Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Satamapaikkavaraukset – Kohti kiireetöntä veneilyä

Laituripaikan varaaminen etukäteen takaa aamulla levolliset unet. Satamapaikka on noussut Suomen suosituimmaksi varauspalveluita tarjoavaksi alustaksi, eikä kasvu ole hyytymässä.

01.07.2022

Tekstija kuvat markus ånäs

Sesonki on käynnistymässä juhannuksen jälkeen. Örössä Turunmaan saariston laidalla suosittu satama täyttyy pitkin iltaa. Lopulta vain taaimmaisessa laiturissa on vielä joitain paikkoja vapaana – sekä päälaiturissa iso osa niistä punaisilla kartioilla varustetuista.

Ne ovat osoitettu etukäteen paikkansa varanneille, eikä kysyntää vielä tässä vaiheessa kautta ole ollut kaikille.

”Sieltä on unohtunut poistaa kartiot laiturilta. Vapautamme kunakin päivänä myymättömät paikat alkuillasta”, kertoo Örön satamaa hoitava Janne Tirkkonen.

”Mutta meillä on nyt varattavissa vain 13 paikkaa vajaasta sadasta paikastamme. Veneiden koko on kasvanut niin paljon, että tällainen varauspalvelu on oltava.”

Silti Örössä niissä varatuissa paikoissa, jotka kävivät kaupaksi, suurin osa oli ihan tavallisia veneitä. Puisia, muovisia, pienehköjä ja keskikokoisia, purjein tai moottorein.

Örössä varauspalvelun tekniikan toimittaa Satamapaikka. Se on Suomessa satamien varauspalveluiden markkinajohtaja.

”Markkina kehittyy koko ajan. Nyt palvelua ei tarvitse enää esitellä. Se tiedetään ja yhteydenottoja tulee meihin päin, ei enää pelkästään toiseen suuntaan”, kertoo Satamapaikan taustalla olevan Bookkaa Finlandin toimitusjohtaja Timo Salminen.

”Kylkipaikkojen kysyntä on kasvanut. Silti kun katsomme dataa, isompien veneiden omistajat eivät ole keskeisin varaajaryhmä. Enemmän näkyy se, että ihmiset eivät halua kilpailla paikoista, oli alla millainen vene tahansa. Erityisesti perheet haluavat stressivapaata lomailua.”

Yksi iso varauspalveluja käyttävien ryhmä on ystävien kesken useammalla veneellä veneilevät.

”Fleetissä kulkevat haluavat varata myös satamassa vierekkäiset paikat.”

Edelläkävijä Ruotsista

Satamapaikalla on tällä hetkellä järjestelmässään kolmisenkymmentä vierassatamaa. Useimmat suuret satamat ovat sen asiakkaina.

Jotkut satamat ovat kehittäneet oman ennakkovarausjärjestelmänsä. Jotkut taas suhtautuvat penseästi koko ajatukseen. Esimerkiksi Jurmossa yrittäjänä toiminut Klas Mattson on ottanut voimakkaasti kantaa sosiaalisessa mediassa varauspaikkoja vastaan ja puolustanut romanttista perinteellisen veneilyn eetosta.

Kasnäsissä käytössä on ruotsalainen Docspot.

Kasnäsin yli sadasta paikasta on ennakkomyyntiin satamatoiminnoista vastaavan Henrika Enestamin mukaan varattu seitsemän. Enestam kokee ne liki välttämättömiksi.

”Etukäteen varattavien paikkojen suosio on lisääntynyt joka kesä. Nykyisin isommat veneet tulevat käytännössä aina varauksen kautta.”

Dockspot on Itämeren alueella edelläkävijä, sillä se perustettiin jo vuonna 2009. Sillä on asiakkaana noin sata satamaa, joista kuusi Suomessa. Satamia Dockspotilla on myös Saksassa ja Norjassa.

Satamapaikan moottorina oleva järjestelmä on tehty skaalautuvaksi ja se tukee useaa eri kieltä. Se on hyvin vientikelpoinen, mutta pientä tunnustelua Viron markkinoille kummempaa kasvua merirajojen yli Bookkaa Finland ei ole vielä tehnyt.

Bookkaa Finland on tehnyt pitkään noin 60 000 euron liikevaihtoa, mutta viime vuonna kasvua tuli jo reilummin; vuonna 2021 liikevaihto oli 86 000. Liikevaihtoon Bookkaa Finland laskee Salmisen mukaan vain oman siivunsa satamamaksusta, ei läpilaskutusta.

Yritys on ollut nyt jo useamman vuoden kannattava, viime vuonna 20 000 euron verran. Suurimmat kehityksen investoinnit ovat jo tehty. Softa on pitkälti valmis, kuten Salminen kertoo.

Salminen kertoo, että laajenemiseen on mahdollisuuksia jo Suomessa valtavasti.

”Moni satama haluaa eroon ruutuvihkosta ja laajentaa palvelumme käyttöä. Esimerkiksi Nauvossa kaikki paikat ovat integroitu järjestelmäämme: osa paikoista on ennakkoon varattavissa, osa maksetaan netissä laiturilla.”

Levolliset aamu-unet

Satamapaikka pääsee käsiksi satamien toteutuneisiin varaustasoihin. Kesän ruuhkaisemmat kuukaudet ovat muuttuneet vieläkin täydemmiksi. Kokonaan loppuunmyytyjen öiden määrä on lisääntynyt.

Satamapaikan idea lähti samasta havainnosta, joka on ärsyttänyt isoa osaa veneilyä harrastavia – Suomessa on veneilyn kulttuuri, jossa osa veneilyjöistä lähtee aamulla kuuden ja kahdeksan välillä ehtiäkseen puolen päivän aikaan uuteen satamaan kellumaan.

”Olen aamu-uninen. En voinut käsittää ajatusta, että satamasta pitäisi lähteä ennen kahdeksaa, että pääsee laituriin puolen päivän aikaan. Halusin veneillä päivällä, en maata satamassa, ja kun lomalla olen, nukkua aamulla”, Salminen kertoo.

Suomessa ei ole viljelty muun muassa Ruotsista ja Tanskasta tuttua käytäntöä, jossa veneillä otetaan toisten kylkeen kiinni. Vain jossain pienemmässä, mutta ruuhkaisessa satamassa, kuten Nötössä, se on ollut tapana.

”Ruuhkaa syntyy, sillä laiturit ovat kalliita. Suomessa satamamaksut ovat edullisia, eivätkä ne mahdollista kovin kummoisia investointeja”, Salminen näkee.

Kohti romanttista iltaa

Suomalaiseen ulkonaliikkumiseen on iän kaiken kuulunut erästelyelementti. Autiotupakulttuuri on ollut voimissaan myös satamissa, joissa on koettu tärkeäksi suojan tarjoaminen viimeisenä myrskyävältä mereltä saapuvalle. Toisaalta nykyisin veneilystä on tullut myös täällä matkailua, jossa palveluita pitää olla.

”Nyt ostetaan muutenkin kaikki netin kautta, arkisista ruokaostoksista lomamatkoihin”, Salminen näkee.

Satamapaikan kautta voi tulevaisuudessa varata eväät täydelliseen satamailtaan, normaalista saunavuorosta ”romanttiseen pakettiin” asti.

”Meillä on järjestelmässä jo nyt mahdollisuus tehdä laituripaikan lisäksi muitakin ostoksia, mutta kovin moni satama ei ole vielä mahdollisuutta hyödyntänyt. Mutta on selvää, että romanttisten pakettien kysyntä kasvaa siellä, missä sellaisia tarjotaan.”

Lue myös nämä

X