Jutut

Tutkintalautakunta tutkii: Kun vene vain kääntyi ympäri

Vene kaatui oikealle kyljelleen ja kyydissä olleet kolme miestä joutui veden varaan pimeänä elokuun yönä. Vene kellui hetken pinnalla ja miehet huusivat apua. Kukaan ei kuullut. Miehet päättivät jättää veneen ja uida rantaan. Samalla vene upposi lopullisesti.

07.09.2019

TekstiKlaus Salkola

KuvatKipparin arkisto

Kolme kaverusta, iältään 34–37 vuotta, olivat elokuun lopulla puolen yön jälkeen palaamassa tuttuja vesiä kotisatamansa. Vene oli Sea Star Sportfisher 500 XR. Veneen omistajalla oli noin viiden vuoden kokemus pienistä perämoottoriveneistä. Nyt käytössä oleva vene oli omistajan ensimmäinen kajuutalla varustettu perämoottorivene. Onnettomuusvene oli hankittu veneliikkeestä käytettynä noin kaksi kuukautta ennen onnettomuutta.

Sea Star 500 XR on ns. perähytillinen avovene. Siinä on perässä kulmikas ohjaamo ja keulan puolella on avotila. Perusrakenne on tuttu ja monen eri veistämön malleissa käytetty.

Sea Star oli varustettu suosituksen puitteisiin mahtuvalla 50 hevosvoiman Yamaha-perämoottorilla, joka oli vuosimallia 1994. Veneessä oli trimmit ja ohjauslaite oli juuri uusittu.

Veneen pituus on 4,7 metriä ja leveys 1,89 metriä ja sen ilmoitettu paino on 450 kiloa tyhjänä. Moottorisuositus on 40–70 hevosvoimaa ja onnettomuusvene savutti 50-hevosvoimaisella moottorilla noin 32 solmun nopeuden.

Sea Star Sportfisher 500 XR on perähytillinen avovene. Kuva ei esitä onnettomuusvenettä.

Hämärä muuttui pimeydeksi

Aurinko laski noin klo 20.50 ja hämärä muuttui pimeydeksi noin kello 21.30. Aallokko oli sivuvastaista ja tuuli tuli pikemminkin kohtisuoraan sivulta.

Ajoa jatkettiin lähes tyhjäkäyntilukemilla. Kuljettaja ei uneksinutkaan enää ajavansa plaanissa. Trimmilevyt oli asetettu vaakasuoraan. Matkanteko hidastui sen vuoksi ja aikaa kului. Vesireitti oli kuitenkin  kuljettajalle tuttu, sillä hän oli ajanut sitä päiväsaikaan kymmeniä kertoja.

Onnettomuusmatkalla veneessä oli kolme miestä. Lastina oli noin 50 kiloa matkatavaroita ja tankissa oli noin 60 litraa bensiiniä. Kuljettaja seisoi kuljettajan paikalla veneen oikealla puolella, toinen matkustaja istui ”apumiehen” paikalla veneen vastakkaisella laidalla ja kolmas mies kuljettajan takana olevalla penkillä. Matkatavarat oli sijoiteltu säilytyslokeroihin istuimien ja ohjauspulpetin alle.

Yhtäkkiä veneen kuljettaja huomasi veneen ajautuneen reitin ulkopuolelle ja lähestyvän edessä olevaa tuttua kivikkoa. Moottori trimmattiin tällöin mahdollisimman ylös siten, että veto ja ohjailukyky kuitenkin säilyivät. Veneen vauhtia alettiin voimakkaasti jarruttaa kytkemällä moottori pakille ja antamalla kaasua. Väistääkseen kivikkoa kuljettaja myös käänsi ohjauksen peruutussuuntaan katsottuna oikealle. Tällöin vene kallistui voimakkaasti oikealle.

Apukuljettaja horjahti kallistuksen takia oikealle ja otti kiinni kuljettajan olkapäästä. Painon siirtyminen huononsi tilannetta ja vene kallistui lisää. Se kaatui oikean kautta kyljelleen ja miehet joutuivat äkisti veden
varaan.

Vene kellui hetken pinnalla ja miehet olivat veden varassa pitäen kiinni veneestä. He huusivat apua. Huutoa ei kuultu, eikä apua saatu. Tällöin päätettiin vene jättää ja uida rantaan, missä näkyi valoa mökin ikkunoista.

Samalla vene upposi lopullisesti.

Vain kuljettajalla oli pelastusliivit päällään. Muilla veneissä olleilla oli myös liivit mukanaan veneessä, mutta ne eivät olleet tapahtumahetkellä päällä. Liivejä ei saatu puettua päälle kaatumisen yhteydessä, jonka jälkeen ne olivat kadonneet eikä niitä näin ollen saatu käyttöön. Veden lämpötila oli +16°C.

Paras uimari lähti uimaan edellä. Pelastusliivein varustettu kuljettaja jäi auttamaan kolmatta miestä, jonka voimat olivat vähäisemmät. Hän väsähti ja häntä piti ajoittain nostaa vyöstä ja auttaa pitämään itsensä
pinnalla. Kaikki kolme onnistuivat kuitenkin pääsemään maihin.

Rannasta tavoitettu henkilö soitti pelastuneille taksin ja seurue poistui kotiin.

Veneen pelastamiseksi ei enää ollut mitään tehtävissä. Alkupäivinä kova tuuli esti nostamisen, jonka jälkeen vene ajautui syvänteeseen ja oli kadoksissa pitkän aikaa.

Kun se lopulta löydettiin ja nostettiin, se oli siinä määrin tuhoutunut, ettei siitä enää saatu käyttökelpoista.

Onnettomuuspaikkaa ei ole pystytty selvittämään tarkasti. Todennäköinen onnettomuuspaikka on merkitty kuvaan punaisella ympyrällä. Sen sijainti on päätelty sekä veneen kuljettajan muistikuvien että muiden asiayhteyksien perusteella. Etäisyys onnettomuuspaikalta kuvassa näkyvälle aallonmurtajalle on hieman yli 500 metriä. Kuvassa punainen katkoviivanuoli osoittaa veneen todennäköisen tulosuunnan, musta nuoli  onnettomuushetkellä vallinneen tuulen suunnan ja sininen nuoli aallokon suunnan.

Vene oli jo varoittanut

Vene oli kesän aikana kahdesti osoittanut hallitsemattomia kallistustaipumuksia ajon aikana.

Molemmilla kerroilla vene oli äkisti kallistunut ohjausliikkeen tms. johdosta, mutta silti palautunut pystyasentoon.

Veneen omistaja ei kuitenkaan ollut reagoinut näihin taipumuksiin vaan venettä käytettiin normaalilla tavalla.

Kipparin testi paljasti

Kippari-lehdessä oli numerossa 6/1993 tämänkaltaisten veneiden vertailutesti. Testissä kiinnitettiin huomiota eräisiin tämän venetyypin huonoihin ominaisuuksiin. Testistä on lainattavissa seuraavat Sea Star Sportfisher 500 XR koskevat lausumat:

”Sivukannetkin tässä veneessä on, mutta ne ovat kapeat. Niitä ei kannata suositella liikkumiseen, koska muuten vene kallistuu rajusti.”

”Sea Stariin jouduttiin tehtaalla ensikokeilujen jälkeen tekemään pohjamuutoksia. Avoveneestä tuttua V-pohjaa tasoitettiin, koska veneen kallistukset osoittautuivat turhan suuriksi painopisteen muututtua avovenettä ylemmäs.”

”Vaikka veneen pohjaa onkin tasoitettu, on kallistuminen kaarteissa edelleen voimakasta. Tiukassa kurvissa vene kallistuu oikeaoppisesti sisäkurviin päin, mutta niin vahvasti, että vesi viistää parraslistoja.”

”Yksin ajettaessa tavaraa on kasattava toiselle laidalle, jotta tasapaino säilyy.”

”Vene kallistuu sivutuulessa voimakkaasti tuuleen päin. Tässäkin veneessä syynä on kevyt keula, johon tuuli tarttuu voimakkaasti, jolloin ohjauksella on käännettävä tuulta vastaan.”

”Veneen maksimitehoksi 70 heppaa tuntuu ylimitoitetulta. Viisikymppinen on painonsa ja veneen suorituskyvyn ylärajoilla.”

”SeaStar on toimiva vene silloin, kun ei haluta lähteä koviin meriolosuhteisiin. Se tarjoaa hyvät yhteysveneen ja kalaveneen ominaisuudet ja pari tilapäisvuodetta, kunhan vielä muistaa, että vene kallistelee melko jyrkästi etenkin kurveissa ja väärin kuormattuna.”

”Perä on avoimuutensa takia jonkin verran arka suurille, perästä tulevilla aalloille”

Kuinka oikeassa lehti silloin olikaan! Veneen heikko vakavuus oli lähtökohta onnettomuudelle.

Kuva havainnollistaa veneen liikesuuntaa onnettomuushetkellä sekä veneeseen vaikuttaneita ulkoisia voimia, jotka aiheuttivat venettä kallistaneen momentin.

Nuolien merkitykset kuvassa:

Sininen nuoli: Aallokon voima. Musta nuoli: Tuulen voima. Punaiset nuolet: Veden ns. orbitaaliliikkeestä aiheutuva, venettä kääntävä voimapari. Vihreä nuoli: ”Apumiehen” liikkeen aiheuttama kallistava momentti. Violetti nuoli: Veneen avonaiselle peräkannelle mahdollisesti päässeen veden painon ja vapaan nestepinnan aiheuttama momentti

Mikä kaatoi veneen?

Vene ajoi sivuvastaiseen aallokkoon. Edetessään vene kohtasi aallot ja meni niistä yli kuten pitää.

Tutkijoiden arvion mukaan vene on äkisti peruutettaessa saattanut joutua tilaan, missä aalto on työntänyt keulaa taakse samalla kun aallon pohja, missä peräpeili on ollut, on jarruttanut veneen liikettä taaksepäin. Perämoottorin veto takaviistoon on kääntänyt perää oikealle eli poikittain aallokon suhteen ja ylös kipattu moottori on entisestään vetänyt perää alaspäin. Samaan aikaan veneen sisällä miehet ovat horjahtaneet ja täten heilauttaneet venettä pahimpaan suuntaan.

Peräpainoisen veneen peräkannelle on – Kippari-lehden kokemusten mukaan – myös saattanut tulla vettä, mikä ei ole parantanut tilannetta.

Voidaan myös arvella, että veneen keinunnan ominaistaajuus on sattunut yhteen aallon kohtaamistaajuuden kanssa eli veneen keinunta on juuri osunut resonanssiin aallokon kanssa.

Veneen hetkellinen vesiviiva on myös saattanut kaventua aallon harjan johdosta. Vakavuus on heikentynyt sen vuoksi edelleen. Tuulen suunta lisäsi kallistumaa.

Veneen heikko vakavuus ei ole ollut riittävä kestämään näiden tekijöiden yhteisvaikutusta.

Näiden ilmiöiden yhteisvaikutuksesta vakavuudeltaan heikko vene ei enää pysynyt pystyssä. Se kaatui taaksepäin oikean peräkulman ympäri. Veneessä olevat eivät enää voineet tehdä mitään kaatumisen  estämiseksi. Oli suuri onni, että kaikki pääsivät ulos ennen veneen uppoamista.

Veden liike aallokossa ja matalikon lähellä

On hyvä palauttaa mieliin se, miten vesipisarat liikkuvat aallokossa. Syvässä vedessä vesi kiertää ympyränmuotoista rata aallon harjan suuntaisen akselin ympäri. Aallon harjalla vesi etenee aallokon suuntaan ja aallon laaksossa on vastavirta veden palatessa ympyrärataansa takaisin.

Vene, jonka keula vasta-aaltoon ajettaessa on aallon harjalla ja peräpeili aallon laaksossa on siis ”puristuksissa” ja kääntyy helposti poikittain aallokossa.

Onnettomuuspaikka sijaitsee matalikon läheisyydessä. Matalikko vaikuttaa aaltojen käyttäytymiseen siten, että aallokko voi taipua ja syntyä ristiaallokkoa, aallokon korkeus voi paikallisesti kasvaa ja aallokosta voi
matalan veden vaikutuksesta tulla jyrkkää. Kaikki edellä mainittu on huonontanut onnettomuusveneen mahdollisuuksia onnettomuushetkellä.

Johtopäätökset

Onnettomuuden merenkulullinen syy on veneen harhautuminen pois väylältä, pimeässä, kohti väylän vieressä olevaa kivikkoa. Muutettaessa veneen eteenpäin suuntautunut liike äkisti peruutukseksi vene lähti kallistusliikkeeseen, joka ei enää oiennut vaan vene kaatui.

Onnettomuuden tekninen syy on veneen arvaamaton kallistumistaipumus ja herkkyys kuorman sijoitukselle. Kyseinen venetyyppi on mahdollisesti useita muita vastaavia venetyyppejä vaarallisempi tässä suhteessa.

Onnettomuuden syntyyn myötävaikutti luultavasti useampi eri tekijä, joista mikään ei yksinään olisi todennäköisesti ollut riittävä kaatamaan venettä.

Näitä olivat veneen liikesuunta ja nopeus suhteessa tuuleen ja aallokkoon, tuulen ja aallokon suunta ja voimakkuus, mahdollinen matalikon vaikutus aallokkoon, veneen kuormaus sen vakavuusominaisuudet huomioon ottaen, äkkinäinen ja kallistuman kannalta otolliseen suuntaan tehty ohjausliike sekä henkilön horjahtaminen kallistuksen johdosta. Meriveden mahdollista pääsyä avonaiselle takakannelle ja
sen vaikutusta vakavuuden menettämiseen ei voida myöskään sulkea pois.

Vene oli valmistettu vanhan lain aikaan, jolloin vain alle 4,5 metriä pitkissä veneissä piti olla kellukkeet. 500 XR ylitti rajan 20 senttimetrillä.

Ne pelastusliivit!

Veneessä oli liivejä mukana, mutta kaksi miehistä ei ollut pukenut niitä ylleen. Kun vene meni alta, katosivat liivitkin eikä niitä muutenkaan olisi ollut helppoa pukea veden varassa.

Vain yhdellä oli liivit puettuna päälle. Hänellä ei ollut hätää uidessaan maihin. Hyväkuntoinen mies kykeni tässä onnettomuudessa äärimmäisin ponnistuksin auttaman myös väsyneen toverinsa maihin. Näin ei onnistu jokaisessa onnettomuudessa!

Juttu on julkaistu Kipparissa 10/2010 Tutkintalautakunta tutkii -juttusarjassa.

 

Lue myös nämä

X