Jutut

Tuore vesien tila-arvio kertoo missä kunnossa mökkijärvesi tai lähivesistösi on – tarkista nettikartalta

Suomen järvistä 87 prosenttia ja jokivesistä 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Pahimmat ongelmat ovat edelleen rannikkoalueilla.

01.09.2019

TekstiTanja Paananen

Suomen ympäristökeskus on julkaissut uuden nettiversion Suomen vesien tila-arviosta. Edellinen tila-arvio on vuodelta 2013. Vesien tila -karttapalvelusta jokainen voi käydä tarkistamassa oman mökkijärvensä tai lähivesistönsä kunnon. Tilaluokitukset on merkitty karttaan värikoodein, erinomaisesta huonoon.

ELY-keskukset tiedottavat tarkemmin alueensa vesien tilasta myöhemmin alkusyksyllä.

Itämeri huonoimmassa hapessa

Sisävesien tilanne on pysynyt lähes samana tai jopa hiukan kohentunut kuuden vuoden takaisesta.

Suomenlahdella ei hyvässä tilassa olevia alueita ole, mutta edellisiin mittauksiin verrattuna osa alueista on kohonnut välttävästä tyydyttävän tasolle.

Pohjanlahdella tila on paikoittain hyvä, mutta hyviä alueita ei ole yhtä paljon kuin vuonna 2013.

Suomenlahden tila on heikoin, vaikka siellä on ryhdytty vesiensuojelutoimiin ja Pietari on tehostanut jätevesipuhdistustaan. Suojelutoimien vaikutukset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua.

”Kun Suomenlahden tilanne paranee, on sillä vaikutus myös rannikkovesiin,” arvioi Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pirkko Kauppila.

Rehevöityminen isoin ongelma

”Maatalous on vieläkin merkittävin yksittäinen vesiä rehevöittävä haitta, mutta myös yhdyskunnat, hulevedet, metsätalous sekä turvetuotanto lisäävät ravinnekuormitusta,” toteaa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Marko Järvinen.

Rehevöitymisen ohella vesiemme tilaa heikentävät niiden happamoituminen rannikon happamilla sulfaattimailla ja maankohoamisalueilla.

Uusia tarkasteltavia uhkia ovat ilmastonmuutos sekä lisääntyneet lääkeaineet vesistöissä. Myös muoviroskan ja mikromuovien aiheuttamia haittoja tutkitaan jatkuvasti lisää.

Hapettomat pohjat

Rannikkoalueilla rehevöitymisherkkyyttä lisää alueiden rajoittunut vedenvaihto, joka myös hankaloittaa vesiensuojelun hallintaa.

”Suomen saaristossa ja sokkeloisilla rannikkovesillä vedenvaihto on monin paikoin rajoittunut, paitsi avomeren ja rannikon välillä myös pinnan ja pohjan välillä,” kertoo Kauppila ja täsmentää:

”Pohjan läheisten vesikerrosten happiolot heikkenevät, kun vesikerrokset eivät pääse sekoittumaan. Tällöin ravinteet eivät pääse liukenemaan pohjasedimentistä takaisin vesikerrokseen kasviplanktonin käyttöön.”

Kierre on valmis, kun kuollut kasviplankton vajoaa uudelleen pohjaan ja hajotessaan kuluttaa happea.

(Juttu jatkuu karttakuvan jälkeen)

© Syke

 

 

 

Miltä huono tila näyttää?

Jokainen vesistö on omanlaisensa omine ongelmineen. Seuraukset tilan heikkenemisestä ilmenevät eri tavoin.

Vesistön huono tila näyttäytyy yleensä  muun muassa muuttuneena kasvillisuutena, leväkukintoina tai muutoksina kalakannoissa, kuten lisääntyneinä särkikalakantoina.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Jukka Ruuhijärven mukaan kalakantojen muutoksissa ei näy isoja eroja vuoden 2013 tila-arvioon verrattuna.

Kaloissa ei periaatteessa ole mitään vikaa, vaikka järvi olisi tyydyttävässä tai välttävässäkin kunnossa.

”Rehevöityminen ei itsessään tee kalasta syömäkelvotonta, ellei siinä ole jotain myrkkyjä. Pitoisuuksia tarkkaillaan ja ruokavirasto antaa suosituksia,” kertoo Ruuhijärvi.

Lämpöisenä kesäpäivänä kala saattaa maistua huonolta, mutta talvella, syksyllä ja keväällä saman järven kala voi olla maukasta.

Tehtävää riittää

Vaikka vesistöjen eteen tehdään jo nyt arvokasta suojelutyötä, on Itämeren suojelua tehostettava entisestään. EU:n alueella tavoitteena on pintavesien hyvä tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä.

Tila-arvion pohjalta laaditaan vesienhoitosuunnitelmia, joista valtioneuvosto päättää vuonna 2021.

Suomen tavoitteena on vähentää maatalouden päästöjä ja välttää erityisesti fosforin valuminen vesistöihin lisäämällä pellolle maanparannusainetta kuten kipsiä, joka sitoo liiallista fosforia. Tarkoituksena on myös lisätä uusia vesienhoitohankkeita sekä vähentää päästöjä taajamien ja kaupunkien lähivesiin.

Lue myös nämä

X