Näyttelyt

Allt för Sjön 2019: 100-vuotias ruotsalainen veneseura Heleneborgs esitteli helmiään

Satavuotisjuhlaansa viettävä Heleneborgs Båtklubb on vaalinut tukholmalaisten veneilykulttuuria ja klassikkoveneitä samassa paikassa vuosikymmenestä toiseen.

09.04.2019

TekstiJuha Virtanen

KuvatJuha Virtanen, Satu Björn

Seuran tukikohta on Pålsundetissa Tukholman keskustan lähellä Långholmenin saaressa. Sinne johtavien siltojen väliin jää suojaisa jokirantamainen satama moottoriveneille. Pätkä tuota ”rantaa” oli tuotu näyttävästi messuille laitureineen, kiinnitystolppineen ja ennen kaikkea vanhoine veneineen.

Tässä niistä muutama esimerkki. Suurin osa oli legenda C.G. Petterssonin piirtämiä, mutta mahtui joukkoon parin muunkin venesuunnittelijan luomuksia.

Wiking III

Restauroinnin kohteena oleva Wiking III on Petterssonin käsialaa ja itse asiassa se on hänen henkilökohtaisesti omistamansa kolmas vene. Kaikkien Petterssonin omien veneiden nimi oli ollut Viking – välillä tavallisella veellä, joskus tuplaveellä kirjoitettuna. Viimeinen hänen oma veneensä oli nimeltään Wiking XL.

Kymmenmetrinen Wiking III on rakennettu vuonna 1911. Vuonna 1956 se sai uuden omistajansa myötä nimekseen Selene ja se muutettiin salonkivenetyyppiseksi.

Vuonna 1973 vene upposi venesatamassa myrskyssä. Se nostettiin ja huonoon kuntoon päässyt runko seisoi maissa pitkään. Uusi omistaja laski sen kuitenkin veteen 1997 ja kaikkien ihmeeksi vene kellui ja vietiin uuteen satamaan. Nyt venettä on vuodesta 2010 lähtien palautettu alkuperäiseen asuunsa – muutenkin kuin vain alkuperäisen nimensä osalta.

Darya

Darya on merkiltään Söderkvist 25 ja vuosimallia 1963. Veneen on valmistanut Söderkvists Båt & Snickeriverkstad. Veistäjä Sven Söderkvistille riitti muutama vanerilevypinon päällimmäiseen levyyn vetäisty hahmotelma 7,62-metrisen veneen linjoista. Sen parempia piirustuksia ei tarvittu. Honduras-mahonkinen vene sai niin suuren suosion, että kuvan veneelläkin oli ollut kuuden vuoden toimitusaika. Parhaimmillaan veistämöllä oli 70 tilausta odottamassa.

Lice

Lice on mitä todennäköisemmin C.G. Petterssonin suunnittelema moottorivene 1920-luvun alusta. 8,40 metriä pitkä ja 1,70 metriä leveä vene on mäntyrunkoinen ja ylärakenteet ja sisustus ovat mahonkia. Alun perin avoimen veneen matkustajille rakennettiin katettu salonki vuonna 1927. Moottorina on nelisylinterinen Albin.

Eje

Eje on ilmeisesti rakennettu vuonna 1936 ja myös sen linjat on piirtänyt C.G. Pettersson. Se oli hylättynä 30 vuotta, kunnes ”löydettiin” ja uusi omistaja alkoi kunnostaa venettä.

Myös nykyinen omistaja on tehnyt paljon veneen hienon kunnon hyväksi. Vanha Penta A4 on vaihtunut jossain vaiheessa Volvo B18 -moottoriksi.

Burmeister

Burmeister edustaa melko pyöreäpohjaisesta rungostaan huolimatta 1950-luvun näkemystä vauhtiveneestä. Mahonkisen runaboutin on suunnitellut Einar Runius 1956 ja nimensä se sai veneen tilaajan johtaja Burmeisterin mukaan. Veneen kunnostaminen nykyiseen kuntoonsa kesti neljä vuotta. Moottorina on 3,5-litrainen Rover V8.

 

Fiorella

Fiorella on kanoottimaisen kapea ja hiukan yli kymmenmetrinen pikavene vuodelta 1912. Senkin on piirtänyt C.G. Pettersson. Sata vuotta sitten ”racerbåtiksi”, voitiin kutsua venettä, joka kulki yli 14 solmua.

Mahonkirunkoinen vene on säilynyt näihin päiviin asti täysin alkuperäiskuntoisena.

 

Parbleu

Parbleu edustaa C.G. Petterssonin 1930-luvun suunnitelmia. 9,57 metriä pitkä ja 2,05 metriä leveä mahonkirunkoinen keulakajuutallinen vene, jota vauhditti Packardin 150 hevosvoiman moottori 23 solmun nopeuteen.

Lue Allt för Sjön messuraportti Kipparista 4/2019.

 

 

Lue myös nämä

X