Fiskarsin halkaisukirves!” vastaa lääkäri Janne Castrén naurahtaen, kun kysyn saariston terveydenhoidon suurinta työllistäjää.
No, ehkei vain Fiskarsin kirves, mutta kesämökeillä sattuu kesän mittaan vahinkoja juuri teräaseiden kanssa, kun pitkän talven jälkeen halot kaipaavat hakkaamista ja tottumaton käsi ei vielä ole aivan vakaa. Ja kirves yleensä tekee pahaa jälkeä osuessaan halon sijaan vaikkapa sääreen.
Kahdeksannentoista kesänsä saaristolääkärinä kesäkuussa aloittanut Janne Castrén kuitenkin rauhoittelee ja kertoo pikkuhaavojen, nyrjähdysten ja palovammojen kaltaisten vahinkojen olevan paljon yleisempiä kuin kirveen isku sääriluuhun.
Eikä pidä unohtaa viime vuosina riesaksi äitynyttä punkkitilannetta. Punkkirokotteiden antamisesta on tullut yksi tärkeimmistä ennalta ehkäisevistä hoidoista saaristossa.
Saaristolääkäri liikkuu veneellä
Saaristokunnissa on luonnollisesti oma paikallinen terveydenhoitojärjestelmänsä, kuten Suomen muissakin kunnissa. Tosin saaristossa se on merkittävästi vaikeampi tavoittaa kuin mantereella. Välimatkat ovat pitkiä ja veneellä liikkuminen voi olla hidasta.
Janne Castrénin lääkärintyöstä tekee erilaisen, että hän liikkuu saaristossa veneellä. Vaikka enemmän tai vähemmän vakituinen asemapaikka heinä-elokuun sesongin aikana on Nauvossa, myös kotikäyntejä tehdään kohtalaisen runsaasti. Siksi Saaristolääkärin käytössä on tänä kesänä peräti kaksi venettä.
Castrén aloitti saaristolääkäritoimintansa Marino Roccalla. Vene palveli hyvin aikansa, mutta vaihtui sittemmin iniöläiseen Sailfish 26:een. Siihen veneeseen Janne Castrén oli niin tyytyväinen, että vaihtoi uutta venettä tarvitessaan samanlaiseen.
Delta on varustettu 16-tuumaisella Garmin glass cockpit -näytöruudulla, johon tulevat kaikki veneen data sekä navigointitiedot. Joystick-ohjaus on sijoitettu niin, että sitä voi käyttää myös sivukannella seisten.
Tänä keväänä Saaristolääkäri sai jälleen uuden veneen ja hyppäys seuraavaan kokoluokkaan oli pitkä. Uusi vene on ruotsalaisyrityksen Saarenmaalla rakentama Delta 34 SW.
”Koeajoimme veneen viime syksynä Nauvon vesillä. Tuuli oli 15 m/s ja aallot sen mukaiset. Vene meni hienosti ja sillä saattoi ajaa nopeastikin siinä kelissä. Muutenkin se vaikutti juuri sopivalta”, Castrén muistelee ensikohtaamista Deltan kanssa.
Aivan helppoa uuden veneen saaminen ei kuitenkaan ollut. Veneen piti alun perin olla valmis heti alkuvuodesta, mutta se myöhästyi. Ja sitten tuli koronavirus.
”Vaikka vene oli maaliskuussa jo valmis Saarenmaalla, emme saaneet sitä sieltä pois, kun rajat suljettiin”, Castrén kertoo. ”Vene tuli Suomeen vasta toukokuussa.”
Toiminnan kannalta myöhästyminen oli kiusallista, sillä valmis vene ei ollut vielä suinkaan valmis lääkäritoimintaan. Tehtävää oli runsaasti muun muassa erilaisten laitteiden asennuksissa ja veneen varustamisessa. Se oli myös hyväksytettävä kotikunnan ylilääkärillä vastaanottotoimintaan sopivaksi. Deltan perässä liehuu Nauvon pursiseuran lippu.
Lääkäriveneessä on käytännössä aina lääkärin lisäksi kuljettaja. Paavo Lötjönen on omista töistään vapaalla koronaviruksen vuoksi, mutta veneily Saaristomerellä maittaa.
Lähes täydellinen vene
Saaristolääkärien Delta 34 on lääkinnällisesti varustettu kuin ambulanssi. Hoitovälineitä on lähes joka tarpeeseen, ja mukana kulkee myös kunnioitusta herättävä lääkearsenaali. Veneeseen on tarkoitus lisätä myös mahdollisuus muun muassa verinäytteiden analysointiin.
Veneen varustukseen kuuluu mm. happipullojen lisäksi defibrilaattori eli sydäniskuri.
Nyt kun vene on valmiina työhön, Castrén hyrisee tyytyväisyyttä. Vene on juuri sellainen kuin hän kuvitteli sen valmiina olevan. Se on lähes täydellinen liikkuva poliklinikka, ja laajentaa mahdollisten ensiapu- ja hoitotoimien kirjoa merkittävästi.
”Halusin veneen, jossa on riittävän isot ja valoisat tilat tehdä toimenpiteitä. Deltassa on suuret ikkunat ympäri, joten valoa riittää ja vene on tilava. Sohvaryhmästä saa niin suuren tilan, että siinä voi olla makuulla, jos toimenpide vaatii.”
Deltan salongissa on valoa ja avaruutta. Lääkäri Janne Castrén on erittäin tyytyväinen, että sohvaryhmästä on helppo ja nopea tehdä toimenpidepöytä.
Deltan pentteri muokattiin astioiden sijaan hoitotarpeiden säilyttämiseen mm. suurentamalla laatikoita.
”Sohvaryhmän alla oleva makuukajuutta menee hyvin vuodepaikasta. Sinne on asennettu muun muassa happilaitteistot ja välineet tiputukseen”, Castrén esittelee venettä.
Perän suuri ja tasainen avotila palvelee myös esimerkiksi juuri rokotustoiminnassa. Castrén suunnitteleekin jonkinlaista katosta perän ylle suojaamaan yhtä lailla auringolta kuin sateelta.
Saaristolääkärien Delta 34 on pitkälti vakiovene, mutta siihen on lisätty joitain ominaisuuksia Delta 54 ips -mallista. Moottoritilan äänieristyksessä käytetään samoja materiaaleja ja myös kylkien törmäyslistat ovat samat kuin 20 jalkaa suuremmassa sisarmallissa.
Toiminnan kannalta ehkä tärkein 54-mallista haettu lisäominaisuus on ilmastointilaite. Se on 34 SW -malliin jopa turhankin tehokas, mutta kun vene toimii kesäisenä vastaanottotilana, on tilat voitava jäähdyttää tehokkaasti myös tämän kesän kaltaisissa 30 asteen helteissä.
Myös veneen tarjoama turvallisuus on ollut tärkeä valintakriteeri.
”Veneestä on erittäin hyvä näkyvyys joka suuntaan, eikä siinä ole kuolleita kulmia. Lisäksi tuulilasin yllä oleva aurinkolippa on erinomainen ajettaessa vastavaloon”, Castrén kertoo.
Janne Castrén on tyytyväinen myös veneen suorituskykyyn. Moottorit ovat Volvo Pentan D6-370:t, tehokkaimmat 34:ään tarjolla olevat.
”Huippunopeus on 47 solmun tienoilla, mutta veneellä voi ajaa matkavauhtia jopa 40 solmua. Sillä ehtii kauemmaskin, sillä toiminta ulottuu Jurmoon ja Utöön saakka”, Castrén kertoo.
Erityisesti Castrénia ilahduttaa veneen hallintalaitteisto, johon kuuluvat joystick-ohjaus ja Dynamic Positioning System eli gps-perustainen virtuaalinen ankkurointi, joka pitää veneen täsmälleen halutussa paikassa ilman ohjailua.
”Näin isolla veneellä ei voi enää ajaa ihan joka rantaan. Silloin virtuaalinen ankkurointi on erityisen hyvä. Lääkärivene jää lahdelle ja potilas tulee omalla veneellä viereen.”
Deltan keulakajuutta palvelee henkilökunnan tiloina. Tarpeen mukaan siellä voi nukkua ja muun ajan se palvelee pukuhuoneena. Suuri wc/suihkutila on helppo pitää hygienisenä.
Kiireinen kesä
Veneily on alkukesän aikana lisääntynyt merkittävästi, ei vähiten koronaviruksen romahduttaman ulkomaanmatkailun vuoksi. Se vaikuttaa myös ennen kaikkea Saaristomerellä päivystävän lääkäriveneen toimintaan.
Kesäkuussa Saaristolääkärin Delta 34 päivysti Helsingissä, mutta siirtyi heinäkuun koittaessa Saaristomerelle lähinnä Nauvon pohjoissatamaan. Toinen vakituinen päivystyspaikka on Korppoon Verkan. Satamat ovat valikoituneet lähinnä palvelukysynnän perusteella.
Janne Castrénin mukaan tarkoitus on, että Delta päivystää pääasiassa näissä kahdessa satamassa ja liikkuu vain välttämättömän.
Ilman ”saaristoambulanssia” ei alueella kuitenkaan olla, sillä Saaristolääkärit ylläpitää edelleen viime vuodet käyttämäänsä Sailfish 26 -venettä. Sen rooli on olla enemmänkin liikkuva terveysasema.
Toiminnan laajettua kahteen yksikköön Janne Castrén on omien sanojensa mukaan pyrkinyt rekrytoimaan toimintaan lisää lääkärihenkilökuntaa, niin yleis- kuin erikoislääkäreitäkin. Korona kuitenkin jäädytti tämänkin pyrkimyksen. Nyt kun koronan aktiivisin vaihe on ohi, rekrytointi jatkuu.
Kun Saaristomeren veneilysesonki koulujen alettua alkaa laantua, siirtyy Delta 34 takaisin pääkaupunkiseudulle ja sen lähivesille.
”Laitamme veneen todennäköisesti Helsingin Lauttasaareen laituriin ja palvelemme siellä. Lauttasaaressa ei olekaan muita lääkäriasemia”, Castrén suunnittelee.
Saaristolääkäritoiminta on yksityislääkäritoimintaa ja yhteistyökumppanina on Pihlajalinna.
Tekniset tiedot
Delta 34 SW
Kokonaispituus 11,10 m, runkopituus 10,30 m, leveys 3,30 m, syväys 1,20 m, paino 4 750 kg, pa-säiliö 500 l, vesisäiliö 200 l, makuupaikat 4 + 2, CE-luokka B, suunnittelija Lars Modin, valmistaja Luksusjaht AS, Kuressaari, Saarenmaa, Viro.
