Tilaa
Jutut

Venevarkaudet: Venevorot ovat vähentyneet

Turvallisuusasiantuntijan mukaan rajojen sulkeutuminen vähensi korona-aikana vene- ja perämoottorivarkauksia. Vakuutusyhtiöiden tilastot tukevat näkemystä, sillä anastukset eivät ole kasvaneet, vaikka veneiden määrä on lisääntynyt.

01.02.2022

Tekstimarkus ånäs

Korona-ajalla on hämmästyttäviä seurauksia. Kun koronapassi otettiin laajasti käyttöön, rähinät loppuivat ravintoloissa. Ja kun rajat menivät kiinni, veneiden ja moottoreiden varastaminen väheni.

”Varkaustapausten määrän lasku näkyy tilastoissa selvästi. Veneiden ja moottoreiden varkaustilastoissa rajojen sulkeutuminen oli hyvä asia, muualla yhteiskunnassa huonompi”, kertoo Finanssialan turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen.

Finanssiala kerää vakuutusyhtiöistä ja poliisilta kaikki esille tulleet vene- ja venemoottorivarkaus- sekä vahinkotapaukset yhteen tilastoon. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana korkein piikki koetettiin vuonna 2015, jolloin määrä oli 2 462 tapausta. Sitä ennen yli 2 000 mentiin toisen vuosikymmenen alussa, kun vuonna 2011 tilastoituja tapauksia oli 2 097.

Laskeva trendi alkoi jo vuodesta 2016; ensimmäisenä koronavuonna 2020 tapauksia oli 1 389. Finanssiala ei summaa rahallista arvoa varkaustapauksissa erikseen, mutta Pänkäläinen kertoo, että se on laskenut yhdistyksen laskelman mukaan tapausmääriä enemmän.

”Erityisesti arvokkaat isot moottorit ovat kulkeutuneet varastamisen jälkeen yleensä ulkomaille.”

Poliisille ilmoitettujen kokonaisten veneiden varkaustapausten määrä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 20 tapauksesta vuoden 2020 34:een.

Toisaalta verrattaessa venekannan liki räjähdysmäiseen kasvuun viime vuosina vesiliikennekulkuneuvojen kaikkien varkaustapausten määrän lasku on merkittävä.

Kun vuonna 2019 vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit kasvoivat viitisen prosenttia, vuonna 2020 ensimmäisenä koronavuonna summattiinkin jo liki 20 prosentin kasvu.

Vaikka uusia veneitä on vain marginaalinen osa koko venekannasta, myös käytetyt ovat liikkuneet samassa suhteessa, myös vanhat, jotka olisivat aiemmin päätyneet jo romuttamolle. Venekanta onkin kasvanut kokonaisuudessaan merkittävästi.

”Silti uusien veneilijöiden lisääntyminen ei näy mitenkään korostetusti venevahinkotilastossa. Nousua on tullut, muttei vielä edes vuoden 2014 ennätystasolle”, Pänkäläinen kertoo.

Venevahinkotilastossa ovat kaikki vahinkotapaukset varkauksista ilkivaltaan ja karilleajoihin. Vuonna 2014 niitä korvattiin hieman vajaa 16,1 miljoonaa euroa, vuonna 2020 alle 15,8 miljoonaa.

Saiman-liiga terrorisoi

Veneiden varkauksia voi yrittää estää, mutta käytännössä se on vartioimattomissa satamissa ja telakointialueilla hankalaa. Erityisesti Suomen suosituimpia moottoriveneitä, noin viisimetrisiä pulpettiveneitä, säilytetään talvella trailereiden päällä parkkipaikoilla syrjäisten maaseutusatamien läheisyydessä. Siihen nähden, että mukana ei tarvitsisi olla kummoistakaan työkalua trailerin aisalukon murtamiseksi, venevarkauksia on yllättävän vähän.

Uusissa veneissä yleistyneet, autoista tutut ajonestojärjestelmät hankaloittavat luvatonta käyttöä. Myös jälleenmyynti on vaikeaa, sillä, kuten Pänkäläinen muistuttaa, nykyisin yli 20-hevosvoimaiset moottorit pitää rekisteröidä. Se hankaloittaa veneen muuttamista rahaksi.

Veneitä säilytetään pitkin maaseutujen syrjäisiä satama-alueita talvella. Aisalukko on liki ainoa apu varkaudelta suojautumiseen.

Toisin on pienempien veneiden kohdalla. Ne voi kaupata kotimaassa. Esimerkiksi ensimmäisenä koronakesänä Pirkanmaalla ilmeisesti samat tekijät varastivat puolensataa pienvenettä. Ainakin yhdeksässä tapauksessa poliisin ilmoituksen mukaan matkaan oli lähtenyt Terhi Saiman. Oliko kyseessä Honda-liigan veneilevä Saiman-divisioona?

Soutuvenettä suurempi, yli kymmenen vuotta vanha vene pitää sen sijaan nyysiä tarpeeseen, ja mielellään syrjäisemmille vesille, sillä esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla ja Saaristomerellä vesillä kulkevia ratsataan säännöllisesti. Muutenkin kiinni voi jäädä: esimerkiksi vuonna 2010 Lahdessa virolaiset sahasivat trailerilla olleen veneen lukitukseen käytetyn vaijerin poikki, mutta jäivät kiinni yritettyään vetää yhdistelmää Tallinnaan menevälle autolautalle. 22 000 euron arvoisen veneen tekijöiden mukaan tilaustyönä tehdystä pöllimisestä luvassa oli poliisin mukaan kuulemma tonnin palkkio.

Perämoottoreita on sen sijaan helpompi kuljettaa maasta pois. Pääkaupunkiseudulla pyöri takavuosina porukka, joka tuli kerhojen aidan takana oleviin satamiin yöllä mereltä ja sahasi veneiden perästä moottorisahalla moottorit irti.

”Myös talvisäilytysalueilla oli toimittu samalla lailla”, kertoo HMVK:n telakalla nosturinostoista vastaava Ari Konto.

”Myös meidän seuran telakalla oli panssariverkkoaitaan tehty reikä ja siitä sisään. Veivät yhden 200-hevosvoimaisen moottorin. Sahasivat vaan perälaudasta irti rälläkällä. Riuskoja ovat olleet, sillä sen kokoinen moottori painaa julmetusti.”

Ulkomaisten tekijöiden parin viime vuoden aikana vähäisempi määrä näkynee myös irtaimistoanastusten määrässä. Ne menevät yleensä kotivakuutusten piikkiin, joten niiden kehittymisestä ei ole eriteltyä tilastotietoa.

Voi kuitenkin olettaa, että myös veneiden irtaimistovarkausten määrä on kehittynyt yhtä maltillisesti kuin veneiden ja moottoreiden, ja samasta syystä: esimerkiksi Helsingissä vartioimattomilta venepaikoilta on viime vuosina viety ennen kaikkea ihan arkisia elämisen perusedellytyksiä, kuten ruokaa, kalastusvälineitä ja vilttejä, ja jätetty kalliimpi elektroniikka rauhaan. Tekijöiksi on epäilty nyt viime kesinä huomattavasti vähäisemmällä edustuksella olleita ulkomaisia kerjäläisiä.

”Tarpeeseensa ovat selvästi vieneet, surkeaa hommaa”, kertoo eräs varkauden kohteeksi joutunut.

Saimaalla Nivan venesatamassa asiattomien pääsy laiturialueelle on estetty sangen asiallisesti. Rajusti piikkilankaa pitää tunkeutujat loitolla!

Kotimaista ilkivaltaa

Viime kesän jännityshetki koettiin, kun sosiaalisessa mediassa seurattiin Naantalista varastetun 66 000 euron arvoisen purjeveneen matkaa Ruotsiin. Viikon kestojurrin aikana saaristomerellä edenneet turkulaiset, poliisin mukaan 1990-luvulla syntyneet varkaat paikallistettiin Suomen puolella ensin Innamossa ja sitten Degerbyssä. Sosiaalisessa mediassa päiviteltiin, että miten voi humalatila kestää noin kauan – Facebookissa oli kuvia, jossa holtittomasti käyttäytyneet varkaat toikkaroivat pitkin satamia veneen kanssa. Lopulta kännäysreissu päätyi Tukholman saaristoon, josta vene myöhemmin löytyi. Poliisi otti varkaat kiinni Turun satamassa ruotsinlaivojen terminaalissa.

Kotimaiset tekijät ovat tällaisten ”viihdevarkauksien” lisäksi yleensä syypäitä erilaisiin vahingontekoihin, ilkivaltaan.

Merihaka sijaitsee vilkkaasta yöelämästään tunnetun bilekaupunginosa Kallion vieressä Helsingissä. Ensimmäisenä koronakesänä moni villiintyi, kun ulkona sai jälleen ryypiskellä väkevämpiä. Eräältä maistelijalta oli kuitenkin pottu tyhjentynyt, joten sitähän piti saada lisää! Vaikka paikallisen veneseuran laitureilla on asialliset portit, nekään eivät estäneet janoista. Mies oli ehtinyt tyhjentää useasta veneestä kaikki alkoholipitoiset nesteet, kunnes laiturin viimeisestä hänet lopulta löydettiin sammuneena.

Sen sijaan Helsingin suuren veneiden talvisäilytysalueen Verkkosaaren ilkivallantekijöitä ei saatu koskaan kiinni. Telakoituneisiin veneisiin murtautuneet sekoilijat maalasivat paikkoja spraymaalilla ja tyhjensivät veneisiin jääneitä palosammuttimia veneiden sisälle. Oppi oli ainakin se, että palosammutinta ei kannata jättää talveksi veneeseen.

Helsingin kaupungin suuri veneiden talvisäilytysalue Verkkosaaressa on toiminut monen surullisen ilkivalta- ja varkaustapauksen näyttämönä. Panssariaidat ovat paikoin romahtaneet, eikä kukaan tunnu pitävän huolta valaistuksesta.

Mikä on minunmedia-lukijayhteisö?

Minunmedia on Otavamedian lukijayhteisö, jossa pääset vaikuttamaan sekä ottamaan kantaa sinua kiinnostavan lehden sisältöihin ja mainontaan.

Liity mukaan Kipparin lukijakyselyyn täältä.

Lue myös nämä

X