Kansainvälistä Uimataitoviikkoa vietetään 11.-17. toukokuuta teemalla ”sukella lukemaan”. Tavoitteena on kannustaa perheitä kahden tärkeän taidon, uima- ja lukutaidon, pariin.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) mukaan Suomessa hukkuu vuosittain 100 – 150 henkilöä. Suhteutettuna asukaslukuun tämä on selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Pahimmat onnettomuuskuukaudet ovat kesä-elokuu.
Vältä riskejä
Viisas veneilijä hankkii ensi sijassa uimataidon sekä itselleen että lapsille. Tosin hyväkään uimataito ei suojaa hukkumiselta, jollei vesillä liikkuessa varustauduta asianmukaisin pelastusliivein ja vältetä päihtyneenä veneilyä tai uimista.
Ikävä tosia-asia on, että useimmiten Suomessa hukkuu keski-ikäinen mies, jolla on alkoholia veressään. Alkoholi vie harkintakyvyn niin maalla kuin merellä. Moni asiantuntija pitääkin Suomen vapaa-ajan veneilijöiden yhden promillen rajaa aivan liian korkeana.
Yli puolet hukkumiskuolemiin johtavista onnettomuuksista on tapahtunut alkoholin vaikutuksen alaisena. Suurin osa vesiliikenteessä hukkuneista on ollut ilman pelastusliivejä.
”Veneilijän tulisi mekaanisen uimataidon lisäksi suhteuttaa omat taidot valliseviin olosuhteisiin ja huomioida varusteet. Avovesillä uiminen kylmässä vedessä ja aallokossa on eri asia kuin uiminen uima-altaassa”, muistuttaa Tero Savolainen Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta.
Pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaan uimataitoinen on henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään pinnalle ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.
Lasten uimataidoissa isoja eroja
Vuonna 2017 julkaistusta kuudesluokkalaisten uimataitotutkimuksesta ilmenee, että vain 76 prosenttia kuudesluokkalaisista on uimataitoisia.
Lasten uimataidoissa on suuria kuntakohtaisia eroja. Kunnissa, joissa opetussuunnitelman mukaista uimaopetusta ei järjestetä lainkaan, lasten uimataito on selvästi heikompi kuin niissä, joissa uintia järjestetään joka luokka-asteella.
Koulujen uinninopetuksen lisäksi vanhemmilla on tutkitusti iso rooli lasten uimaan oppimisessa.
Niin itsensä kuin lastenkin on hyvä tutustua vesillä käytettäviin pelastusliiveihin ja varusteisiin kunnolla. Paukkuliivien pamahdus voi tosi paikan tullen tuntua jännittävältä, jos ei niitä ole aikaisemmin testannut. Myös liivien kunto ja toimivuus on aikajoin tarkistettava. https://venelehti.fi/lehdesta-varo-vanhoja-paukkuliiveja/
”Annan välillä omien lasteni hypätä pelastusliivit päällä veteen ja uida veneen vierellä mökillä rantautuessa. Ne ovat jännittäviä kokemuksia, kun saa hypätä pelastusliiveissä veteen”, Savolainen sanoo.
Kaikki aikuisetkaan eivät osaa uida
Aikuisten uimataitoa selvitettiin viimeksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa vuonna 2011.
Tutkimuksesta selvisi, että kolmannes 15–64 -vuotiasta ei osaa uida uimataitomääritelmän mukaisesti. 55–64-vuotiaista vain puolella oli tuolloin uimataidon määritelmän mukaiset taidot. Samasta ikäryhmästä 10 prosenttia ei osannut uida lainkaan.
Aikuisten uimataito on kuitenkin viimevuosina kohentunut. Syynä on se, että kunnon uimaopetusta saaneiden ikäluokkien määrä on kasvanut.
Suomessa järjestetään myös aikuisten uimakouluja ja uimaan voi oppia vanhempanakin. Se vaatii vain hieman enemmän sinnikkyyttä ja harjoittelua.
Lisätietoa Uimataitoviikosta löytyy Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton sivuilta.
