Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Talviveneilyä omalla vastuulla

Moni venyttäisi veneilykauttaan, mutta kaupungit laittavat luukut kiinni jo loka-marraskuussa ja avaavat kauden vasta loppukeväästä.

07.03.2020

TekstiTanja Paananen

Meneillään oleva talvi on ollut harvinaisen leuto. Etelä-Suomen merialueilla saattoi vielä tammikuun puolenvälin jälkeenkin havaita moottoriveneitä ja satunnaisia kalastuspaatteja kokeilemassa onneaan. Pilkkijät ja retkiluistelijat sen sijaan ovat saaneet odottaa apajille pääsyä.

Helsingin kaupungin läntisen puolen tiimiesimies Tom Liljeström muistelee, että leutoja talvia on kyllä nähty ennenkin. Hän on toiminut kaupungin venepalveluissa 2000-luvun alusta lähtien. Liljeströmin mukaan vain harva paatti lähtee enää lokakuun jälkeen vesille, vaikka sää olisi lauhkea.

Onko virallinen veneilykausi liian lyhyt?

Helsingin kaupungin vuokrasopimuksen mukaan veneilykausi on kalenterivuoden 10.6. – 14.9. välinen aika. Veneen voi viedä venepaikkaan aikaisemmin, mutta kaupunki ei silloin vastaa veneelle mahdollisesti tapahtuneista satamien korjaustöistä aiheutuneita vaurioita. Sama sääntö koskee veneilykauden jälkeen venepaikalla pidettäviä veneitä.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja ja hänen työtoverinsa julkaisivat hiljattain tutkimukseen, jossa he arvioivat, että talvi lyhenee 30-60 päivää Suomen eri alueilla vuosina 2040-2069.

Voisiko näin ollen olla perusteltua jatkaa suomalaisen tynkää veneilykautta edes hiukan pidempään?

”Ennen kausi on ollut pidempi, mutta ihmiset alkoivat lämmittää veneitään ja saunomaan niissä ja sähkölaskusta tuli korkea”, Liljeström kertoo.

Hän kuitenkin arvelee, että ainakin Helsingin kaupunki voisi taas harkita kauden pidentämistä, jos kiinnostusta veneilyyn riittää.

”Ei tämä systeemi niin jäykkää saa olla.”

Sekä Liljeströmin että Turun kaupungin työntekijä Timo Sirkiä arvioivat, että järkevintä olisi jatkaa kautta sen loppupäästä, sillä kaupungeilla on kova kiire keväisin, kun satamat on saatava pakkasten jäljiltä nopeasti kuntoon.

Jos veneen haluaa jättää talveksi vesille

Helsingin kaupungilla on noin 12 000 venepaikkaa, joista kolmasosa on vuokrattavissa suoraan liikuntapalvelusta ja loput on vuokrattu Helsingissä toimiville venekerhoille ja pursiseuroille. Vierassatamat ovat suurimmaksi osaksi yksityisten venekerhojen hoitamia.

Mikäli kaupungin venepaikalla olevan oman veneen aikoo jättää talveksi vesille, on siitä aina ilmoitettava Helsingin kaupungille viimeistään vuoden loppuun mennessä. Venekerhot huolehtivat itse talvisesongistaan. Helsingin kaupungin venesataman venepaikalla voi vedessä talvehtia ainoastaan vahva ja tukevarunkoinen vene.

Liljeström käy mielellään itse tarkistamassa tilanteen, jos kyseessä on oikein iso paatti. Sillä, jos iso ja painava vene uppoaa, tulee sen nosto helposti maksamaan reippaasti yli kymmenen tuhatta euroa.

Vastuu veneen nostosta on aina veneen omistajalla, mutta pahimmassa tapauksessa nostokustannukset voivat lopulta jäädä kaupungin harteille. Tämän kaltaisia tilanteita on onneksi sattunut harvemmin.

Liljeströmin tietojen mukaan Helsingin kaupungin venepaikoille jää lojumaan vuosittain noin 20 venettä, joita kukaan ei nosta. Joukkoon mahtuu eri kokoisia ja jopa hyväkuntoisiakin veneitä. Jos veneen omistajaa ei yrityksistä huolimatta tavoiteta, myydään vene keväällä kaupungin venehuutokaupassa. Turun kaupungin venepaikoille jätetyt veneet siirretään keväällä varikolle.

Satamista ja veneistä huolehtiminen

Liljeström sekä muut kaupungin venepalvelun työntekijät käyvät säännöllisesti katsomassa maissa talvehtivia veneitä ja kiertävät laitureilla talvellakin.

Jos veneen omistaja haluaa talvella käyttää omaa virtauslaitettaan ei siihen Liljeströmin mukaan ole muuta estettä kuin se, ettei Helsingin kaupungin venepaikoilla ole talvella sähköä. Sähköt sammuvat 1.12. ja ne kytketään taas päälle 15.3.

”Pajalahdessa kokeiltiin pulputtajia, mutta ne olivat heikkoja eivätkä pysyneet päällä, joten niistä luovuttiin. Sen jälkeen mitään pumppuja ei olla kokeiltu”, Liljeström kertoo.

Yksityiset venekerhot päättävät itse omasta sähkönkäytöstään. Esimerkiksi Lauttasaaren Vattuniemessä sijaitseva Helsingfors Segelklubb ry (Hoski) pitää sähköt päällä koko talven. Kenttävesi sammutetaan ensimmäisten pakkasten tullessa.

Hoskin satamakapteeni Kari Lehtosen mukaan heidän kerhollaan talvehtii tyypillisesti 2-3 moottorivenettä. Perheveneilijät lopettavat kautensa aikaisin, mutta osa nuorista kilpaveneilijöistä harjoittelee talvellakin.

”Yksi ratkaisu voisi olla se, että Helsingissä olisi joku talvisäilytyssatama missä veneitä voisi pitää talvellakin vesillä”, Liljeström pohtii.

Muista nämä, kun veneilet talvella:

  • Nosta köydet veneen sisäpuolelle, etteivät ne jäädy vedessä. Karbiini- ja jousihaat helpottavat köysiaskareita pakkasella.
  • Jätä moottori alimpaan asentoon veteen, niin perämoottorin vesipumppu pysyy sulana.
  • Kiinnitä vene laituriin perä edellä helpottamaan liikkeellelähtöä, sillä keula rikkoo jäätä parhaiten.
  • Muista myös, että vaikka vesi pysyy sulana, se voi muodostaa tuulen ja pakkasen kanssa jäätä rakenteisiin.
  • Huomioi, että elektroniset laitteet sammuvat herkästi kylmässä ja kosteassa.
  • Kerro matkasi määränpää ja paluuaika kotona odotteleville, sillä mahdollisia pelastajia on vesillä talvella vähemmän.
  • Pakkaa mukaan:
    – Varapuhelin tai meri-VHF
    – Tehokas käsivalaisin
    – Ylimääräisiä kuivia köysiä
    – Kosteutta syrjäyttävää suihkeöljyä
    – Hätäraketit ja soihdut

Lue myös nämä

X