Ja höpön höpön, sanoo Sjöbergkin, joka nyt ei yleensä muitten kirjallista lehtityötä tekevien ihmisten töitä arvostele, ihan noin niin kuin kollegiaalisessa mielessä.
Nyt nimittäin haukkasi maan suurin ja mahtavin pahasti pahan makuista, ruskeaa massaa, joka ei monen arvauksesta huolimatta kuitenkaan ole mämmiä. Mämmiä syödään vasta juuri tämän aviisin ilmestymisen aattona.
Lehti nimittäin väitti kiven kovaan, oikein parin esimerkin avulla, että veneen arvo voi romahtaa parissa päivässä. Tarina jatkui, että veneen hinnat putoavat jyrkästi, kun käyttötunteja alkaa kertyä.
Jutussa hehkutetaan, että tunnetusti kun uuden auton ajaa autokaupasta ulos, sen hinta romahtaa heti. Veneistä kirjoittaja sanoo, että kun uuden veneen ajaa kaupasta kotilaituriin, sen hinta se vasta romahtaakin.
Esimerkiksi kirjoittaja ottaa uuden ja kaksi vuotta vanhan Buster XL:n 100-hevosvoimaisella moottorilla. Uuden paketin hinta on kaupassa noin 35 000 euroa ja kaksi vuotta vanhasta paketista, jolla on ajettu noin 250 tuntia, pyydetään noin 28 000 euroa. Tästä kirjoittaja laskee, että ajotunti on laskenut hintaa noin 27 euroa.
Tuoltahan se näyttää, jos asiaa niin sanotusti puusta katsoo.
On aivan pöhköä vertailla veneiden hintoja autojen hintoihin tuollaisella vähän pintaa raapaisevalla jutulla. Tuntuu vähän kuin kirjoittaja puhuisi asiasta vastoin parempaa tietoaan, mikä taas on oikeustermi.
Ei tässä nyt tietysti tarvitse ihan käräjille lähteä, mutta hömppälipöösää ei pitäisi kirjuutella, jos ei asiasta mitään tiedä, saati sitten jos tietää.
Tämän aviisin sisarlehti Tekniikan Maailma kertoi taannoin laajasti siitä, että tavallisen henkilöauton kaupassakin saa silkkaa alennusta 1 300 – 1 600 euroa.
Venekaupassa tarjoukset ja alennukset ovat etenkin viime vuosina, mutta myös aiemmin olleet paljon, paljon suurempia. Jo pelkät messutarjoukset ovat tuossa hintaluokassa olleet jopa 5 000 – 6 000 euron paikkeilla, joskus sitäkin suurempia.
Myös ostoajankohta vaikuttaa tunnetusti veneiden hintoihin voimakkaasti.
Kun siis tuollaisen Busterin ostaa syys- tai messutarjouksesta, sen hinta saattaa olla aivan sama, kuin mitä siitä nyt pyydetään.
Toisaalta asiaa tuntematon ei ehkä ymmärrä sitä, että venettä ei suinkaan osteta heti parin päivän kuluttua myytäväksi.
Kun Sjöberg luki tuon kyseisen jutun, niin eipä sitä malttanut olla hieman tutkimatta arkistoa.
Hauska esimerkki löytyy myös taas Busterilta. Buster L maksoi vuonna 1995 eli 20 vuotta sitten 39 500 markkaa (ovh.), joka on nykyrahassa 6 700 euroa.
Siihen perään sopiva viisikymppinen, juuri silloin markkinoille saapunut 4-tahtinen Yamaha maksoi suositushinnan mukaan 42 600 markkaa ja perinteinen kaksitahtinen 34 700 markkaa, euroissa 7 200 ja 5 900.
Paketin hinnaksi ohjehinnoilla tuli siis edullisimmillaan 12 600 euroa, mutta venemiehet muistavat, että tuollaista pakettia myytiin lähempänä 10 000 euroa olevalla hinnalla vielä useita vuosia sen jälkeenkin.
Tänään vastaavien, saman ikäisten veneiden pyyntihinnat ovat – yllätys, yllätys – 9 000 – 9 800 euroa! Kaksikymmentä vuotta sitten ostettu vene onkin siis säilyttänyt arvonsa lähes täysin, vaiko eikö?
Totta toki on, että rahan arvo on tuona aikana muuttunut ja veneiden hinnat ovat nousseet. Hinnan romahduksesta parissa päivässä on siis melkoisen turha puhua. Jokainenhan taas tietää, mikä on 20 vuotta vanhan auton arvo. Käytännössä ei mitään.
Tosin monessa tuon ikäisessä autossa sen arvo saadaan helpoin konstein ainakin tuplattua: Käydään bensa-asemalla laittamassa tankki täyteen!
Jos rahan olisi venesijoituksen sijaan laittanut pankkiin seisomaan, se tuskin olisi kovin paljoa korkoa kasvanut, viime aikoinahan ollaan jo puhuttu miinusmerkkisistä koroista, joten ei se tunnin ajaminen Busterilla lopultakaan kovin kalliiksi ole tullut.
No, mitenkäs sitä sitten kävisi hieman suuremman ja kalliimman veneen kanssa?
Otetaan esimerkiksi arvostettu Targa 27, jonka nimen perässä on nykyisin .1. Vene maksoi vuonna 1995 markoissa 514 000, mikä tekee euroissa noin 87 000. Nyt tuollaisesta veneestä pyydetään 98 000 euroa.
Tässä tapauksessa veneen vuonna 1995 ostanut henkilö on periaatteessa jopa tienannut ja ajanut ilmaisia tunteja vaikka kuinka paljon.
Käyttökuluilta omistaja sentään tuskin on välttynyt, mutta nekin ovat riippuvaisia pääasiassa käytön määrästä.
Juu, eivät veneiden hinnat onneksi käyttäydy, niin kuin näytään väitettävän. Toki paljon on kiinni siitä, mistä veneestä on kysymys ja miten sitä on hoidettu.
Tässä annetut esimerkit koskevat Busteria ja Targaa, jotka tunnetaan yksinä halutuimmista venemerkeistä Suomessa, miksei ulkomaillakin. Ja niinhän se taitaa olla, että hyväksi tunnustettu merkki pitää pintansa käytettyjenkin markkinoilla.
No, Helsingin venemessujen jälkeen on paljon kirjoitettu siitä, että venekauppa käynnistyi kauppiaiden kannalta oikein hyvin. Se siis osoittaa, että suomalaiset ovat veneilykansaa ja tarvitsevat uusia veneitä aivan siinä kuin ennenkin.
Ehkäpä veneilijöitä on masentanut Suomen synkäksi moitittu taloustilanne tai isompia sijoituksia on haluttu miettiä entistä kauemmin.
Sjöberg jättää uuden veneen hankinnan myös hamaan tulevaisuuteen. Vanhallakin pärjäilee vielä hienosti. Mutta jos saisi muijalta salaa säästetyksi viimeistään ensi kesään mennessä sellaisen puolisentoista tuhatta eukkaa, niin viimeistään marssitaan plotterikauppaan ja hankitaan kunnollinen yhdistelmälaite viistokaikuineen.
Ja jos oikein hyvin käy, niin Sjöberg saa muijan puhuttua ympäri uuden laitteen puolesta jo aiemmin. Selitys voisi olla, että plotterista muijakin ymmärtäisi jotain vanhan GSP-paikannuslaitteen sijaan. Ei muuten, mutta plotterissa kun on oikein kuvakin, sanoo
Pakina on julkaistu Kipparissa 4/2015
