Liikenne ja viestintävirasto Traficom julkisti huhtikuussa veneilytutkimuksen, joka ensi silmäyksellä näytti veneilyn ja koko suomalaisen venealan kannalta huiman hyvältä. Kyselytutkimuksen perusteella Traficom arvioi veneiden määrän kasvaneen valtavasti edellisen, vuoden 2016 veneilytutkimuksen jälkeen.
Kun vuoden 2016 tutkimuksen mukaan veneitä oli Suomessa 1,16 miljoonaa kappaletta, vuoden 2024 tutkimuksen mukaan veneitä onkin maassa jo peräti 1,71 miljoonaa kappaletta. Kasvuprosentti on ällistyttävä 48.
Vielä ällistyttävämpi on tutkimuksen kertoma kasvuprosentti kaikkein suurimmaksi veneluokaksi kasvaneessa, enintään 20-hevosvoimaisella moottorilla kulkevien veneiden luokassa. Noita veneitä on vuoden 2024 tutkimuksen mukaan 576 600 kappaletta, kun vuoden 2016 tutkimuksen mukaan niitä oli vain 301 800 kappaletta. Kasvuprosentti olisi siis 91.
Mistä veneet ovat tulleet?
Ongelma on, että vuoden 2016 jälkeen tuohon luokkaan ei ole mitenkään voinut tulla 275 000 venettä lisää. Se olisi vaatinut joka vuosi pitkälti yli 30 000 uutta venettä. Kun pikkuveneitä tai niiden moottoreita ei tuoda käytettynä maahan ja kaikenkokoisia uusia polttomoottoriperämoottoreita tulee Finnboatin mukaan Suomen markkinoille vuosittain reilu 10 000 kappaletta, tutkimuksen osoittama kasvu ei ole mahdollinen. Muutama tuhat sähköperämoottoria vuodessa ei pysty aukkoa täyttämään. Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo kyseenalaistaakin Traficomin luvut. Hänen mielestään kyselytutkimus toimii laadullisessa mutta ei määrällisessä analyysissä.
”Mitkään tilastomme eivät tue tuollaisia venemääriä”, sanoo Pajusalo, joka epäilee myös tutkimuksessa arvioitua yli puolen miljoonan soutuveneen määrää.
Tutkimuksen mukaan sähkömoottoreiden osuus pienissä moottoriveneissä oli huomattavan suuri, peräti 22 prosenttia. Toistaiseksi tarjolla on ollut käytännössä lähinnä soutuveneisiin sopivia sähkömoottoreita, eli yksi mahdollinen päällekkäisyys tutkimuksessa saattaa löytyä juuri sähkömoottorilla kulkevista soutuveneistä.
Traficomin johtava asiantuntija Kimmo Patrakka sanoo, että virhettä voi olla niin edellisen kuin uudenkin tutkimuksen luvuissa, mutta kaikkiaan reilu 7 000 tutkimuksessa tavoitettua suomalaista on kuitenkin hyvä otos.
Tuosta joukosta yli 2 300 oli sellaista, joiden kotitaloudessa oli vene ja yli 1 500 sellaista, joiden taloudessa oli moottoroitu vene. Näistä luvuista tutkimusyhtiö Iro Research päätyi esitettyihin veneiden kokonaismääriin.
Iro Research oli ensimmäistä kertaa veneilytutkimuksen tekijä.
Kalastus kärjessä
Vaikka kyselytutkimuksesta lasketut veneiden määrät herättävät siis epäilyksiä, laadullisista asioista veneilytutkimus kertoo mielenkiintoisia asioita.
Koska pikkuveneet hallitsevat aineistossa, veneiden käyttötarkoituksessa painottuu kalastus. Se on ylivoimaisesti yleisin käyttötarkoitus enintään 20 hevoivoiman veneille ja nostaa kalastuksen korkealle myös koko aineistossa. Mökille meno eli toimiminen yhteysveneenä on myös tärkeä käyttötarkoitus.
Isommissa veneissä sitten painottuu luonnollisesti myös varsinainen matkaveneily. Sisämoottoriveneissä ja purjeveneissä yöpyminen on hyvin tavallista, pikkuveneissä taas ei ymmärrettävästi juuri yövytä. 60 prosenttia sisämoottoriveneistä on sellaisia, joissa yövytään, ja niissä keskimäärin 12,5 yötä kaudessa.
Mitä isompi vene, sitä enemmän sillä ajetaan myös merimaileja. Sisämoottoriveneille niitä kertyi viime vuonna keskimäärin 312, kun pikkuveneisiin merimaileja kertyi keskimäärin 58.
Veneilypäivien määrässä taas erot venetyyppien välillä eivät ole kovin suuria. Kaikkien venetyyppien käyttöpäivien keskiarvo oli viime vuonna 27. Isompia perämoottoriveneitä ja sisämoottoriveneitä käytettiin keskimäärin jopa selvästi yli 30 päivänä viime vuonna. Useimmat suomalaisten veneet eivät siis ole vain kotilaiturinsa koristeita.
Itsehuolto kunniassa
Tutkimuksen veneilijöiden keski-ikä on melko korkea, 62,7 vuotta. Veneilykokemustakin on karttunut yleensä vuosikymmeniä.
Kokeneet veneilijät osaavat myös huoltaa itse veneensä. Moottoroitujen veneiden huollosta peräti 70 prosenttia on käyttäjän kokonaan tai osittain itse tekemää. Eniten ulkopuoliselta ostettua huoltopalvelua hankkivat yli 20-hevosvoimaisten perämoottoreiden käyttäjät, mutta heistäkin enemmistö tekee vähintään osan huoltotöistä itse.
Itsehuolto on hyvä tapa säästää rahaa. Pikkuveneen ylläpidon vuotuiset kustannukset ovat 252 euroa vuodessa, isomman perämoottoriveneen ylläpitokustannukset 804 euroa ja sisämoottoriveneen taas 1 683 euroa. Purjeveneen ylläpito maksaa kyselyn mukaan kaikkein eniten, keskimäärin 2 011 euroa vuodessa.
Moottoriveneissä suurimmat yksittäiset ylläpidon kustannukset syntyvät laitteiden, varusteiden ja tarvikkeiden hankinnasta. Yleisin varuste veneissä on kaikuluotain, seuraavaksi yleisin kompassi ja kolmantena tulee plotteri.
Kipparin lukijat kertovat
Liity Kipparin lukijapaneeliin tästä
Millaista nopeutta yleensä käytät veneellä ajaessasi ja miksi?
”0-15 solmua on yleisin nopeusväli jota käytän. Välillä uistelen pitkiäkin matkoja uistelunopeudella. Ilman uistimia ajelen useimmiten 5-10 solmun välillä ja pitkällä matkalla paras nopeus on noin 15 solmua.” (Bella 530 ht Classic + Tohatsu 30 hv)
”1/3 matkasta 15-20 solmun nopeudella ja 2/3 osa matkasta 7 solmua.”
”15-20 solmua. Hitaammin ajaessa vene alkaa kyntää ja nopeammin ajettaessa meno on tarpeettoman töyssyistä ja ajoviima alkaa olla epämukavaa.” (6 m pulpettivene + 80 hv perämoottori)
”150 hv moottori AMT 200 dc veneessä. Matkanopeus yleensä 22-28 solmua (pienin kulutus /mpk). Jos liukunopeus ei ole mahdollista, niin vauhtia on alle 6 solmua.” (AMT 200 DC + 150 hv moottori)
”26 solmua on taloudellisin nopeus, mutta usein aallokossa ajo pehmenee aaltojen harjoilla 38 solmua ajaessa, kunnes aaltojen kasvu pakottaa ”räkäplaaniin” tai uppoumanopeuksiin. Välillä on myös nautinto ajaa peilityynessä niin lujaa kuin pääsee, 40 solmua.” (Yamarin 63 HT ja Yamaha 130 AETX)
”36-44 solmua, vene kulkee siinä nopeudessa puhtaasti ja kevyesti liussa. Hitaammin kapea runko alkaa roikkumaan ja kulutus per maili kasvaa, samoin peräaalto.” (Formula 292 Fastech +2 x Mercruiser 6.2L)
”6-7 solmua. Lujempaa ei pääse, eikä tarvitsekaan. Perillä ollaan jo lähtiessä.” (8,5 m retkivene + keskimoottori)
”18-22 solmua on taloudellisin nopeus.” (Falcon BR6 +Mercury 115 hv)
”20-25 solmua, koska se on liukuvan 150 hv perämoottoriveneeni taloudellisin nopeus.”
Montako venettä omistat?
Yhden 54%
2-3 41%
4 tai enemmän 4%
En yhtään 1%
Monenako päivänä vuodessa veneilet?
0-5 veneilypäivää vuodessa 3%
6-10 7%
11-30 35%
31-50 35%
51 tai enemmän 20%
Paljonko sijoitat veneilyyn vuodessa rahaa?
0-500 euroa 9%
501-1000 euroa 21%
1001-2000 euroa 26%
2001-3000 euroa 19%
3001 tai enemmän 25%
