Jutut

Sinilevätilanne pahenee, kun Itämeri jatkuvasti lämpenee

Itämeren lämpeneminen voimistaa sinileväkukintoja. Itämeri on lämmennyt vuoden 1990 jälkeen lähes kaksi astetta, ja Suomen merialueilla lämpeneminen on ollut vielä voimakkaampaa.

08.08.2019

TekstiJukka Hiiro

Itämeri on lämmennyt vuoden 1990 jälkeen  lähes kaksi astetta ja Suomen merialueilla lämpeneminen on ollut vielä voimakkaampaa. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan ravinnekuormituksen selvä aleneminen on sekin jatkunut tämän vuosituhannen puolella, mutta hapettomien alueiden pinta-ala on puolestaan ennätystasolla.

Viimeisten 100 vuoden aikana Itämeri on lämmennyt keskimäärin 0,3 astetta joka vuosikymmen, mutta vuoden 1990 jälkeen lämpeneminen on ollut kuitenkin selvästi nopeampaa, peräti 0,59 astetta vuosikymmenessä.

Samaan aikaan sinilevien määrä on lisääntynyt tilastollisesti merkitsevästi Suomenlahden, Ahvenanmeren ja Selkämeren avomerialueilla viimeisten noin 40 vuoden aikana.

HELCOMin, joka kansanomaisemmin tunnetaan Itämeren suojelukomissiona, mukaan Itämeren pintalämpötilan vuosikeskiarvo kohosi viime vuonna ennätystasolle. Mittaushistorian korkein lämpötila avoimella Itämerellä oli 27 asetetta ja se mitattiin viime kesänä 25. heinäkuuta.

Syken mukaan Itämeren hapettomien pohjien pinta-ala on puolestaan 10-kertaistunut verratuna viime vuosisadan alun tilaan. Sen katsotaan johtuvan ensisijaisesti ihmisen aiheuttaman ravinnekuormituksen seurauksena kiihtyneestä rehevöitymisestä. Vuonna 2018 hapettoman pohjan pinta-ala laajeni Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) mukaan uusiin ennätyslukemiin. Viime vuosikymmeninä negatiiviseen kehitykseen on puolestaan alkanut jo vaikuttaa myös meren nopea lämpeneminen.

Se johtuu siitä, että lämpimämpään veteen liukenee vähemmän happea ja samalla happea kuluttava hajotustoiminta kiihtyy. Hapettomissa olosuhteissa meren pohjasedimentistä puolestaan vapautuu suuria määriä fosforia, joka ruokkii sinileväkukintoja.

Science-tiedelehdessä viime vuonna julkaistun artikkelin mukaan maailman merialueilla hapettoman vesimassan tilavuus on nelinkertaistunut vuoden 1950 jälkeen. Syyt ovat samat kuin Itämerellä: ihmisen aiheuttama ravinnekuormitus ja ilmaston lämpeneminen.

Ravinnekuormitus edelleen liian suurta vaikka sekä fosfori- että typpikuormitusta onkin saatu vuosituhannen vaihteen jälkeen alennettua. Fosforikuormitus on laskenut 25 prosenttia ja typpikuormitus 12 prosenttia, mutta ravinnekuormitus ylittää edelleen asetetut kansainväliset tavoitteet.

Suomessa kuormituksen vähennystavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta keskeistä on Syken mukaan maatalouden ravinnepäästöjen parempi hallinta. Samaan aikaan kun pistelähteistä peräisin oleva ravinnekuormitus on meillä alentunut merkittävästi viime vuosikymmenien aikana, ovat toimenpiteet hajakuormituksen vähentämiseksi tuottaneet vaatimatonta tulosta.

Ympäristöministeriön viime vuonna käynnistämän kolmivuotisen (2019 – 21) vesiensuojelun tehostamisohjelman 45 miljoonan euron kokonaissummasta yli puolet onkin päätetty käyttää maatalouden vesiensuojelun uusiin innovatiivisiin menetelmiin. Kuormituksen vähennystavoitteiden täysimääräinen saavuttaminen edellyttää kuitenkin myös jo käytössä olevien maatalouden vesiensuojelutoimien oleellista tehostamista sekä nykyistä parempaa kohdentamista, Syke tiedottaa.

Lue myös nämä

X