Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Klassikko: Tiiskeri – Pehmeää kyytiä ja viranomaisten verokikkailua

Tiiskeri on klassikkomaineensa ansainnut. Se on aina ollut loistava ajettava kokoisekseen, vaikka siinä ei sinänsä ole mitään erikoista, eikä se ole kaikissa olosuhteissa ylivertainen. Mutta siinä on sitä jotain.

31.01.2021

TekstiJuha Virtanen

KuvatAri Inkinen, Anton Kalland

Tiiskerin historia sai alkunsa vasta noin 50 vuotta sitten, mutta silti se on kiistattomasti yksi suomalaisen veneteollisuuden klassikkoja.

Veneet tekevän Heinlahden Veistämön historia sen sijaan on jo paljon pitempi. Muutaman vuoden kuluttua veistämö voi viettää 100-vuotisjuhlaansa.

Sen perusti vuonna 1928 Erik Kiiski ja hän pyöritti sitä vuoteen 1946 asti. Silloin vetovastuun otti Jaakko Kiiski, joka jatkoi veistämön johdossa 2000-luvulle. Heinlahdesta valmistui nopeita ja sulavalinjaisia puuveneitä ja 1930-luvulla veistämö rakensi pääosin kilpapurjeveneenä tunnettuja Hai-veneitä.

Niin kuin monesta muustakin suomalaisveistämöstä, lähti myös Heinlahdesta 1950-luvulla paljon veneitä vientiin Amerikkaan. Suomalaisten puuosaaminen tunnettiin maailmalla ja amerikkalaiset ostajat halusivat valkoiseksi maalattuja pienveneitä. Pääasiassa niitä tehtiin mäntyrunkoisina.

Puusta tehtiin myös ensimmäiset Tiiskeritkin jo 1970-luvulle tultaessa. Avauskuvassa oleva komea iso Tiiskeri 940 on hiukan tuoreempi yksilö, vaikka ikää silläkin on jo yli 30 vuotta. Se esiteltiin Kipparin numerossa 6/1990.

Ison Tiiskerin tarina alkoi vuonna 1982, jolloin syntyi ensimmäinen Tiiskeri 930. Malli uusittiin jo seuraavana vuonna, kun kajuuttaa lyhennettiin ja avotilaa suurennettiin ja mallimerkinnäksi laitettiin 940.

Mahonkiversio oli tehty Heinlahden Veistämön ”Grand Old Manille” itselleen. Siinä vaiheessa veistämön tuotannon pääpaino oli jo aikaa sitten siirtynyt lujitemuoviveneiden rakentamiseen, mutta Kiiski halusi itselleen aidon puuveneen. Siitä huolimatta, että sen tekeminen oli huomattavasti työläämpää kuin muoviveneiden.

Jaakko Kiiski itse totesi: ”Kylhän lasikuiustkii hyvii veneitä saa, mut kyl puuvene on aina puuvene!”

Mahonkilaudasta tehty Tiiskeri 940 oli merellä tukeva, jykevä ja erittäin pehmeäkulkuinen. Tiiskerissä on syvä V-pohja kahdella nousulistaparilla. Listat jatkuvat suorina keulaan saakka. 

Puuveneversion pelkän rungon rakentamiseen kului veistäjän omien laskelmien mukaan neljältä mieheltä pari kuukautta. Lasikuiturungon sama porukka teki kahdessa viikossa. Ei siis ihme, että Kiiski totesi vuonna 1990 puisen veneen maksavan 30 prosenttia enemmän kuin vastaavan lujitemuoviveneen.

Tiiskeri tehtiin mahonkilaudasta. Rungon pohjassa käytettiin 22 millimetrin lankkua ja laidoilla laudan paksuus oli 20 millimetriä. Vene tehtiin alunperin jigiksi lujitemuovirunkoa varten. Yleensä vanerista kasatuista jigeistä ei veneitä tehdä, mutta Heinlahden Veistämön tapana oli tehdä jigitkin niin hyvin, että tarvittaessa jigi kelpasi myös uuden puuveneen rungon aihioksi.

Kaaret on tammea ja sijoitettu 0,5 - 1,0 metrin välein. Paksuudeltaan ne ovat 35 x  80 mm. Niiden väleissä on ohuemmat saarnikaaret noin 10 sentin välein.

Rakenne on siten erittäin vahva ja tukeva vene halkoi aaltoja pehmeästi.

Tyylikäs perheristeilijä

Ensimmäinen Tiiskeri, joka esiteltiin 1970, oli Jaakko Kiiskin ja kilpaveneilijänä ja venesuunnittelijanakin tunnetun Leon Basilierin yhdessä suunnittelema vene. Se oli mallimerkinnältään 750. Perheristeilijäksi kutsuttu 7,50 metriä pitkä ja 2,70 metriä leveä matkavene tehtiin mahongista. Vene painoi noin 2 200 kiloa.

Sitä vauhditti 30 solmun nopeuteen Evinruden sisäperämoottori, jossa oli tehoa 210 hevosvoimaa.

Polttoainetta saatiin mukaan yhteensä 300 litraa kolmessa sadan litran vetoisessa tankissa, jotka oli sijoitettu avotilan turkin alle.

Uusi vene, Tiiskeri, esiteltiin Vene-lehdessä 10/1970.

Tunnusomaiset linjat

Ensimmäinen Tiiskeri loi peruslinjat, jotka ovat säilyneet myöhemmissäkin veneissä niin selkeinä, että vesillä Tiiskerin on helposti pystynyt tunnistamaan.

Tiiskereistä onkin joskus kysytty, että miksi muuttaa hyväksi todettua runkoa. Niin on kuitenkin joskus tehty, kun on haluttu parantaa entisestään veneen ominaisuuksia.

Muutoksiin on voinut tulla tarve myös veistämön ulkopuolelta.

Esimerkiksi vuosituhannen vaihteen jälkeen Volvo Penta toi markkinoille uuden D6-dieselinsä, joka haluttiin tietysti asentaa myös Tiiskerin konetilaan.

Se edellytti, että veneen perää jouduttiin tekemään kantavammaksi, kun moottoriksi valittiin entistä tehokkaampi, mutta myös painavampi, 310 hevosvoiman moottori. Silloin syntyi Tiiskeri, jonka mallimerkintänä oli 770 LXplus.

Isot Tiiskerit olivat pitkään kaksimoottorisia. Vuonna 2013 esiteltiin uusi 1010 L, jossa oli vain yksi 400 hv moottori.

Virkavalta kiinnostui

Muutoksia veneisiin on jouduttu joskus tekemään myös viranomaisten pyynnöstä. Esimerkiksi poliisi, tulli ja rajavartiosto, kiinnostuivat varsin aikaisessa vaiheessa Tiiskereistä. Veneiden laatu ja meriominaisuudet miellyttivät ammatikseen vesillä liikkuvia.

Tiiskeri 750 ja sittemmin 770 menivät hyvällä menestyksellä viranomaiskäyttöön. Viranomaisten toiveista syntyi myös vuonna 1995 malli 1010 L. Sen runkoa pidennettiin suurentamalla uimatasoa, jolloin päästiin yli kymmenen metrin pituuteen. Tuon rajan ylitys päästi viranomaiset maksamasta uusista työveneistä arvonlisäveroa.

Lujitemuovi oli Heinlahden Veistämöllä otettu veneiden pääasialliseksi rakennusmateriaaliksi jo vuonna 1975, ja sekin tehtiin osittain viranomaisten vaatimuksesta.

Toki muutenkin alalla lujitemuovi oli jo siinä vaiheessa pääasiallinen veneiden rakennusmateriaali. Joitain puuveneitä on valmistunut veistämöltä myös sen jälkeen, kuten Jaakko Kiiskin oma 940.

Mika Naatulan lujitemuovirunkoinen Tiiskeri 940 L esiteltiin Kokemuksia veneestäni -juttusarjassa Kipparin numerossa 12/2013.

Naatulan Tiiskerin ylärakenteet olivat mahonkia. Myöhemmin isot Tiiskeritkin on tehty kokonaan lujitemuovista.

Laatu tunnettu aina

Sanotaan, että hyvää ja halpaa venettä haluavan on ostettava kaksi venettä, toinen hyvä ja toinen halpa. Mutta joskus on yksi Tiiskeri riittänyt.

Heinlahden Veistämön tekemät Tiiskerit on aina tunnettu varsin korkealaatuisesta työjäljestään. Ei siis ihme, että jo 50 vuotta sitten Vene-lehdessä testaajat ihmettelivät Jaakko Kiisken ja Leon Basilierin suunnitteleman liki 8-metrisen mahonkiveneen 40 000 markan hintaa. Työnlaatu ja veneen varustus huomioiden hinta tuntui kohtuulliselta, jopa halvalta.

Tiiskeri palstoilla

Heinlahden Veistämön eri Tiiskeri-malleja klassikoista uusimpiin, on ollut usein Kipparin sivuilla.

Tiiskeri 750, käytettyä katsomassa Kippari 10/2008, 8/2010 ja Kippari 7/2018

Tiiskeri 770/771, (uudistettu 771:ksi), testi Kippari 8/1992.

Tiiskeri 771, kokemuksia veneestäni Kippari 1/1996.

Tiiskeri 771 LX + Volvo Penta KAD 300, vertailu Kippari 3/2002.

Tiiskeri 771 LXplus + VP KAD 300 ja VP D6, testi Kippari 1/2004.

Tiiskeri 771 T, esittely Kippari 3/1997.

Tiiskeri 940, esittely Kippari 6/1990.

Tiiskeri 940 L, kokemuksia veneestäni Kippari 12/2013.

Tiiskeri 1010, esittely Kippari 3/1997.

Tiiskeri 1010L, esittely Kippari 8/2013.

Lue myös nämä

X