Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Porsön linnoitussaari – Salainen tukikohta Porkkalanselällä

Porsössä valmiustaso on yli kolmen! Vaikka seikkaileva veneilijä pelkää napalmipommitusta, siitä ei tarvitse huolestua. Porsössä selviää vasta rantautumisen jälkeen, että maihinnousun tekeminen entiseen linnoitussaareen on sallittua.

28.07.2022

Tekstija kuvat markus ånäs

Kenelle: Toistaiseksi vain seikkailevalle veneilijöille, joilla on Suomen historiasta kiinnostuneita uteliaita teinipoikia veneessään. Jatkossa, jos Metsähallitus avaa kohteen, saari toimisi erinomaisena välipysähdyspaikkana matkalla Pääkaupunkiseudulta Hankoon tai Tammisaareen.


Epäusko valtaa mielen, väistämättä. Onko noin, että tuonne voi muka rantautua? Keltaiset kyltit seisovat tylyinä rantakalliolla osoit­taen moneen suuntaan, että saari on puolustusvoimien hallinnassa ja että rantautuminen on ankarasti kielletty.

On jotenkin aivan selvää, että jos tuohon rahtilaituriin vetää itsensä kiinni, musta rib täynnä taisteluasuihin pukeutuneita sotilaita kaartaa välittömästi Porkkalanselältä rynkyt avoimesti esillä rantaan, valtavan kokoinen sakkolappu mukanaan.

On tietysti aina mahdollista, että mitään kysymyksiä ei esitetä – jos saari on todella salainen, emme ehdi edes kuulla, kuinka napalmia täynnä olevat ohjukset polttavat koko paikan karrelle.

Silti meillä on vahva usko asiaamme. Puolustusvoimien vuokra-aika Porsössä keskellä Porkkalanselkää on loppunut jo niinkin kauan aikaa sitten kuin vuonna 2013. Saaressa pitäisi olla deaktivoituja tykkejä ja erilaisia bunkkereita ovet revottaen levällään. Näin paikalla käynyt veneseuran tiedustelija oli kertonut.

Vahvasti epävarmana otan kiinni laituriin. Moottorista tehot alas ja rantaan katsomaan, mitä pienellä ilmoitustaululla lukee. Ja kyllä – huolimatta paikoilleen jätetyistä puolustusvoimien rantautumisen estävistä kylteistä ilmoitustaululla oleva pikkuruinen lappu kertoo, että puolustusvoimien toiminta saarella on päättynyt, paikka on Metsähallituksen hallinnassa ja että veneilijöiden palveluita rakennetaan.

Kerrassaan!

Samoin kuin veneilyn rantamanöövereissä, myös sotaisissa sellaisissa itseluottamus on poikaa. Olemme tehneet maihinnousun, ja vieläpä liki verettömän sellaisen (paarmalauma piti huolen, että sääret olivat operaation jäljiltä ylt’ympäriinsä veressä!)!

Uskaltaudun sammuttamaan moottorin. Enää emme peräänny!

Hieno sijainti

Porsön sijainti on herkullinen. Se sijaitsee Porkkalanselän keskellä, ulkoväylän ja sisäväylän välissä. Monelle hitaalla uppoamarunkoisella, alle kymmentä solmua veneilevälle iltalähtö Hangon suuntaan tarkoittaa sitä, että sopivia yöpymispaikkoja on enää käytännössä vain Barösundissa.

Jos Porsön sijainti oli strateginen kahden maan sotavoimille, se olisi sitä myös veneilijöille.

Ei ihme, että Metsähallitus kaavailee saarelle suurta kävijäpainetta, mikäli se avattaisiin veneilijöiden käyttöön laajemmin. Porsön kohdalla on eittämättä otettu aikalisä, sillä selvitys on vuodelta 2014, eikä mitään ole tapahtunut.

Metsähallitus on kertonut kehittävänsä saarta yhdessä alueen neljän veneseuran kanssa, mutta on ilmiselvää, että Metsähallitus ei halua saarelle vielä kävijöitä. Siitä, että puolustusvoimat ei hallinnoi saarta enää, ei ole löydettävissä esimerkiksi internetistä kuin pari vanhaa selvitystä.

Metsähallitus arvioi itse, että Porsön vanhojen rakennusten kunnostaminen matkailukäyttöön maksaisi noin 200 000 euroa.

Jo saadakseen tietää, että saareen voi rantautua, pitää ensin rantautua. Ja paikkoja siihen on tasan yhden veneen verran: veneen saa kiinni rautavahvisteiseen kuljetusaluksille rakennettuun betonilaituriin, jota kautta saareen on laivattu rynnäkköpanssarivaunuja ja muuta sotaisaa.

Tarkennus: Porsössä Porkkalanselällä on vanhan puolustusvoimien laiturin lisäksi vapaassa käytössä oleva laituri (ankkurikiinnitys) saaren koilliskulmassa, jossa myös puucee.

Kuolemanpelko läsnä

Tutustumisretki aloitetaan kuolemanpelon vallassa. Koska huoltoa ei ole, kaikki polut ja tiet ovat heinittyneet: täällä on oltava miljoonia punkkeja. Henkemme varjeluksen huomaan laskemalla uskaltaudumme syvemmälle saareen.

Porsö on pienehkö kohde, vain 48 hehtaarin kokoinen. Sitä halkoo yksi tukeva kivetetty tie, joka vie kaikkien keskeisten kohteiden luo. Porsössä on Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa olevia rakennuksia, muttei valtavia määriä: varsinaista kasarmia täällä ei ole ollut. Haavoittuneista (ja nilkkansa nyrjäyttäneistä) on kuitenkin pidetty huolta, sillä tie alkaa vanhan sairastuvan luota.

Rantaan on rakennettu soma pieni sauna. Lasitettu terassi takaa, ettei juhannuksen päivystysvuorossa raekuuro pääse kutittamaan löylyjen välissä vilvoittelevaa kantahenkilökuntaa.

Rantasaunan voisi avata itsepalveluperiaatteella toimivaksi vaikka heti. Nyt illanvietto Porsössä menee kivienheittelyksi.

Syvemmältä aarnimetsikön kätköistä löytyy jo mielenkiintoisempaa nähtävää. Porsössä on yhdeksän erilaista suojarakennusta ja suuri varastoluola, johon oven jäljistä päätellen joku tutkimusmatkalainen on päättänyt murtautua. Me emme uskalla edes miettiä moista.

Sen sijaan löydettyämme rantakallioilta kaksi huolella naa­mioitua tykkiä, huomaamme, että ovet niiden alapuolisiin bunkkereihin ovat todella auki. Pääsemme kipuamaan jopa tykin sisään.

Osa Porsön bunkkereiden ovista on auki. 

Porsön puolustus tukeutuu 100 millimetrin modernisoituihin tornikanuunoihin.

Elektronista häirintää!

Porsön linnoittamisen historia alkaa Neuvostoliiton Porkkalan vuokra-alueajasta. Porsö Klobbenilla on vielä jäljellä venäläisaikaisia jäänteitä. Kun Porkkala palautui Suomelle, puolustusvoimat jatkoi siitä mihin neuvostoliittolaiset olivat jääneet. Porsö kuului osana Mäkiluodon linnakkeeseen. Porsölle sijoitettiin 100 millimetrin tornikanuunoja, jotka ovat ensin modernisoituina ja sittemmin deaktivoituina yhä paikallaan.

Porsö on kuin samalle reissulle pari päivää aiemmin osunut Örö pienessä koossa, yksityisenä ja seikkailuversiona.

Koska saarella ei ole ollut suurta kävijäpainetta edes puolustusvoimien käytössä, se on säilynyt suhteellisen koskemattomana. Porsö ja samaan alueeseen kuuluva viereinen Ryssklobben ovat kalliorantaisia ja karuja. Osa metsistä on luonnontilaisen kaltaisia vanhoja metsiä, osa esimerkiksi tervaleppävaltaista lehtoa.

Porsössä metsä on vanhaa. Ilmeisesti saareen osunut tuore vasta­tykistökeskitys on kuitenkin katkonut puita latvoista. (Oik.) Tähystystornista on tikkaat irrotettu, eikä sinne saa missään tapauksessa kiivetä. Kohtalokkaita tuoreita esimerkkejä muualta Suomesta on lähiajoilta.

Saaren asuinrakennus Hasselklobbenilla on yksityisessä omistuksessa ja yksi pieni rakennus on vuokrattu netistä löytyvien tietojen mukaan paikalliselle kalastusseuralle.

Vaikka merivoimien vuokrasopimus on päättynyt jo 2013, aluevalvontalain sotilaallisen suoja-alueen määräyksiä ei ole ilmeisesti kumottu. Ne rajoittavat muun muassa sukeltamista, ankkurointia ja kalastusta. Jos se on vielä voimassa, ei sinänsä hyvän ankkurointipaikan tarjoavan laivalaiturin viereistä kalliota voi käyttää keulakiinnitykseen. Toisaalta ankkurointi on muutenkin satamassa kyseenalaista, sillä saareen tulevien kaapeleiden tarkempi kulku veden alla ei selviä merikortista.

Suoja-aluestatuksen voimassaolosta saa väkevät todisteet tykeillä, joilla erilaiset häirintälaitteet ovat mitä ilmeisimmin yhä päällä. Kännykkäyhteys katkeaa ja puhelimeen kilahtaa roaming-hinnat vierailtaessa EU-alueen ulkopuolella.

Tulee selväksi, että Porsössä veneilijä on todellakin omillaan.

Verenpainelääkeitä tarvitaan siinä vaiheessa, kun perheen jälkikasvu on kiivennyt tikkaita pitkin kurkistamaan tulenjohtotornin ikkunoista sisälle: Porsössä valmiustaso on seinälle laitetun nuolen mukaan edelleen tapissa, eli yli kolmosessa!

Porsö sijaitsee Porkkalanselän ulkoväylän pohjoispuolella, noin puolessavälissä. Mäkiluodon vanhoilla linnakesaarilla liikkuminen on Metsähallituksen mukaan yhä luvanvaraista, paitsi Porsössä.

Porsö

Missä: Porkkalan selällä (59°59’07.3”P, 24°11’17.0”I).

Miksi: Seikkailun vuoksi.

Satama: Suojaisa satama saaren luoteiskulmassa, jossa yksi kylkikiinnityspaikka kuljetusaluslaiturissa. Kalliolla isoja kiinnityspisteitä, mutta ankkuroituminen voi olla kiellettyä ja joka tapauksessa vaarallista pohjassa mahdollisesti olevien kaapeleiden vuoksi.

Palvelut: Ei palveluita. Avotulen tekeminen on saaressa kokonaan kielletty.

Nähtävyys: 100 millimetrin de­aktivoidut tornikanuunat, joiden sisään pääsee bunkkereita pitkin. Neuvostoliittolaiseen T-55-panssarivaunun tykkitorniin pohjautunut tornikanuuna kehitettiin 1960-luvulla T55-panssarivaunun tykkitornin pohjalta. Satamien sisääntuloväylien suojaksi rakennettujen pattereiden aktiivinen käyttö jatkui 1990-luvulle modernisoituina: kanuunoihin asennettiin muun muassa laseretäisyysmittarilla varustetut tähtäysperiskoopit, joihin katsomisesta varoitetaan myös Porsössä.

Juttu on julkaistu Kipparissa 3/2022.

 

Lue myös nämä

X