Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Puu palaa Tammisaaren Byxholmenissa

Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen Tammisaaren kohteessa veneilijän kannattaa edetä kolmen tulen taktiikalla: saaresta löytyy niin grilli, sauna kuin savu-uunikin.

30.04.2022

Tekstija kuvat markus ånäs

Kenelle: Helppoutta arvostavalle retkiveneilijälle, joka haluaa yöpyä myös luonnon­satamassa. Vapaassa käytössä olevat sauna ja savu-uuni tekevät vierailusta ikimuistoisen.


Suomalainen ei veneile, ellei pääse saunaan. Se tulee harvinaisen hyvin selväksi saariston palvelusatamissa, joissa tuskin missään on riittävästi sauna-aikaa tarjolla tyydyttämään kunnianhimoisimpien löylyttelijöiden kylpemisen tarpeet.

Niistä retkisatamista, joihin on jostain historian oikusta unohtunut vapaassa käytössä oleva sauna, puhutaan laitureilla. Eikä niitä ole montaa. Helsingissä on Pikku-Leikosaari, jonka kiuas ei kylmene kesällä hetkeksikään, Tammisaaren kansallispuistossa Byxholmen.

Ja kyllä. Myös Byxholmenin saunan kiukaan kylki on mansikkana aamusta myöhäiseen yöhön, kun ollaan parhaassa sesongissa. Sen sijaan jo muutama viikko kesälomista ja syvällä saaristossa oleva retkisaari rauhoittuu. Koittaa niinkin harvinainen hetki, että kävijä saa itse laittaa tulet – mutta se ei ole mikään ongelma kokeneelle erästelijälle Christer Österlundille. Kalikkaa syntyy vauhdilla, eikä ihme: tulistelu on miehen intohimo.

Itsepalveluperiaatteella toimivan saunan edessä on mainio hiekkaranta. Saunavuoron voi varata kirjaamalla saunavuorovihkoon. Kiukaalle ei saa käyttää merivettä, sillä silloin se ruostuu nopeasti käyttökelvottomaksi. Makeaa löylyvettä saa saunan lähellä sijaitse­vasta kaivosta.

”Minulla on ollut jo vuosia käynnissä tuliprojekti”, Österlund kertoo saunan jälkeen.

Kotipihan roskien polttoon tarkoitetun tynnyrin ja retkeilijöiden suosiman pienen risukeittimen hybridi on sen projektin viimeisin evoluutioaste.

”Olimme merellä melomassa, kun tapasin kaverin, jolla oli pieni, grillihiilien kiihdyttämiseen suunniteltu pönttö. Tuli ja nuotiot kiinnostavat, joten tein pajalla siitä oman versioni. Ensimmäinen oli liian pieni, sillä liekki tukehtui. Tämä viimeisin on varsin ollut pätevä.”

Hornamaisen kuumuuden ulos tuuttaava laite on kätevä kuljettaa palasiksi menevänä mukana kanooteissa, joilla Christer on vaimonsa Ullan kanssa saapunut Byxholmeniin.

”Ensimmäisen kerran kävimme täällä moottoriveneellä ystäviemme kanssa. Sen jälkeen olemme meloneet tänne puolenkymmentä kertaa”, Ulla kertoo.

Österlundit liikkuvat usein saaristossa kajakeilla, mutta myös sisävedet ovat tulleet tutuiksi. Ja matkassa kulkee aina itse tehty risu-horna. ”Mies ottaa putkensa aina esiin”, Ulla kertoo. ”Tulen kanssa pitää olla järki kädessä, siksi tarvitaan tällainen turvallinen ja tehokas laite”, Krister sanoo.

Hyttysiä karkuun merelle

Seuraavana saunajonossa vuoroaan odottavat moottoripursi Mama-Mian Timo Tallnäs ja Viivi-Emma Varis. Myös heille saari on tuttu.

”Byxholmen on kiva kohde, kun tämä on niin helppo, vaikka onkin luonnonsatama. En ole mikään merikarhu, vaan enemmän veneilijänä pelokas”, Varis sanoo.

Varis sai elämäänsä nelisen vuotta sitten miehen mukana veneen. Nyt he ovat muuttaneet Jyväskylään, mutta Tallnäs jätti veneen Porkkalaan merelliseksi tukikohdaksi.

”Mietin ensin, että myyn veneen, mutta onneksi en tehnyt niin. Nyt on kiva käydä ihan vaan viikonloppureissuilla merellä näissä lähikohteissa.”

”Eikä merellä ole hyttysiä.”

Timo Tallnäs ja Viivi-Emma Varis veneilevät vuoden 1972 Nordic 81 MS:lla, joka on varustettu alkuperäi­sellä Volvo Pentan 48 hevosvoiman moottorilla. ”Se tuli jo kerran tiensä päähän. Mietin, että ostanko uuden, mutta päätin rakentaa tämän vielä kerran kuntoon”, Tallnäs kertoo.

Ahvenia ongella

Ötököitä ei ole myöskään aamulla kuumassa ilmassa, kun on aika jatkaa kolmen tulen taktiikalla savu-uunille. Sillä sellainen todellakin löytyy Byxholmenista, saunan tavoin unohtuneena edellisen omistajan jäljiltä. Uudenmaan virkistysalueyhdistys osti Byxholmenin vuonna 1993 Imatra Steeliltä 1,8 miljoonalla markalla.

Onkiminen on Byxholmenissa sallittua, kuten kalastonhoitomaksulla myös virvelöinti.

Saaristomallisessa savu-uunissa on alhaalla tulipesä, josta savu nousee suoraan onkiahventen kylkeä koristamaan. Kypsyysasteen voi todentaa evää nykäisemällä: kun se irtoaa siististi, ovat kyrmyniskat valmiit.

Eipä päivä voisi paremmin enää alkaa!

Byxholmenissa on veneilijöiden vapaassa käytössä myös perinteinen saaristomallinen savu-uuni.

Lue myös nämä

X