Sääilmiöt syntyvät veden kiertokulun ja auringonsäteilyn epätasaisen jakautumisen seurauksina. Nämä ovat myös myrskyjen syntymisen perusedellytyksiä Suomen leveysasteilla.
Ensimmäinen laukaiseva tekijä voi olla esimerkiksi suureksi kasvanut lämpötilaero jossain Pohjois-Atlantilla lämpimän merialueen yllä.
Fysiikan lakien mukaan ilmakehä pyrkii jatkuvasti tasoittamaan lämpötilaeroja sekä pysty- että vaakasuunnassa. Niinpä tuulet vuoroin pumppaavat lämpöä tropiikista kohti arktisia alueita ja vuoroin kylmää ilmaa napa-alueilta kohti etelää.
Kun lämpötilaerot jollakin alueella kasvavat tarpeeksi suuriksi kahden erilaisen ilmamassan kohtausvyöhykkeellä, tuloksena syntyy matalapaine.
Pohjoisella pallonpuoliskolla tuulet alkavat kiertää matalapaineen keskusta vastapäivään, eli matalapaineen itäpuolella virtaa lämpöä kohti pohjoista ja sen länsipuolella kylmää kohti etelää. Mitä suurempi lämpötilaero näissä ilmamassoissa on, sitä rajummaksi matalapaine voimistuu ja lopulta siitä voi kehittyä myrsky.
Pohjois-Atlantin olosuhteet ovat syksyisin ja talvisin myrskykehitykselle otolliset. Merivesi on lämmintä ja lämpötilaerot voivat pohjois-etelä-suunnassa kasvaa hyvin suuriksi, koska Golf-virran lämpö ja Grönlannin arktinen ilmamassa ovat usein törmäyskurssilla.
Kun myrsky on syntynyt Pohjois-Atlantilla, alkavat meteorologit eri puolilla Eurooppaa seurata sen etenemistä suurella mielenkiinnolla. Yleisin myrskyrata kulkee Islannin seudulta kohti Skandinavian pohjoisosia, mutta poikkeuksiakin on, ja nämä poikkeukset vaativat tarkkaa seurantaa.
Satelliittikuvassa näkyy kaksi voimakasta matalapaineen keskusta Britteinsaarten ympäristössä. Niihin liittyvät pilvet, sateet ja tuulet ovat jo levittäytyneet läntiseen Eurooppaan. Joskus voimakkaasta matalapaineesta voi erkaantua useitakin matalapaineen osakeskuksia, jotka pyörivät myrskymatalapaineen ympärillä.
Tikkataulu sääkartoilla
Suomessa myrskyt voidaan karkeasti ottaen jakaa kahteen eri kastiin: Atlantilta saapuviin suurikokoisiin myrskymatalapaineisiin ja muista ilmansuunnista saapuviin pienempiin myrskyihin.
Atlantin isot ja voimakkaat matalapaineet näyttäytyvät meteorologin ennustekartoilla kuin tikkatauluina, joissa ilmanpaineen samanarvonkäyrät eli isobaarit, sulkevat voimakkaan matalapaineen keskuksen sisälleen.
Mitä isompi tikkataulu sääkartoilla on, sitä alhaisempi ilmanpaine matalapaineen keskuksessa on ja sitä voimakkaampia tuulet ovat. Ja mitä isompi myrsky ennustekartoilla näkyy, sen helpommin sitä voidaan ennustaa.
Atlantin myrskymatalapaineiden ennustettavuus on hyvä, ja niihin voidaan parhaassa tapauksessa varautua jo viikkoa ennen kuin ne vaikuttavat Suomen säähän.
Pienestä myrskystä päänvaivaa
Sitä vastoin muista ilmansuunnista, erityisesti etelästä nousevat pienikokoiset ja nopeasti voimistuvat matalapaineet aiheuttavat meille meteorologeille harmaita hiuksia. Mitä pienemmästä matalapaineesta on kyse, sen vaikeampaa sen etenemistä on ennustaa.
Isokokoiset sääilmiöt noudattavat yleensä tiettyä liikerataa, mutta pienikokoiset pidättävät kaikki oikeudet viime hetken muutoksiin. Näin ollen ennustettavuus on hankalinta juuri silloin, kun Suomea lähestyy pienikokoinen matalapaine, jonka ennakoidaan syvenevän eli voimistuvan juuri ennen maahamme saapumista.
Joskus ilmiö aliennustetaan, joskus yliennustetaan. Jälkimmäisessä tapauksessa mediassa vilisevät sääotsikot voivat näyttäytyä hyvinkin dramaattisina todellisuuteen nähden. Näin kävi esimerkiksi tänä vuonna 2023 elokuun 7. päivän Sylvia-myrskyn yhteydessä. Elokuun alkupäivien ennusteissa matalapaine ja rajuilmat näyttivät laaja-alaista vaaraa aiheuttavilta, mutta lopulta pahin jäikin Ruotsiin, Norjaan ja Baltiaan. Pienestä oli kuitenkin kiinni, ettei Baltiaan syntynyt rajuilma olisi moukaroinut Suomeakin.
Monen mielestä tilanne nostatti paljon melua tyhjästä, mutta meteorologina olisin mielestäni toiminut täysin vastuuttomasti, jos en olisi puhunut ääneen mahdollisesta tuhopotentiaalista ja jos sitten pahin skenaario olisikin toteutunut.
Tarkkaile sääkarttoja ja varoituksia
Veneilijänä varaudut myrskyihin parhaiten vertailemalla suuren mittakaavan sääennusteita ja seuraamalla säävaroituksia. Esimerkiksi Windy-sääpalvelussa on mahdollista valita pohjatiedoksi viisi eri säämallia ja tarkastella ilmanpaine- ja tuuliennusteita koko maapallolle. Hyvä nyrkkisääntö on, että mitä useammassa säämallissa jokin sääilmiö, kuten myrsky, näkyy, sitä todennäköisemmin se toteutuu.
Myrskyn lähestymistä kannattaa seurata myös säävaroituksista. Niitä annetaan Suomessa maakuntakohtaisesti tyypillisesti joitain vuorokausia ennen vaaraa aiheuttavan sääilmiön saapumista. Euroopan mittakaavassa säävaroituksia on kätevä seurata esimerkiksi MeteoAlarm-palvelusta.
Ensimmäistä hirmumyrskyä odotellessa
Mielikuva tuntuu olevan, että Suomessa myrskyisyys on lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana, vaikka näin ei tilastojen mukaan ole. Ilmastonmuutosennusteiden mukaan tuulisuus ei ole Suomessa merkittävästi lisääntymässä kuluvan vuosisadan aikana, vaikka lämpötila ja ilmankosteus kohoavatkin. Tämän vaikutus on mahdollisesti se, että myrskyjä tulee esiintymään suunnilleen yhtä paljon kuin nykyäänkin, mutta uusia tuuliennätyksiä tulee, eli myrskyt voivat voimistua.
Itse odottaisin ääri-ilmiöiden lisääntymisen myötä myös yksittäisiä erittäin voimakkaita myrskyjä Aapeli-myrskyn tapaan. Mikäli uusia tuuliennätyksiä syntyy, tullaan Suomessa kokemaan tällä vuosisadalla mittaushistoriamme ensimmäinen hirmumyrsky. Hirmumyrskyssä tuulen keskinopeus on yli 33 m/s, puuskat ovat reilusti yli 40 m/s.
Markus Mäntykannas meteorologi
Ennakoi myrsky sääpalvelun avulla
Windy
Räätälöi ennusteet haluamistasi sääsuureista.
Veneilijälle paljon hyödyllisiä sääparametreja, kuten keskituuli, tuulenpuuskat, pilvisyys, sateen voimakkuus, näkyvyys ja ilmanpainekartat. Myös lämpötila- ja tuulihavaintoja.
Lisätiedot: windy.com
Foreca
Tarkista tuulennopeus- ja aaltoennusteet eri merialueille.
Tuulenpuuskaennuste myös sisämaahan ja sisävesille. Veden lämpötilaennuste ja korkeushavainnot.
Lisätiedot: foreca.fi
Ilmatieteenlaitos
Tarkista voimassa olevat säävaroitukset Suomessa.
Lisätiedot: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
MeteoAlarm
Tarkista voimassa olevat säävaroitukset Euroopassa.
Lisätiedot: meteoalarm.org
