Tilaa
Jutut

Klassikko: Terhi – Moottoreista suomalaisten suosikkiveneeksi

Terhi on aina jakanut ihmiset kahteen ryhmään. Osa on hiljaa siitä tykännyt. Toinen porukka on äänekkäästi moittinut milloin moottoria, milloin venettä. Silti se on varsinkin venemerkkinä kuulunut jo pitkään kesämökkikansan suosikkeihin.

02.07.2021

Tekstijuha virtanen

KuvatKorpivaara Oy

Terhin veneiden maine on luotu ABS-muovin avulla, mutta merkin nykyveneet eivät ole nyt tämän jutun aiheena.

Keskitymme aikaan, jolloin muoviveneiden kehittämisen kanssa rinnakkain Terhi-veneitä teetettiin myös perinteisempään tyyliin lasikuidusta – tosin 60- ja 70-lukujen vaihteessa sekään ei vielä ollut kovin perinteistä.

Materiaali oli uusi ja vallannut nopeasti alaa puulta ja edusti silloista nykyaikaa. Suomessa se otettiin venevalmistuksessa varsin nopeasti käyttöön, mutta moni venevalmistaja teki yhä edelleen mäntylautaisia tai mahonkisia avoveneitä myyntiin pitkälle 1970-luvun puolelle.

Markkinointikuvissa käytettiin usein emoyhtiö Korpivaaran maahantuomia autoja, Citroenia ja Toyotaa. Vuoden 1972 esitteessä pääsi Corolla samaan kuvaan Terhi 410 kanssa.

Moottoreille veneitä

Terhi-veneiden taustalla oli Korpivaara Oy, joka oli pitkään 1960-luvulla ollut kotimaisten Terhi-perämoottoreiden päämyyjänä. Yhtiö alkoi suunnitella laajentamista venemoottoreista myös itse veneisiin. Nimi jo tunnettiin, joten veneestäkin päätettiin tehdä Terhi.

Niiden suunnittelu alkoi jo 1960-luvun puolivälissä. Omasta venemallistosta haluttiin saada laadukas, kestävä ja kunnianhimoisena tavoitteena oli päästä tekemään suuria sarjoja. Vientimarkkinat olivat heti tähtäimessa kotimaisen kysynnän tyydyttämisen ohessa.

Korpivaara-yhtiöihin kuulunut Konemuovi Oy aloitti toimintansa vuoden 1972 helmikuun alkupuolella.

Sopimusvalmistajia

Konemuovi Oy:n keskittyessä ABS-veneiden kehittämiseen ja valmistamiseen, teetettiin lujitemuoviset Terhit sopimusvalmistajilla.

Sysmässä aikanaan toiminut Lohi Oy oli niistä varhaisimpia yhteistyökumppaneita. Se teki muun muassa Terhi 400 -mallia 1970-luvulla. Lohi Oy teki lujitemuovisista Terheistä edellä mainitun lisäksi muun muassa mallit 400  BS, 420 R, 425 R, 490 R, 490 S, 600 C, 600 MS ja 530 S.

Terhi 600 oli yhtä hyvin huvivene kuin saaristolaisen työvene.

Toinen isompi veneiden alihankkija Korpivaaralle oli sama, joka teki Finnsportit. Kyseisestä venemerkistä on tehty oma klassikkojuttunsa Kipparin viime syksyn numeroon 11/2020.

Finnsportin veneet valmisti Lohjalla Fibå-Vene Ky, jonka perustivat Eero ja Väinö Nissi vuonna 1965.

Veljesten yritys teki alihankintana myös muille veneitä ja yksi tärkeimmistä aikanaan oli juuri Korpivaara. Sille Fibå valmisti Terhin lujitemuovimallit 410, 410 R, 430 R, 430 S, 480, 520 ja 620 S.

Terhejä tehtiin Lohjalla jo 1969. Silloin keväällä uutuutena esiteltiin Terhi 410. Perhekäyttöön markkinoitu perusavovene kulki 5-20 hevosvoiman moottorilla. Sen oli suunnitellut helsinkiläinen kilpaveneilijä ja insinööri Leon Basilier. Vene maksoi 1 690 silloista markkaa.

Veneen sai joko kahvaohjattavana (410) tai ohjauspulpetin kanssa (410 R). Vene-lehti pääsi heti testaamaan uutuusmallin ja kokeilemaan sen ominaisuuksia eri hevosvoimamäärillä, Terhin omilla moottoreilla tietenkin.

Testissä todettiin muun muassa, että ”näin nopeaa venettä kuin Terhi 410 R on huomattavasti miellyttävämpää ohjata ratista”.

Jo 10 hevosvoiman moottorilla mökkiveneen sai kulkemaan reipasta vauhtia, joten Terhi 410 nousi parissa vuodessa kokoluokkansa suosituimpien veneiden joukkoon. Vuoteen 1972 mennessä oli tehty jo liki 2 000 venettä.

Siististi tehty vene oli tarkoituksenmukainen ja tilaa oli koko perheelle. Sillä pystyi tyydyttämään lähes kaikki mökkiläisen veneelleen asettamat toiveet, niin kalastelun kuin mökille eksyneiden kesävieraiden ajeluttamisetkin.

Perheen ja vieraiden ajeluttamiseen ja muuhun vesiurheiluun sopi varsinkin 410 R, jossa oli pulpetti, ohjauspyörä ja Teleflex-ohjaus. 20 hevosvoiman moottorin kanssa tehoa oli riittävästi myös jo vesihiihtäjän vetämiseen.

Terhi 600 C oli kajuutallinen matkamalli.

Neljäsatanen sanahirviö

Saksalaiset eivät ole ainoat, jotka osaavat keksiä järjettömän pitkiä yhdyssanoja. Kyllä sen osasivat suomalaiset mainosmiehetkin jo 1970-luvun alussa.

”Kuormakalamaitoyhteyskauppasoutumoottoriyleiskäyttövene” kuvasi Terhi 400 -mallin monikäyttöisyyttä vuonna 1972. Ehkä sen olisi voinut sanoa yksinkertaisemminkin.

Se oli hieman pienempi kuin 410. Nelisatasen linjoissa näkyi samoja piirteitä kuin Lohi-veneiden vastaavissa avoveneissä. Se lienee itsestään selvää, kun nimenomaan Lohi Oy laminoi Terhi 400-mallit.

Kyseistä mallia ei nyt pidä sotkea myöhempään ABS-muovista tehtyyn Terhi 400 -veneeseen, joka esiteltiin näyttävästi Kipparissa numero 9/2012.

Terhi-veneilijöille oli laaja valikoima merkkikohtaisia venetarvikkeita ja asusteita.

Mökkiläisen perusvene

Lujitemuovinen Terhi 400 oli tarkoitettu jokamiehen käyttöveneeksi ja monesta mökkirannasta edullinen käyttövene löytyikin.

Laidoilla olevien pitkittäisten kelluntasäiliöiden ansiosta pikkuvene oli rungoltaan turvallinen ja samalla rakenne teki siitä myös varsin tukevan.

Vene oli soutukelpoinen, ainakin paremmin kuin 410-malli, ja se kulki jo viiden hevosvoiman moottorilla.

Mallivuoden 1972 Terhi 410 maksoi kahvaohjattavana 1 690 markkaa ja rattiversio, 410 R 1 990 markkaa.

Sporttia suurille selille

Vaikka mökkiveneluokka onkin myydyin Suomessa, tarvitsi Terhi myös isompia venemalleja, sillä moottorien tehot alkoivat 70-luvulla kasvaa vauhdilla.

Terhi 430 tehtiin niille, jotka halusivat mökkirannasta suunnata vähän pitemmällekin ulapalle. Veneissä oli korkeat laidat ja V-pohja. Perä oli leveä ja vene nousi liukuun pienelläkin moottoriteholla. 20 hevosvoiman Terhi antoi jo riittävän kyydin.

Veneestä oli tarjolla kokonaan avoin 430 R ja 430 S, jossa oli pieni keulakansi ja koko veneen levyinen tuulilasi. Urheilullisen sporttiveneen toivottiin vetoavan nuorekkaaseen veneilijäjoukkoon, mutta se sopi myös perheveneeksi.

Ohjauspulpetti oli sijoitettu veneen keskilinjalle 430 R -mallissa.

Terhillä matkailemaan

Terhi 520 oli askel kohti isompia retkiveneitä. Se oli hardtoppari, joka tarjosi mahdollisuuden venematkailuun pienin kustannuksin. Vene kulki jo 20-hevosvoimaisella moottorilla.

Makuutiloja siinä oli neljälle, jopa viidelle. Kovan katteen ja kuomun yhdistelmällä koko vene oli katettavissa. Varusteina olivat muun muassa spriikeitin, pesuallas ja kemiallinen wc, joten se oli valmis pitemmillekin veneretkille.

Malli 600 laajensi mallistoa kolmella pulleamuotoisella veneellä: avoveneellä, katetulla mallilla ja moottoripurjehtijalla. Moottorina niissä oli 7 hevosvoiman Vire-keskimoottori.

Perinteiseltä uppoumarunkoiselta näyttävä vene kulki maltillisesti 7 solmun nopeudella.

Terhi 520 toi venematkailun tavallisen perheen ulottuville kohtuuhintaan 1970-luvulla.

Matka jatkuu yhä

Materiaali vaihtui lujitemuovista ABS-muoviin, mutta Terhin veneiden tarina jatkuu yhä. Amer-yhtymä osti Korpivaaran vuonna 1984, josta venetehdas irtaantui omaksi osakeyhtiökseen 1992.

Vuonna 2005 Terhi Oy liitettiin Otto Brandt -konserniin ja vuonna 2010 Terhi Oy vaihtoi nimensä TerhiTec Oy:ksi. 

Lue myös nämä

X