Tilaa
Jutut

Ursuit-kuivapuvut – Tulevaisuus on kuivapuvun

Pidentyvä veneilysesonki vie vesille myös talvikuukausina. Kotimainen Ursuit on laadukas kuivapukujen valmistaja, mutta yritys on jäänyt pitkälti viranomaisten vaatettajaksi. Mallisto toimii silti myös vapaa-ajan veneilyssä kaikissa olosuhteissa.

12.03.2023

Tekstimarkus ånäs

Klipsut kiinni ja ilmaa sisään!

Lituskaisena lätkänä rosterisella pöydällä makaava puku alkaa komeasti pullistua. Pian ukko on kuin silakoita tankannut hylje, joka aurinkoisella luodolla köllötellen marinoi syömäänsä kaasuksi. Ursuitin Turun tehtaalla testataan käsin jokainen valmistunut puku, sillä niiden on pidettävä vettä.

Ilma ei pääse karkaamaan, sillä pääntie sekä hihat ja lahkeet ovat suljettu klipsuilla. Henri Ääritalo suihkuttaa pullistuneen Ursuit-ukon päälle ensin saippuavettä. Sen jälkeen alkaa huolellinen tutkiminen. Metodi on sama, jota käytetään polkupyörän renkaan sisäkumiin tulleen reiän paikallistamisessa.

Lopulta saippuavesi huuhdellaan pois ja puku edistyy tarkastajan nimikirjaimilla varustettuna kohti pakkaamoa.

”Tänään ensimmäisessä vuorossa 93 prosenttia puvuista läpäisi tarkastuksen”, Ääritalo kertoo.

Uusi omistus näkyy jo

Ursuit on kotimainen kuivapukujen valmistaja. Termit menevät monesti sekaisin.

”Asian voi hahmottaa siten, että kuivapuvussa pysytään kuivana, märkäpuvussa märkänä”, kertoo markkinointipäällikkö Antti Peltoniemi.

Erityisesti Suomessa, mutta myös kansainvälisesti Ursuiteja käyttävät eri raskaan sarjan ammattilaiset merirajavartioista luotseihin, sotilaista poliiseihin ja kalastajista sukeltajiin. Viime vuosina Ursuitin kuivapukuja on nähty yhä enemmän myös vapaa-ajallaan vesillä viihtyvien yllä. Yhä useampi uistelija luottaa Ursuitin kuivapukuihin, kuten myös saaripaikoilleen säässä kuin säässä yhteysveneellään kulkeva.

Marita Järvinen käy kaavojen kimppuun: ”Viranomaispukuja on teossa nyt.”

Ursuit ei haasta heinäkuun Nauvon vierassatamassa Helly Hansenin tai Henri Lloydin tuulipukua, mutta kyllä marraskuussa. Ja silloin erittäin menestyksekkäästi.

Ursuitin taustalla olevan yhtiön liikevaihto on ollut pitkään erittäin tasaisesti vähän vajaa 10 miljoonaa euroa, eikä liiketoiminnan voitossakaan ole tapahtunut viime vuosina suurempia siirtymiä puolen miljoonan kokoluokasta.

Vuonna 2016 edellinen omistaja Ville Rantala myi Ursukin belgialaiselle Sioen Industriesille. Kaupan myötä Ursuit sai lisää resursseja erityisesti viranomaiskauppaan ulkomailla. Se on Peltoniemen mukaan näkynyt jo. Ursuitin tavoite on nostaa liikevaihtoaan noin viidellä miljoonalla, missä auttaa uuden omistajan globaali jälleenmyyntiverkosto – kasvua haetaan nimenomaan kansainvälisiltä markkinoilta.

”Haistelemme seuraavaksi Pohjois-Amerikan markkinoita. Euroopassa on toki paljon tehtävää, mutta se tehdään uuden omistajan kanssa yhteistyössä. Pohjois-Amerikassa heillä ei ole juuri toimintaa”, kertoo Skandinavian myyntipäällikkö Tommi Ahonen.

Kalastuspuolella tavoitteissa olisi pääsy esimerkiksi megalomaanisen yhdysvaltalaisen Bass Pro Shop -ketjun valikoimiin. Sillä on peräti 300 liikettä, joilla se summaa vuotuiseksi liikevaihdoksi 6,5 miljardia dollaria.

”Jos sinne saisimme jalansijaa, tehtaalle tulisi kiire”, Ahonen naurahtaa.

Toisin kuin monella muulla teknisellä alalla, kuivapukujen kankaissa käytetään myös muita kuin mustan eri sävyjä. Huomiovärit ovat in.

Ursuitilla on nyt kaksi omaa tehdasta, toinen Virossa ja toinen Turussa, jossa jo nykyisten tilausten kanssa noin 80 työntekijää painavat kahta vuoroa.

”Tilausten kanssa on jo nyt aika tasapainottelua, mitä voimme luvata. Sillä laadun pitää olla koko ajan huipputasolla. Turun tehtaamme on kenties maailman tehokkain räätälöityjen kuivapukujen valmistuksessa, mutta se ei sovellu kymmenien tuhansien kappaleiden sarjojen valmistukseen”, kertoo tuotepäällikkö Sauli Jankari.

Tällä hetkellä Ursuitin tuotteista ¾-osaa menee vientiin. Veneilyn kannalta kiinnostava yksittäinen markkina löytyy Ranskasta, jossa on paljon ammattimaisia kilpapurjehtijoita. Esimerkiksi Vendée Globe -maailmanympäryskilpailussa kilpailijoiden sponsorivaatteet oli puettu päällimmäisiksi, mutta niiden alla oli yleensä Ursuitin MPS-kuivahaalari.

”Meillä on Ranskassa hyvä agentti”, Peltoniemi kertoo.

Kaikki mallien kaavat ovat koneella, mutta niistä on myös varmuuden vuoksi olemassa pahvi­mallit.

Vesilläliikkujat tähtäimessä

Ursuitin kuivapuvut ovat samanlaisia lajinsa valioita kuin vaikkapa Savotan kantojärjestelmät. Molempien maine rakentuu viranomaisyhteistyölle, joka takaa, että ne toimivat äärimmäisissä olosuhteissa.

Ursuit valmistaa kuluttajamarkkinoille Viron tehtaassaan myös muun muassa kuivakasseja, mutta varsinaisesti se ei kilpaile sillä sektorilla Ortliebin kaltaisten isojen pelureiden kanssa. Sen sijaan jos asiakas haluaa räätälöityjä, kaikkein rajuimpien suoritusarvojen ratkaisuja, Ursuit kykenee niitä tilauksesta valmistamaan. Se on toimittanut esimerkiksi Suomeen panssarivaunujen tykin suojuksia ja Ranskaan erikoisjoukoille kuivakasseja, joihin pitää kyetä pakkaamaan 90 kiloa tavaraa ja kestää samalla tiputus 30 metrin korkeudesta.

Erityisesti viranomaisten kanssa kauppa toimii kotimarkkinalla hyvin, sillä yleensä tuotteet räätälöidään paitsi tilaajaorganisaation toiveiden mukaisesti yleisesti myös kunkin loppukäyttäjän ylle henkilökohtaisesti. Viranomaiskauppa tuo Ursuitin liikevaihdosta vähän yli puolet. Syy suosioon on jälleen omassa tehtaassa, joka mahdollistaa mittojen mukaan tekemisen – rajavartijat, sotilaat, poliisit ja luotsit tulevat Turkuun sovittamaan pukunsa.

Vahvimmin Ursuitilla kasvaa Ahosen mukaan kuitenkin kuluttajamyynti. Syynä tähän on laajentunut valikoima, jossa on otettu huomioon entistä paremmin paitsi vapaa-ajan käyttäjien vaatimukset myös muodikkuus.

”Periaatteessa valmistamamme kuluttajatuotteet eivät materiaaleiden, valmistusmenetelmien tai laadun puolesta eroa mitenkään viranomaistuotteista”, Jankari kertoo.

”Kaupan hyllyltä voit löytää taskujen asettelua tai kiinnityslenkkejä lukuun ottamatta täysin saman puvun, jota olemme valmistaneet erikoisjoukoille.”

Suuri uudistus Ursuitille oli, kun se kehitti kuivapuvut, jotka eivät ole yhtenäisiä. Vasta kun takki ja housut yhdistetään vedenpitävällä vetoketjulla, saadaan yhtenäinen haalari. Se toi pukuihin lisää käytettävyyttä eri olosuhteissa, kun varustusta voi sään mukaan tukevoittaa tai keventää.

Kuluttaja-asiakkaissa korostuvat erityisesti eri harrastuksissa vesillä aikaansa viettävät, vaikka periaatteessa potentiaalinen käyttäjä on jokainen, joka työskentelee ulkona kovissa olosuhteissa. Erityisesti veneilijät, purjehtijat, melojat, kalastajat ja vesilintujen metsästäjät ovat sukeltajien ohella pääasiallisia yksityisasiakkaita.

”Kaikille, jotka liikkuvat tavalla tai toisella vesillä, meillä on tarjota kattava tuotepaletti”, Jankari uskoo.

Robotti hoitaa tarkan kankaiden leikkaamisen.

Vesille vai kaakaolle?

Ilmaston muuttuminen pidentää avoveden aikaa. Myös veneily on muuttumassa, kun sesonki jatkuu talvikuukausille. Se asettaa kuitenkin haasteen pukeutumiselle, sillä vesi on nolla-asteista, samoin ilma, ja kovemmassa aallokossa kaikki paikat kastuvat väistämättä. Silloin ei normaaleilla veneilyn vaatteilla pärjää.

”Kuivapuku pidentää sesonkia. Pitää kuitenkin muistaa, että kuivapuku ei itsessään pidä lämpimänä. Se huolehtii siitä, että alle puetut kerrokset eivät kastu”, Peltonemi kertoo.

Ursuit on kehittänyt myös alle puettavia vaatteita. Valikoimassa on myös kenkiä, pipoja ja hansikkaita.

Edullisimmaksi rajuimman suoritusarvon varusteet eivät tule, mutta toisaalta monessa tapauksessa jo itse vene maksaa huimia summia, lisävarusteet toisen mokoman. Panostuksella saa ominaisuudet, jotka eivät lopu Itämerellä, missään kelissä. Miksi siis jättää ajamatta satamasta ikimuistoisimmat veneilykokemukset tarjoavaan joulukuun myrskyyn vain siksi, että vaatteet eivät sitä mahdollista?

”Jos kylmää vettä tulee sisään kaulasta, hihoista ja lahkeista, ei kauaa vesillä pärjää, ennen kuin ollaan pelastettavina”, Ahonen näkee.

”Toki aina on vaihtoehto jäädä kotiin kuuman kaakaon kanssa.”

Jokainen puku saa lopulta sen tiiveyden tarkastaneen työntekijän nimikirjaimet takeeksi siitä, että sisään ei tule vettä.

Juttu on julkaistu Kipparissa 11/2021

Lue myös nämä

X