Muutaman lihavan vuoden jälkeen venemarkkinat kääntyivät tänä vuonna selvään laskuun.
Talouden yleinen tila on ollut nyt 2020-luvun tapaan haastava, mutta nyt siitä ei vapaa-aikaan liittyvä talous ole päässyt hyötymään.
Finanssialalla laskumarkkinasta käytetään termiä karhumarkkina. Ensimmäisten yhdeksän kuukauden veneiden kotimaan ensirekisteröintitilastojen mukaan venevalmistajilla on käynnissä todellinen karhun vuosi – pahimmillaan suurten valmistajien veneiden ensirekisteröintejä kun on tehty yli puolet vähemmän kuin vuosi sitten vastaavassa ajanjaksossa.
Kun verrataan viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden rekisteröintejä tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden tilastoihin 12 koko viime vuonna eniten kotimaassa kirjoihin viedyn kotimaisen moottorivenevalmistajan osalta, suurin lasku on ollut Finnmasterilla (-55,2 prosenttia 143 veneestä 64:ään) ja Yamarinilla (-51,7, 379, 183).
Luvut ovat karut etenkin kun molemmilla niiden omassa sarjassa on myös oleellisesti paremmin suoriutuneita valmistajia.
Keskihintaluokka vaikeuksissa
Toistensa mallistoilla haastaneet Silver, Buster ja Faster ovat suoriutuneet markkinassa suurin piirtein samalla tasolla.
Silverillä (nyt 179 venettä) ja Fasterilla (151 venettä) lasku on ollut reilu 39 prosenttia. Buster suoriutui hieman paremmin: myynnit tipahtivat yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna reilulla 33 prosentilla 374 veneeseen.
Vanha kaikilla kuluttajamarkkinoiden sektoreilla heikkoina aikoina esiintyvä ilmiö näyttää myös nyt näkyvän venealalla: halpa ja kallis myyvät, keskihintainen ei.
Suurimmissa vaikeuksia on hintaluokka 50 000–150 000 euroa.
Noin viidentoista prosentin laskun, jota lukujen valossa voi pitää hyvänä laskumarkkinan taklaamisena, ovat kirjanneet edullisemman pään pienten avoveneiden valmistajat, kuten Suvi (-13,9 prosenttia) ja Terhi (-16,8).
”Kyllä tulos tyydyttää, kun vertaa markkinaan kokonaisuudessaan”, kertoo Suvi-veneiden toimitusjohtaja Aki Karjalainen.
Suvi-veneet suoriutuivat markkinan yleistä trendiä paremmin alkuvuonna. Osana talkoita oli merkin 229 myytyyn veneeseen sisältyvät Palta-veneet, joka on perinteisesti vahva Pohjoisen Suomen järvialueilla, mutta joka on saanut kiinni myös merialueiden markkinasta. ”Palta on hyvä vene ja sillä on uskollinen käyttäjäkunta – tunnettuudella on vaikutusta vaikeina aikoina”, kertoo Suvi-veneiden toimitusjohtaja Aki Karjalainen.
Karjalainen kertoo, että rahan käytössä ollaan tarkempia: Suvin isoimmat veneet ovat edullisempia kuin isompia veneitä valmistavien pienimmät ja se on selvä etu.
”Mutta laadusta pitää kuitenkin pitää huolta. Emme voi rapauttaa tulevaisuutta tekemällä vain halpaa venettä, vaan veneen on oltava yhä myös hyvä.”
Pienempien veneiden valmistajille isoin myynti liikevaihtoon tulee veneistä, joita ei rekisteröidä. Lasku on Karjalaisen mukaan ollut niissä vielä aavistuksen jyrkempää kuin rekisteröitävien veneiden kohdalla.
”Toisaalta se on osa pidempää kehitystä.”
Syyskuussa päättynyt edellinen tilikausi oli Suvilla mollivoittoinen, kun liikevaihto tippui vielä vahvistamattomissa luvuissa Karjalaisen mukaan miljoonalla 5,3 miljoonasta eurosta.
Koko venealan tapaan Suvi-veneet kamppailee kannattavuuden kanssa.
”Saimme pidettyä toiminnan voitollisena, kun raaka-aineiden hinnat tulivat hieman alaspäin. Emme nostaneet veneidemme hintoja niin paljoa kuin olisi pitänyt silloin kun raaka-aineet olivat korkeimmillaan, jonka vuoksi olimme jo hetken aikaa kontallamme.”
Pahempaa kohti
Kohtuullisia lukuja esitteli keskihinnaltaan hieman isompia veneitä valmistava AMT (-16,4). Niihin ei sektorilta Finnmasterin tavoin esimerkiksi myöskään TG (-38,5) kyennyt.
AMT oli luokalle jääneistä paras, kuten sen tiivistää AMT:n toimitusjohtaja Mikael Winqvist.
”Vaikka torjuntavoitto tuli, ei tässä juhlia voi.”
Syyskuussa päättyneellä tilikaudella liikevaihdon laskua vielä vahvistamattomien lukujen mukaan tuli noin 20 prosenttia edelliskauden 11,6 miljoonasta eurosta. Eniten vaikeuksissa olivat malliston isoimman pään veneet. Samalla toiminta kääntyi tappiolliseksi.
”Todellinen haaste on tuleva tilikausi. Tehdas on kiinni. Tarkoitus olisi yrittää avata se tammikuussa, mutta päätöksiä siitä ei ole tehty”, Winqvist kertoo.
Mikael Winqvist AMT-veneet.
Suomalaiselle veneteollisuudelle vienti muodostaa poikkeuksetta isoimman osuuden liikevaihdosta, ja suurin osa siitä kohdistuu yleensä Skandinaviaan. AMT esimerkiksi vie 60 prosenttia liikevaihdosta Ruotsiin ja Norjaan.
”Ja se markkina on vielä huonommassa tilanteessa kuin omamme”, Winqvist sanoo.
”Kyse on asuntolainoista – se sama ryhmä, jolla on isoimmat asuntolainat, on se, joka uusia veneitä on ostanut. Ja Ruotsissa ja Norjassa kotitalouksilla on vielä suuremmat lainakertymät kuin Suomessa, jonka päälle tulee vielä meidän kannaltamme epäedullinen valuuttojen arvostus.”
Alalaidassa onnistumisia
Bellan tehtaille vuosi on ollut sen sijaan erinomainen, jos katsoo nimimerkin suoriutumista: kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Bellaa myytiin täsmälleen sama määrä kuin vuosi sitten vastaavana ajanjaksona, 40 kappaletta.
Ruotsalaisomistuksessa oleva Bellan tehtaat valmistaa myös muun muassa Flipperiä, Nimbusta ja Aquadoria.
”Vielä elokuun loppuun asti myimme myös euromääräisesti samassa tahdissa edellisvuoden kanssa. Lopulta ensimmäiset kolme neljännestä painuivat 15 prosentin laskuun”, kertoo Bella-Veneiden toimitusjohtaja Juha Väyrynen, joka ennustaa koko tilikauden kääntyvän noin 20 prosenttia tappiolle edellisvuoden 44,7 miljoonasta eurosta.
Juha Väyrynen Bella-Veneet.
Myös Bellan tehtaiden valmistama Falcon suoriutui verrokkiryhmäänsä Busteria, Fasteria ja Silveriä paremmin, kun laskua tuli -17,6 prosenttia 75 veneeseen.
Bellan tehtaat ovat olleet toiminnassa koko ajan, mutta alennetulla kapasiteetilla. Osa henkilökunnasta on lomautettuna.
”Tilauksia on sisällä ensi kaudelle jonkin verran. Onneksi korot eivät tunnu ainakaan enää nousevan.”
Toisaalta Bellan merkkejä valmistetaan ja rekisteröidään pienempiä määriä kuin markkinoiden suurimpia vastaavissa segmenteissä olevia venemerkkejä.
Näin on myös Suvin ja Terhin kanssa saman sarjan venevalmistajan Rönnqvistin kohdalla. Sitä myytiin viime vuoden yhdeksän kuukauden aikana alle 40 kappaletta, eikä laskua tullut nyt kuin muutama vene. Laskuprosentti jäi 5,3:een, mikä johtunee merkin nauttimasta erittäin vakaasta suosiosta saariston vakiasukkaiden keskuudessa. Työkalua aina tarvitaan, muttei valtavia määriä.
”Rönnqvist on työ- ja yhteysvene ja ne tuntuvat menevän kaupaksi vanhaan malliin – voimme olla tyytyväisiä kauteen”, kertoo Rönnqvistiä valmistavan E-3 Marinin Sebastian Henriksson.
Rönnqvistiä myydään myös parissa kokoluokassa rekisteröintivapaina. Niiden myynti on niin ikään ollut edellisvuoden tasolla.
E-3 on myös veneiden jälleenmyyjä muille merkeille ja sen liikevaihto tippui markkinan mukaan. Henriksson kertoo, että takapakkia tulee 7,5 miljoonasta eurosta noin 25 prosenttia, etenkin kun loppukaudesta näyttää tulevan vieläkin hiljaisempi.
”Erityisen vaikeaa on ollut isommilla lasikuituisilla huviveneillä.”
Kipparin lukijapaneeli
Minkälaisista veneeseen (ei veneilyyn) liittyvistä hankinnoista tai muista karsit oman taloudellisen tilanteen niin vaatiessa?
”Ajo vähenee, koska polttoaine on merkittävin kuluerä ja se on lähes ainoa johon pysty vaikuttamaan.”
”Lisävarusteet jätetään hankkimatta. Rahat laitetaan kunnostukseen.”
”Ei ole varsinaisesti karsittavaa. Jos jossakin vaiheessa alkaa tehdä tiukkaa, ainoa vaihtoehto on veneen myynti.”
”Karsin elektroniikassa ja talvisäilytyspaikan tyypissä.”
”En hanki uutta venettä, vaan tyydyn nykyiseen.”
”Vene on saaressa olevan mökin yhteysvene. Siinä ei ole mitään ekstraa eikä mistään siis ole mahdollista karsia.”
”Ennen veneilystä karsimista jää lisävarustehankinnat tekemättä ja huollot tehdään itse tarvikeosilla merkkihuollon ostopalvelun sijaan.”
”Pressujen ikkunoiden uusiminen jää myöhemmäksi.”
”Siirrän hytin sohvan verhoilua ainakin vielä vuodella eteenpäin.”
”Turhista leluista, kuten vaikkapa viistokaikuluotaimesta, mutta en eteenpäin näyttävästä.”
”Kahta lasinpyyhkijän moottoria en ostanut, koska tuli niin vähän veneiltyä. Eivätkä harvat vesipisarat tuulilasilla haittaa kovinkaan paljon. Myös öljynvaihtoväliä olen hieman pidentänyt, koska jokaisessa vaihdossa menisi 12 litraa öljyä.”
