Tilaa
Jutut

Vesiliikennelaki: Pikku paatilla pois ison veneen edestä

Väistämissäännöt ovat muuttuneet tulkinnanvaraisesta ehdottomiksi. Tilanne hämmentää veneilijöitä.

27.04.2024

TekstiMarkus Ånäs

Kuvattomi tähti

Yksi ikuisista närää aiheuttavista asioista vesillä liittyy veneiden nopeuseroihin. Erityisesti pienemmille paateille liian läheltä huomattavasti kovempaa ajava vene saattaa aiheuttaa peräaallollaan jopa vaaratilanteita.

Aaltojen tekeminen ajamalla hyvin läheltä toisia vesilläliikkujia, myös rajoitusalueiden ulkopuolella, on aina vaaraa aiheuttavaa ja siten rangaistavaa, kertoo maan ruuhkaisimmilla vesillä Helsingissä työskentelevä venepoliisi Jarmo Niininen.

Vesiliikennelaki uudistettiin 2020-luvun alussa. Sen mukaan asia ei ole enää kuitenkaan aina yksiselitteinen. Nyt on aikaisempaa enemmän velvoittavaa pienempien ja hitaampien veneiden väistää isompia aluksia.

”Alle seitsemänmetrisen veneen, joka liikkuu korkeintaan seitsemän solmun nopeudella yleisillä kulkuväylillä, on väistettävä yli 12 metrisiä aluksia”, Niininen kertoo.

Näin moni vanhempi matkavene, kuten vaikka Suomen suosituimpiin retkiveneisiin yhä kuuluva Bella 660, joka on juuri niitä aalloissa keikkuvia uppoamarunkoisia, on nykyisin väistämisvelvollinen, kun nopea ja iso huvivene, eli esimerkiksi jo omassa kategoriassaan Suomen suosituimpiin kuuluvan Princessin malliston pienimpiin lukeutuva 42, ajaa väylää pitkin.

Väistämisvelvollisuus koskee myös pienimpiä purjeveneitä, vaikka se etenisi tuulen voimalla.

Vesiliikennelaissa kirjoitetaan, että ”seuraavien vesikulkuneuvojen on yleisillä kulkuväylillä pysyteltävä poissa yli 12 metrin pituisten vesikulkuneuvojen tieltä: soutuvene ja siihen kooltaan, nopeudeltaan tai muuten rinnastettava vesikulkuneuvo; alle seitsemän metrin pituinen, moottorilla kulkeva vesikulkuneuvo, jonka suurin nopeus on enintään seitsemän solmua; alle seitsemän metrin pituinen purjevoimalla kulkeva purjevene”.

Samoin esimerkiksi myytti siitä, että ammattimerenkulkua on väistettävä, ei sekään päde.

”Vesiliikennelaissa ei ole yhtään pykälää, joka velvoittaisi ketään väistämään ammattimerenkulkua. Ammattimerenkululle ei edes ole vesiliikennelaissa mitään määritelmää, päivämerkkejä tai valoja, joista kulkijan voisi kiistatta ja yksiselitteisesti tunnistaa ammatikseen vesillä liikkuvaksi”, kertoo nauvolainen kokenut veneilijä Mats Björklund.

 

Melojat väistävät!

Björklundia lain muuttuminen tulkinnanvaraisesta ehdottomaksi mietityttää, sillä hän liikkuu vesillä sekä meloen, purjehtien että moottoriveneellä.

”Esimerkiksi retkimelojasta tuli lain rikkoja, koska lajia ei voi harrastaa ylittämättä suuria väyliä.”

Niillä meloja on törmäyskurssilla isojen veneiden kanssa. Väylillä liikkumista ei melojilta kuitenkaan ole kielletty, kaikilla on edelleen oikeus liikkua vesillä.

”Vanhassa laissa poissa tieltä pysyttelemisen piti toteutua mahdollisuuksien mukaan, eli esimerkiksi jos iso nopeakulkuinen moottorivene pääsi sokkeloisella saaristoväylällä yllättämään pienen ja hitaan väylän ylittäjän, jolla ei siinä tilanteessa enää käytännössä ollut hallittua ja turvallista väistömahdollisuutta, ei se pieni ja hidas automaattisesti ja välittömästi rikkonut lakia. Toisin on nyt”, Björklund kertoo.

”Laki asettaa haavoittuvimmat entistä heikompaan asemaan. Vaarana on, etteivät veneilijät yhtä aktiivisesti kuin ennen tähystä pienimpien perään, koska nyt niitä ei lain mukaan yksinkertaisesti saa olla tiellä yleisellä kulkuväylällä liikuttaessa. On meillä järjettömät lainlaatijat.”

 

Ei saa törmätä

Purjeveneet ovat käytännössä aina vähintään seitsemän metriä pitkiä, kun jo pienimmät puiset kansanveneet ovat sen – eli niitä moottoriveneiden pitää väistää, mikäli ne liikkuvat purjein.

Mutta vesillä liikkuu runsaasti myös erilaisia harraste- ja kilpajollia, ja usein niillä ruuhkaisimmilla vesillä.

Suomen purjehdus ja veneily SPV:n sääntöasiantuntija Mats Björklund kertoo, että kilpailuissa tulee jatkuvasti vaaratilanteita, mutta ”onneksi hyvin harvoin onnettomuuksia”.

”Aallot ovat kuitenkin yleensä se ongelma, jos ajetaan kovin kovaa läheltä kilpailijoita”, kertoo Björklund.

Jos tavalliselle ihmiselle laki saattaa olla tarkemmin tuntematon, se on myös SPV:n sääntöasiantuntijalle.

”En ole tarkemmin perillä, miten uudet väistämissäännöt suhteutuvat kilpailutilanteisiin.”

Mutta: vaaraa aiheuttava ajaminen ei ole hyväksyttyä keneltäkään. Ja tässä tullaan taas niihin aaltoihin…

Minkälaisia vaaratilanteita väistämistilanteet ovat mahdollisesti sinulle aiheuttaneet?

”Joskus kohtaa veneilijöitä, jotka eivät väistä sääntöjen mukaan, ja silloin täytyy itse väistää. Olen törmännyt tapauksiin, joissa vastaan tulee veneilijä keskellä väylää ilmeisesti autopilotilla, eikä väistä piiruakaan.”
”Epätietoisuutta siitä, kummalta puolen risteävällä kurssilla oleva vene aikoo väistää.”
”Isompi vene ei kapealla väylällä hidastanut vauhtia eikä siirtynyt sivummalle keskeltä väylää. Jouduin tekemään nopean väistön lähelle rannassa olleita kiviä samalla kun ison veneen peräaallot työnsivät lisää kohti kivikkoa.”
”Isot aallot pyöreäpohjaiselle veneelle aiheuttavat pienimuotoisen kaaoksen veneen sisätiloissa.”
”Alus lähestyy ja suuntima ei muutu, eli törmäyskurssi. Väistämisaikeiden osoitta- minen unohtuu.”
”Itse kun lähinnä vetouistelen hiljaa, niin toisten ymmärrys siitä on huono. Tai näkökyky. Yleensä kun heiluttaa vapaa, ymmärtävät kiertää.”
”Kaksi peräkkäistä nopeaa venettä on ohittanut, jolloin ei voi kääntää keulaa aaltoihin. Silloin ryskyy!”
”Kerran en itse katsonut tarpeeksi usein Virtasalmessa takaa tulevaa laivaa ja olin tiellä. Tööttäys herätti.”
”Laiturista peruutettu eteen, ihan keulaa hipoen. Ei tajunnut katsoa taakseen, eli sokkona peruutti. Ei tajunnut tilannetta sen jälkeenkään.”
”Pääsääntöisesti ongelmia aiheuttavat hitaat veneet jotka eivät jätä ohitustilaa kapeilla väylillä, eivätkä tarkkaile ympäristöään.”
”Nopea vene ajaa läheltä ohi tai tulee vastaan läheltä. Mistä tietää että se on nähnyt sinut?”
”Kerran sakeassa sumussa hiljaa ajaessamme sumun seasta syöksyi nopea iso vene joka meni läheltä ohi. Kaikki eivät siis tajua hidastaa sumussa.”
”Kerran pari on sattunut niin, että edessäni vene on yhtäkkiä kääntynyt suoraan eteeni. Ei ole tähystetty taaksepäin kun käännytään. Itse vilkuilen aina silloin tällöin taaksepäin. Kerran sorsa ei väistänyt minua vaikka annoin äänimerkkejä. Piti sitten minun väistää.”

Lähde Kipparin lukijapaneeli

Lue myös nämä

X