Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Puuveneiden laivastoa armeijan kuva-arkistossa

Jatkosodan yhteydessä laivastosta puhuminen tuo aina mieleen kuvat panssarilaivoistamme tai terhakkaasti aalloissa syöksyvät torpeedoveneet. Laivaston kalusto oli kuitenkin monilla lohkoilla paljon vaatimattomampaa, jopa soutuveneluokkaa.

06.12.2019

TekstiJuha Virtanen

KuvatSA-kuva-arkisto

Puolustusvoimien SA-kuva-arkistosta internetistä löytyy valokuvia etulinjasta kotirintamalle vuosilta 1939 – 1945.

Pelkästään hakusanalla Ulko-Tammio tulee esiin kuva-arkiston kätköistä yli 60 mustavalkoista valokuvaa, joihin on tallennettu laivastomme ja rannikkotykistön kalustoa ja henkilökuntaa.

Laivasto ja merivoimat -hakusanoilla kuvamäärä kasvaa jo satoihin.

Kuvat paljastavat, että kalusto oli monenkirjavaa ja valtaosa esimerkiksi ”Laatokan laivastostamme” oli rannoilta haalittuja tavallisia puuveneitä, joilla kuskattiin niin tykkejä kuin miehiä. Syöksyveneitä oli rajallinen määrä, joten kuljetuskalustoa tarvittiin lisää, sillä Karjalassa vellovat isot vedet, Laatokka ja Ääninen.

Hädin tuskin soutuvenettä isommissa moottoriveneissä keulaan sijoitettu tykki ei varmasti ainakaan parantanut veneen ominaisuuksia – muista veneilyturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä tuohon maailman aikaan, ja noilla paikoilla, ei välttämättä isoa numeroa tehty muutenkaan.

Ei sen parempaa ollut vihollisenkaan kalusto. Kuvassa kerrotaan olevan neuvostojoukkojen jättämää Äänisen ”laivastoa” Poventsassa. Kuva on otettu toukokuussa 1942. Kuva: SA-Kuva.

Tykkivenehän se on tämäkin, tavallaan. Laatokan laivastomme koostui pääasiassa armeijan omista syöksyveneistä ja rannoilta evakuoiduista soutu- ja purjeveneistä, joita hyväksi käyttäen I/JR51 hyökkäsi vihollisen kimppuun. Tekstin mukaan kuva on otettu Hiidenselässä heinäkuussa 1941. Kuva: SA-Kuva.

Laatokan laivastomme kuljetti tällaisella kalustolla miehistöä Läskelän Joensuusta Sortavalan edustalla oleviin saariin. Kuva on otettu Hiidenselällä elokuussa 1941. Kuva: SA-Kuva.

Junalla rintamalle tuotua ”Laatokan laivastoa” siirrettiin kuorma-autoilla rantaan Läskelässä 1941. Kuva: SA-Kuva.

Vartiomoottorivene Ulko-Tammiossa heinäkuussa 1942. Kuva: SA-kuva.

Klassikot kovilla

Tavallisten pienten moottoriveneiden ja isompien fiskarien lisäksi myös ns. paremman väen nopeita, isoja moottoriveneitä otettiin armeijan käyttöön – joko vapaaehtoisesti luovutettuina tai pakko-ottoina. Veneitä kuskattiin rintamalle junilla myös muualta rannikoltamme, joten pelkästään paikallisten karjalaisten kalusto ei ollut kovilla.

Oheiset kuvat kertovat karua kieltä ajasta, jolloin miehet olivat terästä ja ”laivat” puuta.

Moni suree sitä, että länsinaapurillamme on arvokasta vanhaa puuvenekalustoa tallella paljon enemmän kuin meillä. Ehkä suomalaisten nopeakulkuisten klassikkojenkin määrä olisi tällä hetkellä toista luokkaa, jos niitä ei olisi tarvinnut antaa rintamalle ja uhrata sotatoimissa.

Juttu on julkaistu Kipparin Puuvene-palstalla numerossa 12/2013

 

Vartiomoottoriveneiden tukikohta Ulko-Tammiossa heinäkuussa 1942. Etualalla oleva alus on VMV 17, joka tuhoutui ilmapommituksessa kesäkuussa 1944 Tiurinsaarella Koivistolla. Puurunkoisista vartiomoottoriveneistä on säilynyt ainoana VMV 11, joka on entisöitynä museoaluksena Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Kuva: SA-Kuva.

Paljon ennen julkaisemattomia kuvia

”SA-kuva-arkisto”sisältää lähes 160 000 Suomen talvi-, jatko- ja Lapin sodan ajan valokuvaa vuosilta 1939 – 1945.

Jatkosodan kynnyksellä, kesällä 1941, muodostettiin yhdeksän Päämajan alaista tiedotuskomppaniaa (TK), joiden tehtävänä oli mm. tallentaa valokuvin armeijan toimintaa. Tiedotuskomppanioiden kuvaustoimintaa alettiin pian kutsua TK-kuvaukseksi ja kuvaajista tuli kansan suussa TK-kuvaajia.

Tiedotuskomppanioita oli sodan aikana 8 – 12 ja aktiivipalvelussa etulinjassa oli noin 150 kuvaajaa. TK-kuvaajien tehtävänä oli tallentaa taistelutilanteita mutta ohjeena oli myös kuvata sellaisia kuvia, joilla olisi ehkä jatkossa sotahistoriallista ja kansatieteellistä merkitystä.

TK-kuvaajien ottamia kuvia annettiin paljon lehdistölle, mutta suurinta osaa kuvista ei ole koskaan julkaistu.

Negatiivit ja paperikuvat arkistoitiin sota-aikana Päämajan kuvaosastolle. Kuvat ovat säilyneet Päämajan kuvaosaston ja sen seuraajien hallussa tähän päivään asti.

Niitä on nyt digitoitu SA-kuva-arkistoksi, joka on internetissä kenen tahansa katsottavissa.

SA-kuva-arkisto on Puolustusvoimien Kuvakeskuksen tuottama ja palvelun on toteuttanut Anygraaf Oy. Negatiivien digitoinnin teki Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus.

Pääosan kuvista ovat ottaneet Päämajan alaisten tiedotuskomppanioiden kuvaajat. Talvisodan kuvamateriaali on rintamamiesten omalla kalustollaan kuvaamaa.

SA-kuva-arkiston kuvat ovat alkuperäistä vastaavassa kunnossa. Digikuville on tehty ainoastaan sävyjen säätöä ilman varsinaista kuvanparantelua. Aineisto sisältää myös sellaisia kuvia, jotka voivat järkyttää herkkiä henkilöitä.

SA-kuva-arkistoon pääset tästä

 

Lue myös nämä

X