Kyllä Albin tietenkin halusi myydä moottoreitaan. Mutta kun niitä tilattiin enemmän kuin ehdittiin tehdä, niin tehdas pelkäsi saavansa huonoa mainosta. Sitä voi tietysti pohtia, miten raju toimenpide myyntikielto oli. Ja miten pahasti se vaikutti moottorin maineeseen?
Ilmeisesti ei kuitenkaan kovin negatiivisesti, sillä Albin Motor oli viime vuosisadalla johtava ruotsalainen, pienten ja keskisuurten venemoottorien valmistaja. Tehdas perustettiin vuonna 1900 ja venemoottorien valmistus lähti käyntiin vuonna 1906. Moottoreita tehtiin Kristinehamnissa ja parhaimmillaan tehdas työllisti 500 henkilöä.
Pohjoisesta etelään
Albinin moottoreita myytiin paljon myös ulkomaille. Niitä meni kaupaksi Brasiliaa myöten.
Ruotsalaiset pärjäsivät varsinkin pienten sisämoottoriensa kanssa. Isojen moottorien osalta Albin oli altavastaajana, eikä pärjännyt maailmalla kovassa kilpailussa.
Oma venetuotanto Ruotsissa oli pitkään, liki 1960-luvulle asti, puuvenevoittoista. Uusia veneitä ei vuosittain tehty samaan tahtiin kuin moottorivalmistajan linjastolla kasattiin uusia venemoottoreita. Esimerkiksi monet norjalaiset ja tanskalaiset veneveistämöt ostivat omiin veneisiinsä paljon Albinin moottoreita. Suomessa hallitsivat kotimaiset merkit kuten Olympia ja Wickström.
”Förstling” eli Albinin ensimmäinen moottori kasattiin vuonna 1906.
Suomessa Albinia on edustanut Telva, jonka valikoimissa oli muun muassa O- ja AL-sarjojen moottoreita. O-sarjan moottorit toivat Albinille mainetta ja kunniaa jo 1930-luvulla. Ensimmäinen O-sarjalainen näki päivänvalon vuonna 1928 ja sen jälkeen 1-, 2- ja 4-sylinteriset Albinit tekivät hyvin kauppansa joka puolella missä niitä myytiinkin.
Telvan valikoimissa pienin oli ”Jungman” eli malli O-1. Se oli yksisylinterinen nelitahtimoottori, joka kehitti hiukan yli neljä hevosvoimaa 1 300 kierroksella minuutissa. Moottorissa oli täydellinen painevoitelu, koteloitu kytkin ja peruutusvaihde. Se painoi 77 kiloa ja sopi erinomaisesti pieniin, alle seitsemän metrin pituisiin veneisiin.
Albinin varsinainen myyntimenestys oli O-2, ”Kadett”. Sen kerrottiin olevan pitkään vielä 1960-luvullekin tultaessa myydyin moottori Ruotsissa, ainakin omassa teholuokassaan. Kilpailijoitakin sillä oli. Esimerkiksi Solo, joka myös kehui tekevänsä myydyimmät moottorit länsinaapurissamme.
Tukholman venenäyttelyssä 1960 lasikuiturunkoinen Kuling-vene herätti kiinnostusta ja sitä vauhditti Albin Kadett.
O-2 kehitti 8,2 –10 hevosvoimaa 1 300 kierroksella. Bensiiniä tai petroolia kului vain noin 2,8 litraa tunnissa, joten ajaminen oli vielä varsin edullista. Moottoria myytiin niin työ- kuin huviveneisiinkin ja se oli myös suosittu apumoottori purjeveneissä.
Moottorista tuli 1950-luvulle tultaessa myös kehitysversio O-21. Sen hienoutena olivat muun muassa akkukäynnisteinen starttimoottori ja latausjärjestelmä, joiden ansiosta moottoria ei tarvinnut enää veivailla käsivoimin käyntiin.
”Styrman”, malli O-4, oli hiljainen ja pehmeäkäyntiseksi kehuttu nelisylinterinen moottori, joka kehitti 29 hevosvoimaa. Se oli moottori, jota voitiin käyttää sekä työveneissä että aikansa moottoriristeilijöissä. Paras teho ja nopeus saatiin ulos 2200 k/min kierrosnopeudella.
Pienemmillä kierrosluvuilla O-nelosta voitiin ajaa myös petroolilla, kunhan se varusteltiin sille sopivaksi.
Pienikokoinen 2-sylinterinen O-2 Kadett oli Albinin venemoottorien suosituin malli.
Veneestä palopumppuihin
AL-2, josta kehitettiin sotavuosina malli AL-22, ”Båtsman”, oli suosittu varsinkin kalastajaveneissä. Tehoa 1,4-litraisessa 2-sylinterisessä moottorissa oli 12 hevosvoimaa ja se riitti alle 10 metrin pituisiin veneisiin.
Moottorin kehuttiin olevan dieselmoottoreihin verrattuna hankintahinnaltaan huomattavasti edullisempi, käynniltään miellyttävämpi ja varmakäynnisteinen. Ison potkurin kanssa sillä saavutettiin myös kunnollinen matkanopeus.
AL-22 oli pitkään tuotannossa vuosina 1924 – 1944 ja monien uudistusten jälkeen tuotanto jatkui aina vuoteen 1965 saakka. Pitkät tuotantojaksot kertovat ehkä siitä, että tuotekehitys oli aikanaan verkkaisempaa kuin nykyään. Ostajia ei kosittu kikkailulla, eikä toimiviin kokonaisuuksiin kajottu.
Palataanpa hiukan jutun alkuun ja Albinin myyntikieltoon. Se kesti vain melko lyhyen ajan, noin vuoden verran, jos sitäkään. Albin AL-22 oli sodan jälkeen niin haluttu moottori esimerkiksi vuonna 1946, että suuren ennakkotilausmäärän takia tehdas joutui laittamaan edustajilleen myyntikiellon vuodeksi 1947. Vain siten saatiin kaikki jo olemassa olevat tilaukset hoidettua.
Telvan tuontiohjelmassa oli myös Albin A-4, ”Kommendör”, joka oli nelisylinterinen ja 2,59-litrainen moottori. Kierroslukualue oli laaja, 1 500 – 3 000 k/min ja tehoksi ilmoitettiin 30 hevosvoimaa (1 300 k/min). Kierrosten ollessa 2 200 k/min, moottori kerrottiin kehittävän peräti 49 hevosvoimaa.
Hiukan yli 300 kiloa painava moottori oli tarkoitettu isoihin moottoriveneisiin, joko ammattikäyttöön tai huviveneilijöiden nopeakulkuisiin pikaveneisiin. Vaikka painoa olikin tuo 300 kiloa, kehuttiin moottorin olevan silti luokassaan matala ja lyhyt.
Väliotsikossa pitäisi oikeastaan lukea sanat toisinpäin eli ”Palopumpuista veneisiin”. Albin nimittäin aloitti teollisen tuotantonsa nimenomaan pumpuilla. Venemoottorit tulivat vasta niiden jälkeen ja veneet paljon myöhemmin.
Albinin valikoimassa oli 5 – 95 hv tehoisia bensiinimoottoreita ja 2 – 28 hv tehoisia kerosiini/petroolimoottoreita. Dieselien teholuokat olivat 25 – 185 hevosvoimaa.
Loppuu tai jatkuu
Albin Motor AB lopetti sisämoottoriensa valmistamisen vuonna 1970. Pitkään se niitä ehti tehdäkin, kunnes sille kävi niin kuin monelle muullekin moottorimerkille Ruotsissa on käynyt. Yritys yhdistettiin Volvo Pentan osakeyhtiöön.
Albinin moottorivalmistus ja muu toiminta jatkui vielä sen jälkeenkin. Albinilla oli kehitteillä pieni dieselmoottori, jossa oli 10 hevosvoimaa. 2-sylinterinen X-moottori sopi kumppanin valikoimaan ja myytiin Volvo Pentan nimissä mallinimellä MD-6.
Albin ei kadonnut vesiltä vielä senkään jälkeen, vaikka sen logo olikin jyrsitty pois moottorien lohkoista jo aiemmin.
Tultaessa vuoteen 1971, oli perustettu Albin Marin AB. Pari vuotta myöhemmin se oli jo yksi Euroopan suurimmista venevalmistajista.
Vuosittain tehtiin noin 1 400 Albinin nimeä kantavaa venettä. Niissä ei hyrrännyt enää yhtään Albin-moottoria. Veneitä tehtiin täysin eri osakeyhtiössä kuin venemoottoreita, vaikka toki molempien yhtiöiden taustalla olikin samoja henkilöitä.
Pienet keskimoottorit sopivat yhtä lailla purjeveneen apumoottoriksi kuin moottoriveneen voimanlähteeksi.
Vielä hiukan lisää
Albinin moottorien tarina ei loppunut ihan vielä vuoteen 1970, vaikka virallisesti niin ilmeisesti oli tapahtunut. Tehtaalla oli jäänyt niin paljon moottorien osia hyllyihin, että niistä kasattiin yksittäisille ostajille venemoottoreita vielä vuoteen 1979 asti. Silloin viimeinenkin O-11 lähti tehtaalta.
Siihen mennessä oli lähes 80 vuoden aikana ehditty tehdä yli 50 000 Albinin nimeä kantavaa moottoria.
Albin X oli myyntiin päädyttyään väriltään vihreä ja nimeltään se oli Volvo Penta MD-6.
Tekniset tiedot
Albin Kadett O-2
Polttoaine Bensiini/petrooli
Sylinteriluku 2
Sylinteritilavuus 880 cm³
Teho (1 300 k/min) 8,2 hv
Paino 95 kg
Valmistaja Albin Motor Ab, Ruotsi
