Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Sota sotkee raaka-aineiden markkinat – Veneet kallistuvat

Venäjän aloittama sota nosti jo ennestään kallista alumiinin hintaa ja se lisää kotimaisten venetehtaiden valmistuskustannuksia. Pakotteet iskevät Venäjän kauppaan kovaa.

02.05.2022

Tekstimarkus ånäs

Kuvattomi tähti timo sarkkinen

’Jatkossa veneet maksavat selvästi enemmän”, kertoo Faster-veneitä valmistavan Juha Snellin toimitusjohtaja Jani Snell.

Syy ovat alati kipuavat raaka-aineiden hinnat.

Vaikka koronapandemian aiheuttama shokki on hälvennyt ja yhteiskunnat ovat vaivoin sopeutuneet uuteen normaaliin, edessä on uusia vaikeuksia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan synnyttää pakotteiden ja vastapakotteiden vyöryn.

”Ei näin epäselvää tilannetta ole ollut ikinä aiemmin, ei edes koronan aikana”, Snell näkee.

Alumiini on isolle osalle suomalaista venevalmistusta kriittinen raaka-aine. Sen pörssihinta ehti loppuvuodesta laskea viime syksyn huippuhinnoista. Venevalmistajat suhtautuivat varovaisen optimistisesti kehitykseen. Sota muutti kaiken.

Välittömästi Venäjän helmikuussa tekemän suurhyökkäyksen jälkeen alumiinin hinta hyppäsi 3 380 dollariin tonnilta, mikä oli kaikkien aikojen ennätys. Hinta kohosi aivan hulvattomiin lukemiin maaliskuussa, kun alumiini noteerattiin Lontoon metallipörssissä peräti noin 4 000 dollariin tonnilta.

Nyt hinta on tullut hieman alas, mutta varsinaisesta alennuksesta ei voi puhua.

Kippari kirjoitti raaka-aineiden hintojen noususta viime vuonna numerossa 12/2021. Silloin Jani Snell ennusti, että tänä vuonna veneitä tehdään keväällä tappiolla. Keskitalvella aavistuksen laskeneet hinnat auttoivat, eikä Snellin mukaan alkavan sesongin veneiden rakentaminen päädy tappiolliseksi.

”Kasvanut volyymi on auttanut. Veneitä tehdään tulevalle kaudelle jälleen ennätysmäärä. Mutta jo nyt on selvää, että kauden 2023 veneitä ei näillä vähittäismyyntihinnoilla voi enää valmistaa. Katteet eivät kestä.”

Faster menee vaikka jäissä pakotteiden keskellä kohti uutta kautta. ”Vuosi 2021 oli meille lukujen valossa yrityksenä hyvä. Kuluva vuosikin näyttää suotuisalta, vaikka katteet jäänevät pieneksi”, kertoo Juha Snell.

Rahti ei halpene

Venäjä on yksi maailman suurimmista alumiinintuottajista. Henkilö- ja yrityskohtaiset pakotteet vaikuttavat myös Venäjän rajojen ulkopuolella.

Venäläinen Oleg Deripaska on monien muiden oligarkkien tapaan pakotteiden kohteena. Deripaska omistaa merkittävän siivun venäläisestä alumiiniyhtiö Rusalista. Alumiinia tehdään kivilaji bauksiitista, joka jalostetaan ensin alumiinioksidiksi. Rusal tekee tätä muun muassa Irlannissa ja Jamaikalla, eivätkä tehtaat voi toimia tässä tilanteessa normaalisti. Markkinaa sekoittavat kategoriset tuontirajoitukset Venäjältä ja Valko-Venäjältä, joille muun muassa EU on asettanut alumiinin ja teräksen tuontikiellot.

Snellin arvion mukaan Faster-veneiden hinnassa alumiinin osuus on kuluttajahinnassa noin 20 prosenttia, tehtaan ulosmyyntilaskutuksessa jonkin verran enemmän. Ongelma on, että merkittäviä hintaa nostavia syitä on myös muita. Kuten sirupula, joka on pahentunut entisestään, sekä kuljetuskustannukset, jotka eivät pienene.

Merirahdin kuljetuksessa pahin on ohi, kontteja on ja ne liikkuvat. Hinnat vain eivät silti ole tulleet alas – varustamot tekevät isoja voittoja. Pitkään maailman suurimpana rahdin kuljettajana ollut tanskalainen Maersk raportoi viime vuoden ennätyksellisistä tulosluvuista. Yritys teki käyttökatetta 24 miljardia dollaria, mikä on lähes kolme kertaa Maerskin vuodelta 2020 raportoima 8,2 miljardin dollarin käyttökate. Samalla Maerskin liikevaihto kasvoi 55 prosenttia 61,8 miljardiin dollariin.

”En usko, että kuljetuskustannusten hinnat kääntyvät laskuun vielä pitkään aikaan”, ennustaa Snell.

Toimitusongelmat pahentuvat

Hartsin ja lasikuidun hintaan sodalla ei ole ollut merkittävää suoraa vaikutusta, sillä sen hinta ei riipu Venäjästä. Mutta se on vain laiha lohtu.

”Hartsin ja lasikuidun hinta on pysynyt yhä älyttömän korkealla. Väittävät, että syy on kemikaalien korkea hinta. Toki voi olla, että kyse on vain ahneudesta – harvoin hinta alaspäin tulee”, kertoo AMT:n toimitusjohtaja Mikael Winqvist.

Viime keväänä ihmeteltiin, saavatko venetehtaat ylipäätään toimitettua jo myytyjä veneitä asiakkaille. Loppujen lopuksi myöhästymiset jäivät säällisiksi, vaikka erityisesti moottorit meinasivat jäädä tulematta. Nyt tilanne on tältä osin muuttumaton: Jani Snell kertoo, että samat ongelmat jatkuvat yhä.

Näin on myös Kontiolahdella AMT:n tehtailla.

”Tuntuu että tilanne toimitusongelmien kohdalla on vain pahentunut”, Winqvist sanoo.

On turha suunnitella prosessissa mitään, kun materiaalien saannista ei ole takeita. Winqvist kertoo, että AMT:llä varastoarvot ovat koronaa edeltävään aikaan tällä hetkellä kolminkertaiset, mutta sekään ei ole auttanut.

”Kaikkeen ei voi varautua. Suunnitelmat kariutuvat koko ajan. Teemme niitä veneitä, mihin saamme materiaalia. Toki sodalla ei ole näihin ongelmiin kuin enintään välillinen vaikutus.”

Perinteisesti lasikuituun luottanut AMT toi muutama kausi sitten veneisiinsä myös alumiinisen rungon. Nyt sekä lasikuidun että alumiinin hinnat ovat nousseet rajusti.

Venäjänkauppa romahti

Valmiiden veneiden vientiin tai tuontiin pakotetoimet vaikuttavat suoraan, sillä maksuliikenne on hankalaa. Suurin osa Venäjän pankeista on irrotettu Swift-maksujärjestelmästä.

Osana EU:n asettamien luksustuotteiden vientikieltoa pakotteet koskevat myös yli 50 000 euron arvoisia luksustuotteita. Kansanveneitä voisi periaatteessa viedä. Venäjälle vietiin Tullin tilastojen mukaan vuonna 2021 veneitä 15,8 miljoonan euron arvosta. Vietyjen veneiden keskihinta jäi selvästi alle hintarajan, noin 12 800 euroon.

Ongelmaksi tulee kuitenkin se, että veneet voidaan katsoa pakotetoimien alaisiksi kaksikäyttötuotteiksi ja ne ovat valvonnan piirissä.

”Käytännössä kauppa on kuitenkin pysähtynyt kokonaan”, Winqvist kertoo.

Venäjän kauppa on viime vuodet kasvanut. Vuonna 2020 veneitä vietiin 11 miljoonalla eurolla, missä oli vuoteen 2019 nousua 19 prosenttia. Silti Venäjän markkina on kuudenneksi suurimpana kotimaisille veneiden valmistajille enintään kohtuullisen merkittävä.

”Me viemme sinne muutamia veneitä vuodessa. Kuten alalla, myös meillä markkina on kuitenkin kasvanut. Toiveissa oli tehdä siitä merkittävä. Ne ajatukset romahtivat nyt”, Winqvist kertoo.

AMT oli myynyt Venäjälle tälle kaudelle useita veneitä, mutta niitä ei viedä tuotannossa enää eteenpäin. Yksi on valmis ja se seisoo nyt ulkona pihalla muoveissa.

”Olemme olleet Venäjälle yhteydessä ostajiin ja siellä on oltu nöyränä ja pahoiteltu maan toimia. Mutta mitään ei tilausten suhteen nyt tapahdu.”

Sota nostaa hintoja

Veneiden kallistuminen voi vaikuttaa negatiivisesti myynnin kehitykseen Suomessa, mutta varmaa se ei ole. Esimerkiksi Snell kertoo Fastereiden kaupassa tuntuman olevan, että myynnit jatkuisivat suotuisina myös jatkossa.

”Uskon, että veneiden hintojen nousulla ei olisi sinällään isoa merkitystä myyntiin. Merkittävämpää on kriisin laajuus: kaikki hinnat ovat nousussa. Se vaikuttaa jo enemmän – kuinka paljon ihmisillä on laittaa varoja veneilyyn?”

 

Lue myös nämä

X