Jutut

Pelastuslautta on avomeriveneen henkivakuutus ja huolto on tarkkaa työtä

Mikä on pelastuslautta? Eli mitä sisältävät valkoiset kontit, jollaisia näkee kiinnitettynä veneiden kansilla ja kaiteissa? Miten lauttaa huolletaan ja mitä sen käytössä ja säilytyksessä pitää ottaa huomioon? Kuinka lauttaa käytetään? Päätimme ottaa asiasta selvää.

28.12.2018

Tekstija kuvat Jyrki Helminen ja Risto Saukonpää

Pelastuslauttoja on totuttu pitämään avomerialusten varusteina. Pelastuslautta soveltuu kuitenkin kaikkiin pulpettivenettä suurempiin veneisiin ja tarjoaa turvaa kaikilla vesialueilla. Veneen jättämiseen pakottavan onnettomuuden sattuessa ei ole suurta merkitystä sillä, ollaanko saaristossa vai avomerellä. Vesi on yhtä kylmää kaikkialla. Jos ainoa pakokeino on hypätä veteen, altistutaan hypotermialle ja miehistöä uhkaava vaara muuttuu vain toiseksi. Pelastuslautta tarjoaa tällöin ainoan mahdollisuuden selviytyä hätätilanteesta kirjaimellisesti ”kuivin jaloin”. Jollaa tai muuta apuvenettä ei voi pitää pelastuslautan korvaajana, sillä katettu lautta suojaa myös tuulelta ja sateelta, eikä sitä uhkaa vedellä täyttyminen.

Pelastuslauttojen hinta alkaa parista tuhannesta eurosta, mikä äkkiseltään vaikuttaa melko suurelta panostukselta varusteeseen, jota huolellinen veneilijä ei toivon mukaan koskaan tarvitse. Lautan tarpeellisuutta tuleekin pohtia oman veneilyalueen perusteella, sillä saaristossa ja rannikolla pelastusviranomaisten apu on lähempänä kuin keskellä Itämerta saati Atlantilla.

Kysymys on kuitenkin viime kädessä siitä, kuinka paljon on valmis maksamaan merkittävästi parantuvasta turvallisuudesta.

Apua on huomattavasti parempi kutsua pelastuslautan suojista kuin meressä liivien varassa kelluessa.

Lauttoja joka lähtöön

Lauttamalleja löytyy eri valmistajilta useita kymmeniä pienistä huviveneiden neljän hengen lautoista aina valtamerialusten 150 hengen lauttoihin. Niitä on kiinteäkuorisia ja kassimalleja. Edelliset eli konttimalliset voidaan kiinnittää kannelle tai kaiteeseen, mistä lautta on helppo pudottaa mereen ja laukaista. Kassilauttaa voi säilyttää myös veneen sisätiloissa, jos kansitilaa on rajoitetusti tai veneen kaiteet eivät kestä lautan painoa. Tällöin kassi pitää kantaa hätätilanteessa kannelle, pudottaa veteen ja laukaista.

Lauttamalleja löytyy kiinteäkuorisia, kuten kuvassa, sekä kassimallisia. Otavamedia

Tiukat rajat lautan pakkauksen koolle ja painolle asettaa se, että sen tulee olla yhden hengen käsiteltävissä. Pakkauksen koko taas rajoittaa lautan varusteita.

”Lautta on aina paras kompromissi koon ja varustuksen suhteen”, Viking Life-Saving Equipment Oy:n huoltopäällikkö Tomi Laitio toteaa.

Huvivenelauttojen hinnoista Laitio toteaa, että hintaero neljän ja kuuden hengen lautan välillä on yleensä todella pieni. Sen lisäksi valinta kontti- ja kassimallisen lautan välillä on lähinnä tilakysymys, sillä molemmissa on sisällä sama lautta. Laitio kuitenkin muistuttaa, että konttilautta on käyttövalmiimpi ollessaan kiinnitettynä kannelle tai kaiteeseen.

Huoltoon valmistajan ohjeiden mukaisesti

Pelastuslautat, kuten kaikki veneilyn turvallisuusvälineet, tarvitsevat säännöllistä huoltoa. Veimme huoltoon Helsingin Navigaatioseuran koulutusvene Navis V:n pelastuslautan, joka on Vikingin kahdeksan hengen konttilautta vuodelta 2001. Vikingin suositus on, että huvivenelautat käytettäisiin huollossa kahden vuoden välein ja uudet, itsestään kääntyvät ja tyhjiöpakatut lautat kolmen vuoden välein.

Suomessa Viking-pelastuslauttoja edustaa Viking Life-Saving Equipment Oy, joka on tanskalaisen konsernin tytäryhtiö. Yrityksen huoltokeskus sijaitsee Liedossa. Huoltokeskus vastaanottaa huoltopäällikkö Laition mukaan noin 1 600 lauttaa vuodessa, joista noin 200 on huvivenelauttoja.

Suurin osa lautoista tulee erilaisilta rahti- ja matkustaja-aluksilta ja töitä riittää Laition mukaan tasaisesti ympäri vuoden.

Lautan huoltoa ei kannata laiminlyödä, sillä jos lautan sisään on päässyt kosteutta, aiheuttaa se ennen pitkää homehtumisen, mikä olennaisesti heikentää materiaalien kestävyyttä. Muita välttämättömiä tarkastuskohteita ovat lautan kaasupullo sekä laukaisinkoneisto, joiden toiminta on kriittistä lautan täyttymiselle.

Lautan huollattaminen on kuitenkin veneilijän omantunnon varassa, sillä viranomaisen edellyttämää huoltopakkoa tai kuntotarkastusta ei ole. Lautan huollattaminen joutuu ainoastaan silloin syyniin, jos haluaa katsastaa veneensä I-luokkaan (avomeri).

Suomen Veneilyliiton ja Suomen Purjehtijaliiton katsastusvaatimusten mukaan pelastuslautta on pakollinen turvallisuusväline ja liittojen yhteisissä katsastusohjeissa edellytetään, että lautta on vuosittain tarkastettava valmistajan ohjeen mukaisesti hyväksytyssä huoltoliikkeessä.

”Jos lautta on tarkastamaton veneen katsastushetkellä, ei venettä voida hyväksyä katsastetuksi I-luokkaan, vaan luokka on pudotettava siihen, missä lauttaa ei tarvita”, Suomen Veneilyliiton varapuheenjohtaja ja veneilyturvallisuustoimikunnan puheenjohtaja Martti Ottosson kertoo.

Ottossonin mukaan katsastajia on ohjeistettu keskeyttämään katsastus, jos lautta on huoltamatta. Tällöin kipparia kehotetaan toimittamaan lautta tarkastettavaksi ja katsastusta jatketaan, kun lautta on palannut huollosta.

”Pelastuslautta on suoraan turvallisuuteen vaikuttava varuste ja sen puuttuminen estää luokkaan hyväksymisen. Tarkastamaton lautta katsotaan samaksi kuin lautan puuttuminen”, Ottosson painottaa.

Huoltaminen ammattityötä

Vaikka veneily tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia ”tee-se-itse”-miehelle, niin pelastuslautan huolto ei kuulu niihin. Lautan avaaminen, tarkastaminen, mahdollisten vikojen korjaaminen ja sen uudelleen kokoaminen vaativat ammattitaitoa. Vikingin  huoltohenkilökunnan koulutusvaatimukset ovat kovat, sillä jokainen lauttamalli  edellyttää oman huoltosertifi kaatti-kurssin suorittamista ja malleja on yli 30.

Yksittäinen sertifikaatti on voimassa kolme vuotta, minkä jälkeen pelastuslautta huoltajan pitää osallistua uusintakurssille. Lauttamallien lisäksi huoltotoimenpiteisiin vaikuttaa lautan ikä, sillä lauttojen rakenteet, ominaisuudet ja varusteet ovat muuttuneet vuosien aikana. Ammattimerenkulun lauttojen huoltovaatimuksiin vaikuttavat lisäksi IMO/SOLAS-säädökset, jotka muuttuvat usein.

Lautta täytetään ja tiiviys tarkistetaan mittaamalla kellukkeiden ilmanpaine tunti täytön jälkeen, missä ajassa paine saa alentua korkeintaan viisi prosenttia. Kaikki työvaiheet ja tulokset merkitään tarkasti huoltokirjaan. Lautan sisällä näkyy osa lautan hätävarustuksesta. Otavamedia

Jokaisesta lauttamallista on laadittu vaihe vaiheelta etenevä huolto-opas. Sen lisäksi huoltajien täytyy ottaa huomioon runsas määrä ammattimerenkulun lauttoja koskevia maakohtaisia erityisvaatimuksia, joita lisäksi päivitetään useampaan kertaan vuoden aikana. Näin lautan huolto sekä varusteet saattavat hiukan vaihdella sen perusteella, mihin maahan rekisteröidystä aluksesta lautat ovat.

Lautta täytetään ja tiiviys tarkistetaan mittaamalla kellukkeiden ilmanpaine tunti täytön jälkeen, missä ajassa paine saa alentua korkeintaan viisi prosenttia. Kaikki työvaiheet ja tulokset merkitään tarkasti huoltokirjaan. Lautan sisällä näkyy osa lautan hätävarustuksesta.

Lautan hätävarustepakkauksen sisältö levitettynä esille tarkastusta varten. Huollon kohteena olevassa lautassa se sisältää muun muassa paikkaustarvikkeet, laskuvarjoraketteja sekä äyskärin, jolla saa kauhottua lautan sisään kömpiessä tulleen veden pois.

Vikingin pelastuslautoissa käytetään useiden eri valmistajien osia ja jokaisella  valmistajalla on omat sääntönsä ja vaatimuksensa. Lisäksi jokaisella osavalmistajalla on osiinsa omat työkalunsa, joiden kaikkien tuntemusta huoltajilta vaaditaan.

Lauttojen huolto vaatii teoreettisen tiedon lisäksi myös fyysistä voimaa, sillä esimerkiksi 4–8 hengen huvivenelautan pakkaamiseen tarvitaan kaksi henkeä, suurimpiin 100–150 hengen lauttojen kokoaminen vaatii peräti 4–6 henkeä.

Kaikki Vikingin lautat huolletaan samojen periaatteiden mukaisesti. Huvivenelauttojen huollossa pois jäävät ainoastaan kansainvälisen merenkulunorganisaation IMO:n testit, sillä huvivenepuolen säännöt eivät niitä vaadi.

Huoltoa seuraamassa – vastinetta rahalle

Jotta lautan saa veneestä huoltoon, täytyy hiukan hikoilla: veneestä autoon ja autosta huollon pihaan. Siihen päättyy lautan omistajan urakka. Omat vaivat tosin kutistuvat pieneksi, kun aloittaa huoltomiesten työn seuraamisen.

Vikingin huoltomiehet Jarno Ahde ja Mikko Rihko vastaanottavat lautan ja siirtävät sen kärryillä huoltoalueelle, jossa ensimmäiseksi lautan tiedot kirjataan Vikingin  maailmanlaajuiseen atk-järjestelmään. Lautan sisällä olevien tarvikkeiden mukana seuraa huollon lokikortti, josta käyvät ilmi lautan tiedot, koska se on huollettu viimeksi ja mitä toimenpiteitä sille on tehty. Näin lautan kuntoa voidaan seurata tarkasti ja  mahdollisissa ongelmatilanteissa pystytään tarkistamaan, missä ja kuka edellisen huollon on tehnyt. Tietojen kirjaamisen jälkeen huoltomiehet irrottavat lautan kontin kiinnitysremmit, eli niin sanotut heikkolenkit, jotka katkeavat itsestään, kun lautta laukeaa.

Pelastuslautan pohjassa näkyvät niin sanotut meriankkurit eli pussit, jotka vedellä täyttyessään tasapainottavat lauttaa ja vähentävät sen keinumista. © Otavamedia

Nyt alkaa varsinainen huolto ja huoltokaksikko Ahde-Rihko aloittaa yksityiskohtaisen tarkastuspöytäkirjan läpikäymisen. He avaavat ensimmäiseksi kontin, jonka sisältä paljastuu varsinainen lautta erittäin tiiviisti taiteltuna kasana. Lautta on kontin sisällä huolellisesti talkittu, jotta luonnonkumiset osat eivät tarttuisi toisiinsa kiinni.

Seuraavaksi huoltomiehet irrottavat lautan kiinnityshihnat, jotka on valmiiksi osittain katkaistu, jotta ne antavat periksi lautan täyttyessä. Lauttaa viikataan ensin vain vähän auki, jotta lautan täyttämisestä huolehtiva neljän kilon kaasupullo saadaan irrotettua. Tämän jälkeen lautta viikataan täysin auki ja täytetään ilmalla. Ilma jätetään lautan sisään tunniksi, minkä aikana vuotoa saa olla korkeintaan viisi prosenttia. Lautan täytön yhteydessä testataan myös ylipaineventtiilien toiminta. Se on olennaista, sillä lautan kaasupullo on aina hiukan ylitäytetty, jotta kaasu varmasti riittää täyttämään lautan kaikissa lämpötiloissa.

Kun lautta on saatu kontista pois, viedään kuoripalat huoltoon. Kuori pestään sekä sisältä että ulkoa ja tarkastetaan halkeamien ja lohkeamien varalta. Vahingoittuneet paikat korjataan ja maalataan. Varusteet vaihdetaan määräajoin.

Huoltomiehet jatkavat tarkastamalla lautan ulko- ja sisävalojen paristot ja etenevät  tarkastamaan lautan hätävarustuksen, joka tarvittaessa päivitetään. Kaikki varusteet vaihdetaan vähintään viiden vuoden välein. Hätävarustuksen sisältö ja laajuus vaihtelee lautan iän ja mallin mukaan. Huollettavassa lautassa on niin sanottu UKvarustus, joka sisältää monipuolisen hätävarustuksen sekä erillisen hätäpakkauksen.

Hätävarustus löytyy lautan sisältä omista pusseistaan, jotka ovat naruilla kiinni lautan reunoissa. Niiden käyttöä opastavat useat lautan sisällä olevat kuvalliset ja sanalliset ohjeet. Huollettavassa lautassa on kattava valikoima erilaisia hätävarusteita: mela, pumppu, ankkuri, heittoliina. Niiden lisäksi lautasta löytyy hätäpakkaus, joka sisältää kaksi laskuvarjorakettia, kolme hätäsoihtua, taskulampun morsetoiminnolla, pillin, varapatterit, äyskärin, sienen, meritautilääkettä sekä lautan korjaussarjan, jossa on lankaa, sakset, hiekkapaperia, paikkaussarja, pensseli ja liimaa.

Tärkeimpänä varusteena voidaan pitää veistä, jolla lauta kiinnitysköysi veneeseen voidaan katkaista. Ilman sitä uhkana on, että uppoava alus vetää lautan mukanaan, ellei lautassa ole vesipainelaukaisinta.

Lautan hätävarustepakkauksen sisältö levitettynä esille tarkastusta varten. Huollon kohteena olevassa lautassa se sisältää muun muassa paikkaustarvikkeet, laskuvarjoraketteja sekä äyskärin, jolla saa kauhottua lautan sisään kömpiessä tulleen veden pois. © Otavamedia

Seuraava huoltokohde on lautan kaasupullo, jonka huoltomiehet testaavat. Pullo punnitaan ja sille tehdään yleinen kuntotarkastus. Mahdollisia erillistöitä, joista asiakas joutuu maksamaan erikseen, ovat pullon täyttö ja kymmenen vuoden välein tehtävä pullon painetestaus.

Ennen lautan fyysistä tarkastusta huoltomiehet mittaavat lautan paineen, joka tässä tapauksessa oli pysynyt vaadituissa rajoissa.

Fyysisessä tarkastuksessa tutkitaan ensin lautan päällysrakenteet. Sen jälkeen testataan kellukkeiden tiiviys yksitellen. Tämän jälkeen kellukkeet paineistetaan uudestaan ja niiden paine mitataan. Seuraavaksi tarkastetaan lautan kontissa olevan huoltotarran merkinnät sekä käydään läpi lautan letkut ja venttiilit.

Joissakin lauttamalleissa on päänmentävä tähystysaukko, josta voi tähystää ympäristöä ilman vaaraa, että kovassakaan merenkäynnissä lautan sisään tulisi vettä.

Jos pelastuslautan laukaisunaru on kiinnitetty veneeseen, on lautan tärkein varuste veitsi, jolla kiinnitysköyden voi katkaista. Muuten on vaara, että uppoava vene vetää lautan mukanaan. Veitsen on syytä olla erityisesti tähän tarkoitukseen valmistettu tylppäkärkinen malli, jolla saa köyden poikki, mutta ei puhkaise itse lauttaa.

Mahtuuko, ei mahdu, mahtuu

Nyt varsinaiset huoltotoimenpiteet on tehty ja alkaa lautan uudelleen pakkaaminen. Huoltomiehet tyhjentävät ensin lautan kellukkeet, jonka jälkeen alkaa melkoiselta palapeliltä vaikuttava lautan kaikkien narujen ja osien paikalleen asettelu. Jokainen niistä pitää laittaa täsmälleen oikeaan paikkaan, jotta lautan saa yleensä taiteltua takaisin kasaan, mahdutettua kuoreen ja toimimaan.

Kun lautan osat ovat löytäneet paikkansa, asetetaan viimeiseksi kaasupullo lautan ja kuoren väliin. Lautan ollessa vielä täysin auki, huoltomiehet sivelevät talkkia sen kumiosiin.

Ennen varsinaista taittelua huoltomiehet asettavat lautan ylimmän kellukkeen siten, että se voi täyttyä vapaasti ensimmäisenä. Sen ansiosta lautta pysyy pinnalla myös kovassa aallokossa, eikä täyty vedellä ennen kuin se on täysin laajentunut.

Tällä välin huollettu kontti on tuotu paikalle ja huoltomiehet laittavat sen sisälle suojamuovin, jonka sisään lautta jää. Huoltopäällikkö Laitio huomauttaa, että uusimmat lautat pakataan kassin ja kontin sisällä ilmatiiviiseen alumiinipussiin, jonka ansiosta lautta on suojassa, vaikka säilytyskuoren sisälle pääsisikin vettä.

Taittelun jälkeen lautta suojataan kontin sisällä kelmulla. Joidenkin valmistajien, kuten muun muassa Vikingin uusimmat lauttamallit on pakattu ilmatiiviiseen alumiinipussiin, joka suojaa lauttaa entistä tehokkaammin kosteutta vastaan. © Otavamedia

”Vikingin kontteja on kehitetty entisestään ja niiden virtaviivaista muotoilua lisätty, jotta ne näyttäisivät mahdollisimman hyvältä veneen kannella”, Laitio kertoo.

Huoltomiehet asettelevat lautan sisään tulevat hätävarusteet tarkasti omille paikoilleen ja kytkevät lautan laukaisunarun. Sen jälkeen alkaa lautan taittelu tarkasti määrätyssä järjestyksessä. Sivusta katsojasta näyttää mahdottomalta saada levitetty lautta ahdettua takaisin pienen kontin sisään. Mutta Jarno Ahde ja Mikko Rihko osoittavat ammattitaitonsa ja huolellisella viikkauksella lautta kutistuu pieneksi kasaksi. Taiteltu lautta vielä kiristetään ennen kuin se kääritään suojamuoviin ja kontti suljetaan.

Loppukiristys ja uusien remmien kiinnittäminen kontin ympärille ja huolto on valmis. Huoltomiehet suorittavat vielä lopputarkastuksen ja tarkistavat, että huoltopöytäkirjan jokainen vaihe tuli suoritetuksi. Viimeisenä toimenpiteenä Ahde ja Rihko allekirjoittavat huoltoraportin, jonka jälkeen lautta on valmis noudettavaksi. Huolto kesti 3 tuntia ja 21 minuuttia ilman ylimääräisiä testejä ja ongelmia.

Huollon hinta on noin 200 euroa (Vuonna 2008, toim. huom.), minkä päälle tulevat vaihdettavat osat.

Huollon lopussa tarvitaan myös raakaa voimaa, jotta kontti saadaan suljettua ja kiinnitysremmit paikalleen. Enää puuttuvat molempien huoltomiesten allekirjoitukset huoltoraportista ja lautta on valmis
kotimatkalle. © Otavamedia

Jos huoltoon tuo täyttyneen lautan, aiheuttaa se huoltopäällikkö Laition mukaan noin neljän lisätunnin työn, minkä lisäksi kustannuksia lisäävät kaasupullon täyttö sekä laukaisunarun uusiminen. Vikingin huoltokeskuksen palveluvalikoimaan sisältyy myös lautan talvisäilytys, joten huolletun lautan voi noutaa myös vasta keväällä.

Oikea säilytys lisää käyttöikää

Oikein säilytettynä ja säännöllisesti huollettuna pelastuslautta kestää pitkään. Vanhimmat Vikingillä huolletut lautat ovat olleet 1960-luvun lopulta. Oikean säilytyksen ja käsittelyn merkitystä korostaa huoltomiesten maininta, että jo uudehkoja lauttojakin on jouduttu hylkäämään huonon kunnon takia.

Huoltopäällikkö Tomi Laition mukaan suurin uhka lautan kunnolle ovat suuret  lämpötilaerot.

Konttimalliset lautat ovat pääasiassa kiinnitetty veneen kannelle, jossa ne ovat sään armoilla. Kovassa merenkäynnissä lautan kuoren sisään saattaa päästä vettä kontin saumoista, mutta erityisesti kuoren kondenssivesirei’istä. Jos lautta sitten altistuu suurille lämpötilavaihteluille, vesi ei pääse kuivumaan ja kontin sisälle muodostuu otollinen mikroilmasto homeelle.

Myös veden suola haperruttaa lautan rakenteita, joten valtamerillä matkaavat lautat vaativat vielä suurempaa kuntotarkkailua kuin Itämeren piirissä pysyvät. Tärkein asia suomalaiselle lautan omistajalle on muistaa siirtää lautta talveksi lämpöiseen sisätilaan muiden turvallisuusvarusteiden mukana ja huollattaa se valmistajan ohjeiden  mukaisesti.

Home haurastuttaa kumia ja tekee pahimmassa tapauksessa reikiä siihen.

Harjoitus parantaa turvallisuutta

Pelastuslautan käyttö tositilanteessa ei ole aivan niin yksikertaista kuin voisi luulla.  kuten kaikkien turvallisuusvälineiden kanssa, tulisi myös pelastuslautan käyttöön tutustua ja harjoitella ennakkoon. Tällä voi olla olennainen merkitys tositilanteessa. Pelastusalan ammattilaiset suosittelevat laukaisemaan oman lautan ainakin kerran, jotta tietää, mitä silloin tapahtuu. Kynnys lautan käyttämiseen pienenee olennaisesti, kun on ainakin kerran ”räjäyttänyt” lautan auki ja nähnyt sen täyttyneenä.

Hyödyllistä on myös harjoitella lauttaan nousemista vedestä ja perehtyä lautan varusteisiin.

Vanhemmanmallisissa lautoissa, ainakin Vikingin mallistossa, on lautan sisäänmenoaukon kohdalla köysiporras, jonka avulla lauttaan pitää kiivetä. Käytännön ongelma on köysiportaan painuminen lautan alle sille astuttaessa. Tällöin lauttaan pääseminen vaatii melkoisia käsivoimia ja oikeaa tekniikkaa.

Uusimmissa lautoissa on kunnollinen, lautan kellukkeiden mukana täyttyvä porrastasanne, joka helpottaa merkittävästi lauttaan kapuamista. Lautan ominaisuuksiin kannattaa siis hankintavaiheessa kiinnittää huomiota.

Joissakin lauttamalleissa on päänmentävä tähystysaukko, josta voi tähystää ympäristöä ilman vaaraa, että kovassakaan merenkäynnissä lautan sisään tulisi vettä. Koetähystystä suorittamassa huoltomies Jarno Ahde. © Otavamedia

Yksi tapa harjoitella pelastuslautan käyttöä on laukaista se veneilykauden päättyessä, kun huolto on ajankohtainen. Huoltopäällikkö Tomi Laitio muistuttaa, että lautta on syytä laukaista esimerkiksi saunarannassa, sillä säilytyskontin puolikkaat eivät kellu, vaan painuvat pohjaan. Laition mukaan kontti muodostaa noin neljäsosan lautan kokonaishinnasta,

joten niitä ei ole syytä hukata muuten kuin tosipaikan yhteydessä. Jos lautan on laukaissut harjoitusmielessä, niin kustannusten minimoimiseksi Vikingin huolto neuvoo kytkemään irti sisä- ja ulkovalojen patterit sekä pitämään huolen, että lautan sisällä olevat varusteet pysyvät tallessa.

Lauttahuoltoon on syytä ilmoittaa etukäteen, jos on tuomassa avattua lauttaa, jotta  huolto osaa varautua sen käsittelyyn. Laukaistun lautan huolto lisää työmäärää, joten täysin ilmaista harjoittelu ei ole, mutta varmasti perusteltua ainakin ennen Atlantin ylitystä. Pelastuslautan käyttöperiaatteet olisi syytä tehdä selviksi kaikille miehistön  jäsenille ainakin pidemmille matkoille lähdettäessä.

Huoltopäällikkö Tomi Laitio muistuttaa myös, että jos lautta on vahingossa pudonnut mereen, on erittäin suositeltua toimittaa se huoltoon tarkastettavaksi, sillä kontin sisään on voinut päästä vettä.

Jos omaa lauttaansa ei raaski laukaista, järjestävät alueelliset meripelastusseurat pelastuslauttojen käyttöharjoituksia. Sen lisäksi Meriturva Lohjalla järjestää lähinnä veneilyseurojen kautta maksullisia harjoitustilaisuuksia, joissa voi harjoitella monenlaisilla huvivenelautoilla (Näin oli vuonna 2008, nykyään tilanne on toinen).

Juttu on julkaistu alunperin Vene-lehdessä joulukuussa 2008 ja se julkaistaan nyt Kippari-lehden netissä joululahjana lukijoille.

Ja vinkkinä tulevaan: Ensi helmikuussa Kippari-lehdessä on tuoreessa testissä neljän hengen pelastuslautat.

Pelastuslautan käyttö tositilanteessa

1. Konttimallisen lautan irrotus telineestä (yleensä lautta kiinnitetty

telineeseen jonkinlaisen pikaliittimen avulla) ja pudottaminen veteen. Kassimallisen lautan laukaisunarun kiinnityspaikka veneessä pitää suunnitella etukäteen. Laukaisunaruun voi asentaa valmiiksi esimerkiksi automaattihaan, jonka iskee valmiiksi katsottuun paikkaan kiinni ennen kassin veteen heittämistä.

2. Lautan laukaiseminen. Lautan pudottamisen jälkeen vedetään laukaisunarusta noin 10 metriä, jolloin lautta laukeaa. Lautta täyttyy (Viking) noin 15 sekunnissa. Konttimallisen lautan laukaisunaru on yleensä kiinnitetty valmiiksi telineeseen. Laukaisunaru sekä laukaisee lautan että pitää sen kiinni veneessä.

3. Lauttaan siirtyminen. Lauttaan voi myös hypätä.

4. Laukaisunarun katkaisu, jotta lautta saadaan irti veneestä.

5. Kelistä riippuen lautan kulkuaukkojen sulkeminen.

6. Mahdollisen lautan sisällä olevan veden tyhjentäminen.

7. Kelistä riippuen lautan kellukkeiden mahdollinen lisätäyttö.

On tärkeää muistaa, että veneestä tuodaan mukana ne hätätarvikkeet,  jotka puuttuvat lautan varustuksesta, kuten esimerkiksi vesi, EA-tarvikkeet, lisähätäraketteja, SART-lähetin ja tutkaheijastin.

Tärkeintä lautan sijoituksessa on, että hätätilanteessa yksi henkilö saa lautan ilman puukkoa irti ja veteen. Lauttaa ei siis pidä köyttää ylimääräisillä köysillä, vaan lautan oma kiinnitysremmi riittää turvalliseen kiinnitykseen.

Lue myös nämä

X