Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Uusi vesiliikennelaki – Mikä oikeastaan muuttuu tulevana kesänä?

Vuokravenesääntely kevenee, ja jatkossa kaikilla vapaa-ajan vesikulkuneuvoilla on oltava päällikkö.

29.03.2020

TekstiTanja Paananen

KuvatKipparin arkisto

Uusi vesiliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020. Uudistuksen tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja vastuullisuutta vesillä.

Uudistusta on työstetty jo vuosia, ja jo valmistelun alkuvaiheesta oli selvää, että päivityksen sijaan on syytä tehdä kokonaisvaltainen uudistus. Nykyinen vesiliikennelaki on melkein 25 vuotta vanha ja siinä on vanhentuneita kohtia.

Veneilijän kannalta tärkeä asia uudessa laissa on se, että kaikki määräykset ja säännöt löytyvät nyt yhdestä paikasta. Uudessa laissa on peräti 135 pykälää, kun edellisessä on vain 28.

”Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että uuteen lakiin on tiivistetty kaikki se asia mitä nykyään joutuu kaivamaan 40 eri paikasta”, kertoo lain valmistelussa aktiivisesti vaikuttanut Ville Räisänen Traficomista.

Uuteen lakiin tulee jopa kuvia vesiliikennemerkeistä ja sinne sisällytetään myös niin kutsutut sisävesisäännöt. Uudella vesiliikennelailla selkeytetään myös vesiliikenteen viranomaisten rooleja ja tehtäviä sekä vesiliikennelain ja merilain suhdetta.

Veneillä oltava päällikkö

Merkittävintä uudistuksessa on tulevaan lakiin sisältyvä uusi huviveneen päällikköä koskeva sääntely. Ammattiliikenteessä päällikkösääntely on ollut käytössä jo kauan, mutta nyt se tulee uutena myös kaikille huviveneilijöille.

Jatkossa veneen vastuunkantajasta ei enää käytetä termiä kuljettaja vaan hänestä tulee päällikkö. Veneen päällikkö on se, joka tosiasiallisesti ohjaa tai hallitsee venettä. Päällikkö voi siten olla muukin henkilö kuin se, joka venettä kuljettaa. Ruorissa voi olla myös lapsi tai joku toinen henkilö, mutta rekisteröitävän moottorikäyttöisen vesikulkuneuvon päällikkön täytyy olla 15-vuotta täyttänyt henkilö, jolla on tarvittava kyky ja taito vesikulkuneuvon hallitsemiseksi.

Veneen päällikkö vastaa vesikulkuneuvon kulusta ja matkustajien turvallisuudesta sekä ympäristöstä. ”Se on iso vastuu, mutta se on aina ollut olemassa, nyt asia on vain kirjoitettu kristallin kirkkaasti niin, että kaikki ymmärtävät mistä on kyse”, Räisänen muistuttaa.

Päällikkön tehtävä on myös kertoa, miten veneessä liikutaan ja toimitaan turvallisesti. Jos onnettomuuden sattuessa on epäselvää, kuka on päällikkö, on vastuu viime sijassa vesikulkuneuvon omistajalla tai sen rekisteriin merkityllä haltijalla, jos hän on tosiasiassa voinut vaikuttaa ohjailuun.

Pelastusliivien käyttö

Räisänen kertoo, että uuteen lakiin haluttiin tuoda myös keinoja, joiden avulla pelastusliivien käyttöä pyritään lisäämään.

Moottoriveneessä ja yli viiden metrin pituisessa purjeveneessä tulee olla oikean kokoinen pelastusliivi tai kelluntapukine jokaiselle veneessä olijalle. Päällikkö vastaa siitä, että kelluntavälineet ovat puettuina, jos sää, olosuhteet tai vesikulkuneuvon kunto sitä edellyttää. Mitään tiettyä aallokkoa tai tuulennopeutta ei laissa erikseen ole asetettu, koska toiset veneet ovat eri keleissä turvallisempia kuin toiset.

Valvova viranomainen voi aina keskeyttää matkanteon, jos meno näyttää liian vaaralliselta.

Kevennyksiä vuokravenesääntelyyn

Uuden lain myötä myös vuokravenesääntely kevenee. Kevennyksen tarkoituksena on helpottaa veneen vuokrausta ja edistää jakamistaloutta.

”Nyt ihmiset pääsevät vesille ja veneilemään ilman omistamisen pakkoa”, Räisänen iloitsee.

Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa veneen voi vuokrata toiselle ilman nykyisiä vuokraveneitä koskevia teknisiä vaatimuksia tai katsastusvaatimuksia. Miehittämättömistä vuokra-aluksista tulee tavallisia huviveneitä. Jatkossa niitä koskee huviveneen päällikkösääntely sekä vesiliikennelain yleiset turvallisuusvaatimukset.

Ammattimaista vuokravenetoimintaa ovat jatkossa vain miehitetyt vuokraveneet eli esimerkiksi taksiveneet. Ammattimaiseen vuokravenetoimintaan sovelletaan kauppamerenkulun tiukempaa päällikkösääntelyä.

Jos veneen omistaja on ansiotarkoituksessa itse kipparoimassa ja perii veneen vuokrauksesta maksua, on toiminta silloin lähtökohtaisesti ammattimaista vuokravenetoimintaa.

Sanktiojärjestelmä uudistuu

Myös sanktiojärjestelmä muuttuu uuden 1.6.2020 voimaan astuvan tieliikennelain myötä samankaltaiseksi liikennevirhemaksujärjestelmäksi. Uusi liikennevirhemaksu korvaa nykyisen rikesakkojärjestelmän. Maksujen suuruus ja promilleraja pysyvät kuitenkin ennallaan.

Liikennevirhemaksua ei voi määrätä pysäyttämättä venettä ja sen voi määrätä poliisi, Rajavartiolaitos tai Tulli.

Rikesakon ja jatkossa liikennevirhemaksun voi saada esimerkiksi vesiliikennejuopumuksesta, veneen varustevaatimuksien laiminlyönnistä, jos veneilijä ei noudata valvovan viranomaisen pysähtymismerkkiä, rekisteröintivelvollisuuden noudattamatta jättämisestä tai aluksen kuljettamisesta ilman säädettyjä kulkuvaloja auringon laskun ja nousun välisenä aikana.

Lain mukaan vesikulkuneuvon käyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta ja toimittava siten, ettei hän ilman pakottavaa syytä vaikeuta tai häiritse muiden liikkumista vesillä eikä aiheuta vaaraa tai vahinkoa muille.

”Jos on osaava ja vastuullinen veneilijä, niin käytännössä mikään ei muutu. Mutta henkilölle, joka ei vielä ole tajunnut, että veneessä täytyy aina olla vastuunkantaja, on uusi laki tärkeää luettavaa”, Räisänen summaa.

Lue myös nämä

X