Puuveneen Vuoksi on loppukesästä järjestettävä kokoontumisajo, joka on tarkoitettu puuveneiden omistajille sekä yleisölle.
Omistajille on tarjolla tuttujen tapaamisia ja tietysti tutustumista toisiin puuveneisiin.
Yleisölle on tarjolla paljon katseltavaa, tutustumista puuveneisiin, niiden rakenteisiin, historiaan ja tietysti myös tarinoihin niiden taustalla. Puuveneilijöiltä saa myös neuvoja veneiden kunnossapitoon ja miksei myös mahdolliseen puuveneen hankintaan.
Näytteillä oli uusia ja vanhoja puuveneitä. Jotkut veneistä oli tuotu tapahtumaan myös myyntitarkoituksessa ja niihin kohdistui selvästi aitoa kiinnostusta ja kysyntää.
Leppoisa tapahtuma
Puumalan Sahanlahdessa olosuhteet tapahtumalle olivat mainiot. Veneille oli järjestetty oma laiturinsa, johon kaikki mahtuivat sopuisasti. Paikalla oli kaikkiaan noin 40 erilaista puualusta, pääasiassa lähiseudulta. Tapahtuman sijoittaminen Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan rajamaille takasi sen, että tunnelma oli leppoisa ja jutustelua riitti niin veneiden omistajien kuin yleisönkin kesken.
Tapahtumaan oli vapaa pääsy ja sen sijoittuminen yhteen maamme suosituimmista kesämökkikunnista takasi sen, että väkeä laiturilla ja iltatapahtumissa riitti välillä jopa tungokseen saakka.
Juttu on julkaistu Kipparissa 12/2022
Uustuotantoa
Luffe K.
Siistiä ja huolellista uustuotantoa Puumalassa edusti Moottorialus Luffe K, jonka omistaja kertoi veneen olevan vielä hiukan keskeneräinen, vaikka se periaatteessa valmistui jo vuonna 2018 kolmen vuoden työrupeaman jälkeen. Vene on syntynyt yhden miehen urakkana. Moottorina on muutaman kymmenen vuotta vanha Volvo Pentan bensiinikäyttöinen sisäperämoottori.
Liukuva summalainen
Medeia.
Puuveneen Vuoksen summalaisveneiden tarjonta oli pääasiassa uppoumamallista. Poikkeuksen teki hienosti entisöity M&A Seppälän veneveistämön, limisaumarunkoinen Medeia, jota valmistettiin 1960–1970-luvuilla. Medeiaan kuului olennaisena osana HT-kate ja makuupaikat 2–3 hengelle. Venettä valmistettiin 5,5–5,85-metrisinä vuosimallista riippuen. Tyyliin kuului useimmiten valkoinen runko ja kansi sävytettynä lakatulla mahongilla.
LUE MYÖS: Medeia – Vene kuin koru (Kippari 6/1997)
Upeasti kunnostettu Isla
Isla oli tapahtuman ainoa runabout-tyyppinen vene.
Isla on hienosti kunnostettu ja upeassa, kiiltävässä lakassa oleva runabout, jonka kerrotaan olevan peräisin 1940–1950-luvuilta. Veneen merkkiä ja tarkkaa mallia ei ole tiedossa, joten sen tietoihin oli merkitty lainausmerkeissä ”Riva”.
Kyseessä ei kuitenkaan ole aito Riva, vaikka veneissä samoja piirteitä onkin. Siinä on myös sukunäköä muihin saman aikakauden ja vanhempiinkin vauhtiveneisiin, esimerkiksi Chris-Craftiin ja Hacker-Craftiin. Islan konehuoneessa murisee GM:n valmistama ja Chevroletin voimalaitteena tunnettu 263-kuutiotuumainen V8-bensakone. Moottorin iskutilavuus on meillä tunnettuina tilavuusmittoina 4,3 litraa. Islan pituus on 6,4 metriä, leveys 1,6 metriä ja syväys 0,7 metriä. Voima välittyy vaihteistolta veteen suoralla potkuriakselilla.
Islan moottori on Chevroletin (GM:n) ”pikkulohko” V8, josta omistajan mukaan irtoaa 250 hevosvoimaa.
Norpan näköinen
Nilsiäläinen Miriam näyttää yllättävän paljon Norpalta, mutta siihen on syynsä. Norppa on toiminut mallina Miriamia tehtäessä.
Moni kävijä hieraisi silmiään saapuessaan puuvene Miriamin kohdalle. Useimpien mielessä kävi, että ”Norppahan se siinä”. Paljon eivät katselijat asiassa erehtyneet. Nilsiäläinen veneen rakentanut Jouko Martikainen kertoo ottaneensa mallia Norpasta, koska siinä oli hänen mielestään mainiot tilat.
Runko on valmistunut jo vuonna 1978. Kansirakennelmat Martikainen toteutti itse Norpan linjoja noudatellen neljä vuotta sitten 2018.
Miriamin pituus on 9,80 metriä, leveys 2,90 metriä ja syväys 0,90 metriä. Kyytiä Miriamille antaa Nissanin diesel.
LUE MYÖS:
Kokemuksia veneestäni Norppa 9 TK (Kippari 6/1994)
Käytettyä katsomassa Norppa 9 TK -89 (Kippari 6/2012)
Puhdaslinjainen Helga
Helga on Seppälän veneveistäjäsuvun jäsenistä Urpo Seppälän veistämä, perinteinen summalaisvene.
Moottorivene Helga edusti summalaistyyliä, kuten muutama muukin tapahtuman komeista veneistä. Helga on kuuluisan Seppälän veneveistäjäsuvun edustajista Urpo Seppälän vuonna 1976 valmistunut meriläinen.
Vene toimi aluksi kotkalaisperheen yhteysveneenä Kotkan edustan saaressa sijaitsevalle kesämökille. Saimaan aalloille Helga siirtyi vuonna 2016 ja on viihtynyt sen jälkeen Puumalan Rokansalossa kotisatamassaan.
Helgan sisustusjärjestelyt ovat perinteistä summalaistyyliä nekin. Keulassa on makuutilat, keskellä venettä ajohytti ja salonki. Takaa vene on avoin ja tarjoaa hyvät oleskelutilat.
Mäntyrunkoinen Helga on 8,5 metriä pitkä, 2,5 metriä leveä ja syväystä on 0,8 metriä. Moottorina on Volvo Penta 2040 diesel.
LUE MYÖS: Runko paljastaa fiskarin alkuperän – Mistä erottaa laituriin lipuvan summalaisen pellinkiläisestä? (Kippari 1/1998)
Lempi viihtyy Saimaalla
Lempi on selvästi tunnistettavissa summalaiseksi veneeksi.
Summalaisessa Lempissä on selvää sukunäköä oheisen Helgan kanssa ja siihen on syynsä. Lempi on valmistunut samana vuonna 1976 kuin Helgakin ja se on saman suvun ja osittain saman miehen valmistama kuin Helga. Veneen ovat veistäneet summalaiset Urpo ja Markku Seppälä.
Meriläismallinen Lempi on hyvin tunnistettavissa Seppälän tuotteeksi. Molemmissa veneissä on mäntyrunko, mutta Lempissä mäntyä on käytetty myös kajuutassa, samoin kuin turkilla.
Lempi on myös hieman Helgaa suurempi. Lempin pituus on 9,3 metriä ja leveys on 2,95 metriä. Syväykseksi ilmoitetaan kuitenkin hieman vähemmän kuin pienemmässä Helgassa, 0,7 metriä. Moottorina on Yanmar 4JH DTE 88.
Lempi on sisarveneensä mukaisesti nyt toisella omistajallaan, mutta vene on aina viihtynyt sisävesillä, suurimman osan iästään Saimaalla. Vanajavedellä vene viihtyi aikanaan neljä vuotta.
Tukholmalainen klassikkovene
Klassikkovene Sjöexpress on rakennettu vuonna 1936 Ruotsissa. Suomeen muuton jälkeen venettä on kunnostettu niin, että se ei uutta häpeä.
Sjöexpress on ainoa lajiaan Suomessa. Se on valmistettu Tukholmassa, Lidingön saarella vuonna 1936. Sen on suunnitellut Henning Forslund, jota myös Sir Henningiksi kutsuttiin.
Sjöexpressin runko on mäntyä ja kaaret ovat tammea. Kansirakenteet ovat Hondurasin mahonkia, myös peräpeili on pääosin mahonkia. Veneen pituus on 7 metriä ja leveys 2 metriä. Se painaa moottoreineen 1 200 kiloa.
Kansi on uusittu vuonna 2018. Ulkoköliä on korjattu ja sisäkölistä on uusittu noin metrin verran perästä vuonna 2019. Sisäpohja on hiottu pääosin puulle asti ja käsitelty uudelleen vuonna 2020. Samana vuonna myös moottoripukit ja moottorin alunen uusittiin. Edellinen peruskorjaus veneelle tehtiin vuonna 2003 Ruotsissa.
Sjöexpress on hyväksytty Suomen Klassikkovenerekisteriin rekisteritunnuksella T 57539.
Veneen voimalaitteena on nelitahtinen, bensiinikäyttöinen Volvo Penta B20, jossa on Strombergin kaksoiskaasuttimet. Jäähdytys on merivesijäähdytys. Tehoa moottorista irtoaa 130 hevosvoimaa. Peruskorjattu kone on peräisin vuodelta 2007.
Myytävä summalainen
Erittäin hienossa kunnossa oleva moottorivene Kaikka oli myynnissä kohtuullisella 25 000 euron hinnalla.
Summalaista puunveneenrakennustaitoa tapahtumassa edusti myös Suurnäkin veistämön valmistama Kaikka, joka oli myös myynnissä.
Tyypillinen summalainen, meriläismallinen vene on valmistettu männystä ja mahongista. Monesta vastaavasta puuveneestä poiketen Kaikassa on myös tilava takakajuutta, joka tekee siitä asuttavan. Muun muassa suuri pentteri ja ruokailutila parantavat asumismukavuutta. Makuupaikkoja on peräti seitsemän. Lämmityksestä huolehtii öljykamina ja vesikiertoinen keskuslämmitys. Kaikka on rakennettu vuonna 1977.
Vene on melkoisen suuri, sillä on pituutta tasan 11 metriä ja leveyttä 3,20 metriä. Veneen paino on 4 000 kiloa ja veneen syväys on 90 senttiä.
120-vuotias Tähti
Tähti on hyvä esimerkki vanhasta, hyvin hoidetusta puuveneestä, joka on aikanaan toiminut ammattiliikenteessä ja on nyt huvivene.
Vaikka Kippari onkin moottorivenelehti, ei esittelemättä voi jättää tapahtuman vanhinta venettä, 120-vuotiasta Tähteä. Se on valmistunut 1900-luvun alussa Yhdysvaltain itärannikolla. Sen veistäjinä olivat Belgiasta ja Hollannista lähtöisin olleet veneveistäjät, jotka veivät ammattitaitonsa ja vanhalta mantereelta lähtöisin olevat venemallinsa mukanaan.
Veneen malli on eurooppalainen Catboat, joka poikkeaa Amerikan alkuperäisistä Catboateista esimerkiksi siinä, että amerikkalaiset olivat yleensä yksipurjeisia ja yksimastoisia, kahvelirikattuja avoveneitä.
Tähti palveli aikanaan itärannikon ammattiliikenteessä, kuljettaen postia, ruokatarvikkeita ja muuta tavaraa. Samanlaisessa käytössä se oli myös Suomeen tulonsa jälkeen 1930-luvulla Saimaalla.
Vuosien varrella monta uudistusta kokenut Tähti on rungoltaan valkoseetriä ja kansi on tammea. Apumoottorina on nykyisin 18-hevosvoimainen Yanmar. Tähti on nykyisin häkellyttävän hienokuntoinen vene.
Viikinki-veneen sisaralus
Viikinki II on esikuvansa mukaan kaksimoottorinen, tasasaumainen mäntyvene.
Suomen kaikkien aikojen pahimmassa huviveneonnettomuudessa uponneen Viikinki-veneen sisaralus Viikinki II herätti ansaittua huomiota. Viikinki II on sekin kokenut saman kohtalon, toki ilman henkilövahinkoja.
Viikinki upposi vuonna 1978 Hangon edustalla ja 10 Helsingistä Hankoon matkalla ollutta nuorta hukkui. Vuonna 1971 valmistunut, Väinö Savolaisen Sirpalesaaressa veistämä Viikinki II upposi vuosia myöhemmin Porkkalan edustalla, kun sitä hinattiin väkisin jäiden läpi pois laiturista. Uppoamisen jälkeen Viikinki II peruskorjattiin täydellisesti, kuten alkuperäinen Viikinki, joka sai sen jälkeen nimen Viking.
Viikinki II on tasasaumainen, 11,9 metriä pitkä ja 3,3 metriä leveä kaksimoottorinen vene, jossa on hulppeat asuintilat suuren takahytin ansiosta. Veneen moottoreina on kaksi Ford Lehman -dieseliä, jotka antavat yhteistehoksi 220 hevosvoimaa.
Takakajuutan päälle on tehty toimiva oleskelutila.
LUE MYÖS: Ei ikuisesti vain onnettomuusvene – Viikinki palaa vesille (Kippari 10/2006)
