Suhteellisen kevyissä ja nopeissa veneissä on viime aikoina alettu suosia ns. porraspohjaa, jossa veden virtaus katkaistaan yleensä kahdella pohjassa olevalla portaalla. Näin pohjaan tulee ikään kuin kolme peräkkäistä osapohjaa.
Portaiden avulla veden virtaus irtoaa pohjasta, ja pohjan ja veden väliin pääsee ilmaa. Se pienentää kitkaa.
Kyseessä on osittain imagovaikutelman luominen. Alle 35 solmua kulkevissa veneissä porraspohjalla ei ole juurikaan vaikutusta, mutta yli 40 solmun nopeuksissa merkitystä alkaa olla.
Virtauksia voidaan muuttaa myös nousulistojen erilaisilla sijoituksilla pohjan eri osissa. Niin on tehty Quarkenissakin. Sen keulan V-kulma on 50 astetta, mutta ensimmäisen osion lopussa ollaan jo 26 asteessa. Perässä pohjan V-kulma on 20 astetta.
Lue lisää: Esittelyssä Quarken 27 Open
Porraspohja tekee veneestä jäykän kääntyjän, kun vene kulkee väkisinkin pitkällä vesilinjalla. Moottoritrimmi ei jaksa muuttaa veneen kulkuasentoa kantavan perän ja syvän keulan ansiosta paljoakaan potkurin menettämättä pitoaan.
Porraspohjia totuttiin aiemmin näkemään nopeissa rib- ja kilpaveneissä. Niiden yleistyessä valmistajia syytettiin kopioinnista ja jotkut asian osittain myönsivätkin. Syytökset olivat siis osittain oikeita. Käytännössä kuitenkin maailmassa on tehty niin monenlaisia pohjia, että kaikki ovat jollain tavalla jonkun kopioita. Niinpä syytökset kaatuivat jo siihen, että parin sentin muutos yhdessä nousulistassa tekee pohjasta ”uuden”.
Toisaalta jos joku onnistuu tekemään hyvän pohjaratkaisun, miksi pitäisi väkisin lähteä tekemään toiseen veneeseen sitä huonompi? Hyvä esimerkki aiheesta on Raymond Huntin aikanaan kehittämä syvä V-pohja, jonka erilaiset variaatiot levisivät maailman veneteollisuuteen kulovalkean tavoin. Ja pohja on edelleen käytössä – ainakin jossain muodossa – vielä noin 60 vuotta sen kehittämisen jälkeen.
Quarkenissakin käytetty pysty keula on pääosin ulkonäköratkaisu. Sillä saadaan tietysti pidennettyä vesilinjaa ja vaikutettua veneen ominaisuuksiin. Samaan ratkaisuun päästäisiin toisenlaisillakin ratkaisuilla. Pysty keula tuo ongelmia esimerkiksi rantauduttaessa luonnonrantoihin, kallioille tai jo laiturissa. Ainakin lisävarusteena näkisi mielellään kunnollisen törmäyssuojan keulan pystyssä osassa ja kölissä keulan osalla.
Keulassa pohjan V-kulma on 50 astetta, ensimmäisen ”stepin” kohdalla 26 ja perässä 20 astetta. Portaiden kohdalla pohjan alle pääsee ilmaa ja kitka pienenee. Eri portaissa nousulistojen suuntausta voidaan muuttaa, jolloin veneen kulkuasennosta saadaan haluttu. Keulassa nousulistojen välissä on paikka keulapotkurille.
