Kumijoustimella varustettu köysi kiinteine silmukoineen ja jousihakoineen on hyvä kotisatamaan kiinnittyessä. Pleissattu silmukka on lujuudeltaan solmua parempi, mikä rauhoittaa veneen jäädessä pitkäksi aikaa yksin. Köydet voi tehdä määrämittaisiksi ja joustimen sijoittaa juuri sopivaan kohtaan.
Kun lähdetään reissuun, tilanne muuttuu. Oudon sataman laiturissa voi odottaa knaapeja, pollareita, lenkkejä tai kaiteita, eri paksuisesta raudasta tai vaikka puuparrusta valmistettuna. Silloin ahtaat haat ja lenkit sekä tielle kääntyvä joustin haittaavat kiinnittymistä ja tukkivat lenkit niin, että seuraavien on vaikea saada köysiään paikoilleen – ainakaan hakoineen ja kumipamppuineen.
Suora köysi sellaisenaan ja sorkka-, paalu- ja knaapisolmut osaava gasti on nopein ja turvallisin apu. Oikein käytettynä niillä saa veneen paikoilleen nopeimmin mihin tahansa kiinnitykseen. Lisäksi ne takaavat kaikille veneille vaivattoman irrottautumisen riippumatta siitä, missä järjestyksessä matkaa lähdetään jatkamaan.
KNAAPISOLMU
Tee näin:
-
![]()
- Vedä yksi kierros köyttä knaapin jalan ympäri, niin saat raskaan vedon pois käsistäsi.
-
![]()
- Vedä seuraava kierros köyttä ristiin knaapin sarvien yli, niin köysi lakkaa luistamasta.
-
![]()
- Käännä yksi silmukka sarven ympäri, niin köysi lukittuu paikalleen.
-
![]()
- Tee vielä yksi silmukka toiseen sarveen varmistukseksi.
Älä tee näin:
Älä tuki knaapia ylimääräisillä kierroksilla, silmukoilla tai köyden irtopäällä.
Kun kiristät kiinnitystä yöksi tai tuulen kääntyessä, älä kiedo lisäkierroksia kiintopäätä vanhan solmun päälle. Silloin teet vain köyden vapauttamisen vaikeammaksi.
Pari perussolmua oikein käytettynä ovat kiinnityshakoja nopeampi ja näppärämpi tapa vierassatamissa.
SIANSORKKA
Ensimmäinen monen veneilijän oppima venesolmu on siansorkka eli virallisesti kaksoispolvi. Se oli yleinen solmu etenkin aikana, jolloin veneet kiinnitettiin laiturin tolppiin, eikä knaapeihin tai renkaisiin.
Siansorkan hyviä puolia ovat sen tekemisen nopeus ja avattavuus myös vedossa. Siansorkan voi tehdä etukäteen valmiiksi, jolloin köysikierrokset vain pudotetaan tolpan ympärille.
Huono puoli siansorkassa on, että solmu saattaa löystyä etenkin, jos vene pääsee liikkumaan ja veto köyteen on epätasaista. Märässä köydessä sen avaaminen voi olla vaikeaa.
Siansorkka tehdään kiepauttamalla kaksi lenkkiä päällekkäin niin, että veneestä tuleva köydenpää ei ole alimmaisena, vaan vapaa pää kiertyy sen alta. Sen jälkeen vapaa pää kiepsaistaan toisen kerran tolpan ympäri niin, että loppu köysi jää lenkin alle.
PAALUSOLMU
Paalusolmua sanotaan solmujen kuninkaaksi, ja sen osaaminen kuuluu jokaisen vesillä liikkujan perustaitoihin. Solmu tunnetaan myös sen ruotsinkielisellä nimellä: pålstek.
Paalusolmun etu on siinä, että sillä aikaan saatu silmukka ei kiristy vedossakaan. Siksi se on erityisen hyödyllinen esimerkiksi talvella, sillä paaluun tai knaapiin vedossa kiristynyt solmu voi olla miltei mahdoton avata jos köysi on ollut märkä ja se on jäätynyt.
Muista kuitenkin, että esimerkiksi ristipollariin teet juuri sen kokoisen silmukan, että se saadaan paikoilleen ja pois solmua avaamatta. Tarvittaessa lyöt vielä varmistuslenkin nostamalla silmukan pollarin yli, kuten videossa näytetään.
NÄIN KIINNITYT PAALUSOLMULLA POLLARIIN
Tee näin:
Tee silmukka reilusti suureksi.
Jos pollarissa on jo toisen veneen silmukka, pujota omasi alakautta sen läpi ja nosta vasta sitten paikalleen.
Jos köysiä on useita, viimeksi tullut pujottaa köytensä aina kaikkien muiden silmukoiden läpi.
Veneiden lähtiessä jokainen saa oman köytensä irti muihin kajoamatta: nostat vain sen ylös pollarista ja annat solahtaa silmukoiden läpi vapaaksi.
Älä tee näin:
Laittamalla oman silmukkasi muiden päälle, pakotat kaikki irrottamaan sinun silmukkasi, ennen kuin he saavat omansa irti.
