nyt, ei norppa WWF:n mukaan ole turvassa. Koska norppa on pesinnässään riippuvainen lumesta ja jäästä, on etenkin voimistuva ilmastonmuutos sille vaaraksi.

”Jos kolattavaa ei ole, norppakannan kasvussa auttaneet apukinoksetkin jäävät tekemättä. Parhaillaan kehitellään keinopesiä täysin lumettomien talvien varalle”, Luukkonen sanoo.

Saimaannorppakanta on iso ja levinnyt laajalle alueelle, ja lisäksi geneettinen vaihtelu on kannan pienen koon vuoksi vähäistä. Nämä ovat tekijöitä, jotka heikentävät WWF:n mukaan norpan kykyä sopeutua muuttuvaan ympäristöön.

”Tänään voimme iloita kannan kasvusta, mutta huomenna on tartuttava jälleen toimeen. Norppakanta on saatava kasvamaan vielä nopeammin lajin tulevaisuuden turvaamiseksi. Meidän on muistettava, että jos saimaannorppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta”, Luukkonen sanoo.

Lue myös nämä

X