Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Testit

Käytettyä ajamassa: Aquador 21 WA – Kotimainen laji-ikoni

Lähes parikymmentä vuotta tuotannossa pysynyt pikku-Aquador muistetaan hienostuneena walkaround-veneenä. Selvitimme, mitä loistokkuudesta on jäljellä käytetyssä yksilössä.

18.05.2021

Tekstitimo sarkkinen karel kakko

Kuvattimo sarkkinen

Kenelle: Trendeistä vähät välittäville. Perinteinen walkaround-konsepti on vaihtoehto daycruisereille, joista puuttuvat WA:n syvät kulkukannet.


Kuumimmasta venetyypistä 2000-luvun alkuvuosien Suomessa ei ollut epäselvyyttä: elettiin walkaroundien eli ympärikäveltävien veneitten kulta-aikaa. WA:t olivat jenkeissä yleisiä jo 70-luvulla, mutta meillä ne sitten katosivat yhtä nopeasti kuin tulivat. Huumaa kesti sen kymmenkunta vuotta.

Tänä päivänä tilanne on se, että hieman päälle kuusimetrisiä malleja ei ole yhdenkään kotimaisen valmistajan mallistossa – eikä muuten monen ulkomaisenkaan.

Niin kauan kuin walkaroundeja on ollut olemassa, niitä on markkinoitu niin huvi-, retki-, kuin kalaveneinä. Etenkin pienemmissä kokoluokissa on kuitenkin haasteena toteuttaa ympärikäveltävän peruskonseptia, johon kuuluvat syvät kulkukannet, keulahytti sekä selkeä taka-avotila. Kenties tässä on mallin kompastuskivi täkäläisillä markkinoilla. Atlantin takana kun kaikki on suurta, tällaista ongelmaa ei tunneta.

Ympärikäveltävässä veneessä on hyväksyttävä se tosiasia, että sivukannet kaventavat oleskelutiloja. 21 WA:ssa on kuitenkin riittävä väylä kulkea erillispenkeille ja keulakajuuttaan.

Aquador 21 WA:n ensimmäinen prototyyppi valmistui vuonna 2000 merkin silloisella tehtaalla Irlannissa. Myöhemmin samana vuonna Aquador muutti takaisin koti-Suomeen, uuden omistajansa Bella-Veneiden lippujen alle Kuopioon.

Kautta aikain pienimmästä Aquador-mallista tuli suosittu ensin Suomessa ja hiljalleen myös tärkeissä vientimaissa Ruotsissa ja Norjassa. Uudistuksen aika koitti 2009, jolloin esiteltiin tilaratkaisuiltaan vain hienoisesti viilattu, mutta lisää ”lihaksia” saanut, rungoltaan ja kansiosaltaan korotettu 21 WAe. Rinnakkaismalliksi tuli samalla sisäperämoottorilla varustettu 21 WAs.

Vuonna 2015 mallinumero vaihtui 22:een, vene sai luonnonvaalean värimaailman ja lisävarusteekseen ankannokan. Ainakin toistaiseksi viimeisin yksilö valmistui keväällä 2018.

Ohjaamo ei vastaa nykypäivän vaatimuksia, mutta eipä tässäkään ”konttorissa” ole mikään pahasti pielessä. Plotterin paikka tuli uudistuneen mallin konsoliin vuonna 2009. 


Aquador 21 WA:  2/2002 vertailu ja 5/2001 testi.


Haasteita kuomun kanssa

Aquador ei päästä vierailijoitaan ihan helpolla tutustumiskierrokselle. Ryhdymme ensipuuhina irrottelemaan moniosaisen kuomun takaosia, mutta niiden vetoketjujen kanssa saa taistella tosissaan – ja lopulta pitää kutsua apuvoimia irrotuspuuhiin. Vaikka kuomukangas näyttää hyväkuntoiselta, istuvuus ja vetoketjut eivät tässä yksilössä vakuuta.

Mikään pikkuhomma kuomun irrottaminen ja paikoilleen laittaminen ei ole, ei vaikka vetoketjut sattuisivat takeltelematta toimimaan. Kyykistelyyn ja kurotteluun on syytä varautua.

Kuomua voi käyttää pelkästään ohjaamon suojana, kuten nytkin on tarkoitus. Seisaaltaan ajoa varten kuomun etuikkuna irrotetaan neppareistaan ja pyöritellään rullaksi pois tieltä.

Kulku veneeseen on vaivatonta, jos laskee pois takakuomun kanssa jumppaamisen. Keulasta tullessa sivukannet ovat aikuisen jalan alla juuri riittävän levyiset. Rinnakkain tai poikittain kenkiä ei mahdu pitämään, mutta kiireettömin askelin kulku sujuu ja tukea saa korkeista kaiteista sekä varustekaaresta. Sen kohdalta on myös helpointa tulla kyljittäin kiinnitettyyn veneeseen.

Kulkukansia kannattaa testata useampaan kertaan, jos on WA-tyylistä venettä hankkimassa. Aquadorin kannet ovat juuri riittävän leveät, ja kaiteista saa tarvitsemansa tuen.

Sateellakin kelpaa ajella, kun molemmilla ruuduilla on kaksoisvarrella varustetut pyyhkimet. Kuskin puolen pyyhin kuului aikanaan vakiovarustukseen.

Haalistuneita hienouksia

Laivastonsiniset istuinverhoilut ja lisävarusteena tarjottu tiikkiturkki antoivat monelle Aquador-mallille hienostunutta ilmettä, niin myös 21 WA:lle. Nyt, vuosimallin 2006 yksilöä tutkaillessa, ajan hammas on himmentänyt hohdokkuutta.

Tiikkiturkki ja -somisteet, jotka ovat paikoin käsittelystä tummentuneet ja paikoin auringosta harmaantuneet, kaipaisivat hiontaa tai kemiallista puhdistusta. Tapoja on monia: toiset antavat tiikkipintojen harmaantua luonnollisen vaaleiksi ja toiset koettavat pitää ne uudennäköisinä öljyillä ja hoitotuotteilla. Jälkimmäinen tapa on yleensä tuhoon tuomittu ennen pitkää.

Istuinverhoilut näyttävät alkuperäisiltä – todisteena lähes näkymättömiin kuluneet Aquador-logot kuskin ja apukuskin penkeissä. Uusimista ei kuitenkaan tarvitse ajatella, koska verhoilut ovat kauttaaltaan ehjät. Ehkä se kertoo jotakin materiaalin laadusta.

Daycruiser-henkistä laajaa ”kulmasohvaa” Aquador ei tarjoa, mutta neljän hengen perussohvan kuitenkin. Reunapalat saa pois, jolloin avotilan peräkulmiin pääsee esteittä.

Tunnelmaltaan Aquador on selkeästi huvi- ja retkivene. Takapenkillä matkustaa neljä aikuista ja ohjaamon erillispenkeillä kaksi. Evästaukoja ja pieniä illanistujaisiakin palvelee takapenkin eteen asetettava pöytä. Käytön jälkeen se laitetaan odottamaan seuraavaa kertaa veneen ruumaan turkkiluukun alle.

Kuten walkaround-veneille on ominaista, perään jää reilusti liikkumatilaa takapenkin ja erillispenkkien väliin. Ei silti herää pienintäkään ajatusta varustella tiikein somistettua Aquadoria esimerkiksi uistelukäyttöön. Käytettyjen markkinoilta löytyy monta karumpaa ”walkkaria”, jos sellaiset kalaveneenä kiinnostavat.

Siisti yöpaikka

Kajuuttaan kuljetaan tyylikkäästi liukuoven kautta. Tässäkin on hienostunutta henkeä – monissa kilpailijoissa oli aikanaan hidasteina jos jonkinlaisia haitari- ja luukkuvirityksiä.

Toisin kuin avotila, kajuutta ei paljoa uutta häpeä. V-vuode pienine selkänojineen on verhoiltu mokkanahan tuntuisella, tummansinisellä Alcantara-verhoilulla, joka on tuttua muistakin Aquadoreista. Se antaa viimeistelyä ilmettä muuten valkoisten muovipintojen hallitsemaan kajuuttaan.

Pelkistetyn kajuutan tunnelmantuojia ovat laadukkaalla kankaalla verhoillut patjat ja selkänojat. Korkeutta nojiin tosin kaipaisi – silloin ne palvelisivat myös hyllyjen reunuksina.

Kivoja ja käytännöllisiä yksityiskohtia ovat puiset laitakaapit sekä tämän mallin suositut lisävarusteet, kansiluukku ja sivuikkunat.

Tilaa on varmasti riittävästi siihen käyttöön, mihin kajuuttaa todennäköisesti tarvitaan, eli yhden tai kahden hengen satunnaiseen yöpymiseen. Istumaankin toki mahtuu, jos siihen kokee tarvetta. Niiden, jotka haaveilevat hankkivansa 21 WA:n retkiveneeksi, on syytä tietää, etteivät jääkaappi ja keitin ole koskaan kuuluneet tehdaslisävarusteisiin.

Kemialliselle wc:lle sentään mitoitettiin paikka vuoteen alle vuoden 2009 malliuudistuksen yhteydessä.

Yhä taloudellinen

Uuden yhdistelmän testissä (Kippari 5/2001) olemme aikoinaan mitanneet 130-hevosvoimaisella perämoottorilla huippunopeudeksi 34 solmua, ja taloudellisuudeksi jopa alle 1,1 litraa per meripeninkulma. Lukema on alhainen ja kilpailukykyinen tänäkin päivänä.

Käytetylle paketille mittauksia ei tehty, mutta sikäli kun iäkkäässä paketissa kaikki on kunnossa, ei kulutuskaan miksikään muutu.

Huippunopeus oli nyt 150-hevosvoimaisella Hondalla 33,3 solmua. Yhdistelmän – jonka pohja oli puhdistettu koeajoa varten – odottaisi kulkevan päälle 35 solmua. Siitäkin huolimatta, että ohjaamon päällä pidetty kuomukate vähän vauhtia verotti.

Tekniikkamurheitakin ilmeni. Moottorin tyhjäkäynti oli kovaa ja epätasaista. Trimmitasoista toinen ei toiminut, ei myöskään hakuvalo. Myöhemmin koeajon jälkeen myyjäliike kertoi laitattaneensa puutteet kuntoon.

Ajettavuudeltaan Aquador ei mitenkään häpeä tänä päivänä. Se on tasapainoinen ja helppo ajettava laajalla nopeusrekisterillä. Veneeseen on saanut asentaa vuodesta 2005 alkaen jopa 250-hevosvoimaisen moottorin, ja polttoainesäiliö on ollut alusta asti pyöreästi 200-litrainen. Pienemmällä moottorilla pääsee siis tankillisella huomattavankin kauas.

Aquador ei loista lokeroillaan. Suurimmat tilat ovat ”ruumassa” kahden peräkkäisen luukun alla. Pitkä miinus siitä, ettei yksikään veneen lokeroista ole lukittavissa.

”Eilispäivän tuote” toimii

Pienen WA:n, kuten tämän Aquadorin, voi pitkälti nähdä DC-veneenä. Pieni auttava keulahytti, väljä avotila, tuulilasi ja mahdollisuus kattaa vene kuomulla ovat yhtä lailla WA:n kuin vastaavan kokoisen DC:n peruspuitteet.

Suurin ero on käveltävissä sivukansissa, jotka hiukan kaventavat ohjaamoa, kajuuttaa ja avotilan etuosaa, siinä kaikki. Helpompi kuljettavuus ei monessa mielessä ole mikään huono asia. Eli tämän perusteella ei ainakaan löydy järkeenkäypää selitystä pienten WA-veneiden suosion hiipumiselle.

Mutta kun kerran uusien tuotanto on käytännössä loppunut, tekee se suhteellisen tuoreistakin walkkareista käytettyjen markkinoilla eilispäivän suuntausta edustavia tuotteita. Näin, vaikka siinä eilispäivässä ei mitään pahaa olisikaan.

Hintapyyntö 24 900 euroa – jota sittemmin laskettiin pari tonnia – on pikaisen katsauksen perusteella sieltä halvemmasta päästä Aquador 21:sten joukossa. Halvemmasta tai ei, hinta tuntuu kovalta veneen tarjoamiin puitteisiin nähden. Etenkin, kun kyse on kunnollisen läpikäynnin ja kosmeettisen käsittelyn kaipaavasta, neljätoista vuotta vanhasta yhdistelmästä.

Aquador myytiin marraskuussa hintapudotuksen jälkeen.

Laivastonsininen kylkiväri antoi pitkään yhtenäisen ilmeen niille Aquadoreille, jotka esiintyivät messuilla ja mainoskuvissa. Silti se pidettiin aina lisävarustelistalla vakioväri valkoisen vaihtoehtona.


Juttu on julkaistu Kipparissa 2/2020.

Lue myös nämä

X