Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Porvoon puuvenepäivä: Puuveneiden estetiikka vetoaa ihmisiin

Porvoon puuvene­päivä syyskuun alussa oli yksi harvoista venealan näyttelyistä, mikä tänä vuonna on voitu järjestää.

06.11.2021

Tekstija kuvat juha virtanen

Vanhojen ja vähän uudempienkin puuveneiden estetiikka ja tunnelma houkuttelevat ihmisiä yhä edelleen.

Nimensä mukaisesti Porvoon tapahtuma oli keskittynyt puuveneisiin ja esitteli vanhojen veneiden lisäksi myös ainakin yhden uuden suomalaisen puuveneen, amerikkalaistyylisen Point Comfortin. Tapahtuman taustalla yhdistyivät tuoreet voimat ja vanhat perinteet. Tuoreutta edustaa parin vuoden ikäinen seura, Hamarin purjehtijat, ja perinteitä Wileniuksen legendaarista venetelakkaa nykyisin pyörittävä Wilenius Båtvarv ry.

Uutta porvoolaista käsityötä ja veneenrakennusta edustava Point Comfort on jenkkityylinen perämoottorivene. Palaamme veneeseen tarkemmin Kipparin tulevissa numeroissa.

Vielä viime vuosisadan alkupuolella Porvoon jokivarressa oli paljon veistämöitä. Niistä on jäljellä enää Wileniuksen telakka, jonka tuotanto oli maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen.

Porvoon veneveistoperinteitä ovat muokanneet aina vahvasti myös kråköläiset ja pellinkiläiset moottoriveneet. Yleisöllä oli mahdollisuus tutustua omistajien luvalla veneisiin tarkemminkin. Tapahtuman järjestäjien arvion mukaan päivän aikana telakan rannassa kävi 600 – 700 vierasta. Yleisöä oli myös pääkaupunkiseudulta ja jopa Hämeenlinnan nurkilta Hattulasta asti.

Lue myös: Runko paljastaa fiskarin alkuperän.


Pellinkiläinen tarjolla

Porvoon seudun moottoriveneiden venerakennusperinteita edusti Ilkka Kitulan omistama ”perinteinen pellinkiläinen”.

Julius Liljebergin suunnittelema kaunislinjainen, 10,9 metrin pituinen puuvene on tehty Liljebergin veistämöllä vuonna 1966. Moottorina siinä on 140 hevosvoiman Valmet 620 DSM.

Veneen historia on tarkasti tiedossa ja nykyinen omistaja on vasta sen kolmas omistaja. Isoin muutos vuosien varrella on tehty vuonna 1999, kun moottori, merivaihde ja muu tekniikka vaihdettiin.

Jos puuveneily alkoi tapahtuman jälkeen kiinnostaa enemmänkin, voisi esimerkiksi tällä huolletulla veneellä päästä helposti harrastuksen pariin, sillä pellinkiläinen on myynnissä ja tarkemmat tiedot siitä löytyvät Nettiveneestä.

Jurmosta Porvooseen

Yksi näytillä olleista isoista fiskareista oli Leonor. Yli 10-metrinen vene on veistetty joskus 1970-luvulla Ahvenanmaan Jurmossa. Veistäjä oli Runar Strandvall, joka veneiden teon ohella hankki elantonsa maanviljelyksestä ja kalastuksesta.

Leonor on ainoa hänen tekemistään veneistä, joka on veistetty kokonaan mahongista. Veistokaaret tosin ovat mäntyä ja painokaaret tammea.

Ajo- ja keulahytin kattojen pinnoitteena ollut vanha maalattu purjekangas on korvattu myöhemmin lasikuidulla.

Leonor koristi ensimmäiset 20 vuottaan Jurmon rantamaisemia. Sieltä se kulkeutui 30 vuodeksi Inkooseen ja kesällä 2020 sen kotisatamaksi vaihtui Porvoo.

Vene Vehkalahdelta

Puuvenetapahtumat ovat harvinaisia juhlapäiviä, joten fiskari Amadeuskin oli komeasti liputettu.

Fiskari Amadeus, yksi näyttelyn monista puuveneistä oli tullut paikalle Haminasta asti. Vehkalahden Veneseuran perälippua kantoi fiskari Amadeus, jonka omistavat Asko ja Milja Ahola.

Amadeus on veistetty Philhjertan veistämöllä Mäntlahdessa Vehkalahdella vuonna 1971. Nopeasti laskettuna sillä on siis ikää jo täydet 50 vuotta, mutta matka vain jatkuu.

Yhdeksän metrin pituista ja 2,30 metriä leveää perinteistä Suomenlahden merive­nettä vauhdittaa rauhalliseen matka­vauhtiin 35-hevosvoimainen Kubo­ta-diesel.


Wileniuksella vaalitaan yhä elävää puuveneperinnettä

Wileniuksen venetelakka on jatkanut puuveneiden rakennusperinteitä sitkeästi Porvoonjoen länsirannalla. Vuonna 1932 perustetun Wileniuksen telakan eli Wilenius Båtvarvin tulevaisuus ja jatko on ollut pitkään epävarma. Vähintäänkin yhtä paljon kuin on ollut telakan puolustajia, on ollut myös niitä, jotka olisivat jo aikaa sitten halunneet jyrätä sen puskutraktoreilla jokeen.

Toistaiseksi uhkakuvat eivät ole toteutuneet. Molemmat telakan hallit muun muassa on suojeltu asemakaavalla.

Telakka opittiin aikoinaan tuntemaan korkeatasoisista puisista huvi- ja kilpapurjeveneistä, joista useat suunnitteli Gösta Kyntzell, yksi aikansa tunnetuimmista suunnittelijoista. Telakkaan liitetään monien muidenkin suomalaisten huippusuunnittelijoiden nimiä.

Ludvig Wileniuksen perustamalla telakalla on rakennettu yli 400 venettä. Parhaimmillaan sodan jälkeen veistämö työllisti parikymmentä henkilöä.

Wileniuksen ”varvi” on sopiva puuveneiden talvisäilytykseen.

Telakan toiminnasta vastaa nykyisin yhdistys, johon kuuluu niin puuveneilijöitä kuin veneenveistäjiäkin. Porvoonjoen länsirannan viimeisellä teolliseen historiaan liittyvällä telakalla halutaan vaalia vanhoja perinteitä ja järjestää toivottavasti jatkossakin puuvenepäivän tapaisia kaikille avoimia merellisiä tapahtumia ja pitää siten sen perinteet elävänä. Wileniuksen telakalla, ja monilla kaltaisillaan, on huomattava merkitys maamme veneilyhistorian ja -kulttuurin vaalimisessa.

Toivottavasti sen ymmärtävät jatkossa laajemmatkin piirit kuin vain puuveneitä ja käsityöperinteitä arvostavat veneilijät.

Klassikot eivät ole aina välttämättä mahonkirunkoisia purjeveneitä.

 

Lue myös nämä

X